Lue keskustelun säännöt.
Saako äiti toivoa pienelle lapselle lahjaksi asioita, jotka ovat äidistä kauniita/tarpeellisia?
12.07.2022 |
Nyt en siis puhu siitä, että Emma 4 v toivoo lahjaksi yksisarvislelua, vaan tilanteista, joissa lapsi on vielä niin pieni, ettei itse osaa toivoa. Tällainen tilanne on vauvan/pienen taaperon kohdalla. Saako äiti toivoa lapselle lahjaksi sellaista, mikä on äidistä kaunista/tarpeellista? Ja lahjatoiveet eivät ole mitään kohtuuttoman hintaisia, vaan n.10-20 euroa. Jos äiti toivoo jotain lahjaksi pienelle lapselle ja toive on kohtuuhintainen, pitääkö toivetta mielestäsi noudattaa?
"Meidän Eino kasvaa sen verran nopeasti pluskäyrällä ja on todettu merkin X housut hänelle sopiviksi, niin toivoisin sellaisia koossa Y lahjaksi."
"Lahjatoiveena olisi Olivialle body koossa X, väritoiveena vaaleankeltainen, beige tai lila."
"Toivottaisiin Eeville synttärilahjaksi Tiitiäisen satupuu -kirjaa."
Kiinnostaisi kuulla perusteluja sille, saako äiti esittää lahjatoiveita lapsen puolesta ja toivoa sellaista, mikä on äidistä kaunista/tarpeellista? Jos jollain on kokemusta tällaisista tilanteista joko äitinä tai lahjan ostajana, niin kiinnostaa myös kokemukset!
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
No eiköhän vanhempi, jos joku, tunne oman lapsensa ja tiedä mistä tämä tykkää, millaisissa vaatteissa viihtyy, mille nauraa, mitä pelkää jne.
No sitten se vanhempi ostaa niitä vaatteita ja leluja sen mukaan. Joku muu, kummi tai mummi, antaa sitten sellaisen lahjan jonka itse haluaa antaa ja jonka itse ajattelee miellyttävän lasta. Siis lasta, ei äitiä.
Vai olisiko parempi että ostat lapselle sen toivotun lelun ja sen josta itse pidät ITSELLESI. Win-win.
Mikset sinä osta lapsellesi sitä toivottua lelua? Maksaa liikaa?
Kyllä mä ostan lapsilleni lelut, joita hän toivoo. En vain käsitä, miksi lapselle hankittavassa lahjassa tärkein pointti on se, että se lahja miellyttää mummua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Ymmärrän, mitä sinä ajat takaa. En voi tietää, miksei joku sinun tuttusi ole ostanut lapsellesi sitä lahjaa, jota sinä toivoit. Mutta neuvoni on, että osta itse lapsellesi ne vaatteet ja tavarat, jotka hänelle haluat (tai mitä lapsesi toivoo). Jos joku tuo jonkun kivan lahjan kerran vuodessa lapsi synttäreille, ja lapsi pitää siitä, niin hyvä. Jos lapsi ei leiki lahjalla tai se on vaate joka on esim. liian pieni, laita se vaikka keräykseen niin se voi ilahduttaa jotain toista tarvitsevaa. Ei jostain lahjoista kannata tehdä niin suurta ongelmaa.
Eikö lahjalla ollut tarkoitus ilahduttaa nimenomaan synttärisankaria, eikä ehkä jotakuta kirppariasiakasta. Kuka lahjan antaja haluaisi tällaista??
Jos on useampi lapsi ja useampi sukulainen ja kummi/ystävä, jotka haluavat antaa lahjan, niin tuollaista "suoraan uffille kärrättävää rojua" kertyy kyllä aika paljon vuoden aikana, kun on synttäreitä, joulu, reissutuliaisia jne. En ymmärrä miten kukaan voi pitää tätä järkevänä. Eikä mitkään keräykset, nirpparit tai uffikaan ole mikään pelastus tällaiselle, iso osa sinne tulevista tavaroista kärrätään edelleen sekajätteeseen.
Saattaahan osa niistä lahjoista olla sinun lapsellesi mieleen. Ei kaikkea tarvitse kärrätä kierrätykseen. Miksi oletat, ettei kukaan sukulainen, ystävä tai kummi osaisi lahjallaan ilahduttaa lastasi? Siitähän tässä on kysymys.
No en oleta. Kyllä lapsen tuntevat läheiset ihmiset, jotka ovat hänen kanssaan säännöllisesti tekemisissä, tietävät että lapsi tykkää tällä hetkellä palapeleistä ja RyhmäHausta, lempivärit on vihreä ja pinkki, käyttää nyt vaatekokoa 104 ja ihailee päiväkodin Ellan hienoa käsilaukkua. Pointti oli nimenomaan se, että loput vakioveikkaajat, joilla ei ole em. jutuista hajuakaan, kuvittelevat tietävänsä mikä lasta ilahduttaa ja ostavat lahjan näiden kuvitelmiensa mukaan. Se sitten - kuten itsekin sanoit - saattaa osua oikeaan. Minusta yksikin käyttämättä jäävä lelu tai vaate on liikaa ja hukkaan mennyt hankinta.
Kysyn tähän väliin, että minkä hintaluokan lahja on esimerkiksi vastasyntyneelle ok? Jos haluaisi jotenkin muistaa ja onnitella tuoreita vanhempia, mutta budjetti on hyvin rajallinen. Onko parinkympin lahja nykyään nolo?
T. Sairaseläkeläinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Ymmärrän, mitä sinä ajat takaa. En voi tietää, miksei joku sinun tuttusi ole ostanut lapsellesi sitä lahjaa, jota sinä toivoit. Mutta neuvoni on, että osta itse lapsellesi ne vaatteet ja tavarat, jotka hänelle haluat (tai mitä lapsesi toivoo). Jos joku tuo jonkun kivan lahjan kerran vuodessa lapsi synttäreille, ja lapsi pitää siitä, niin hyvä. Jos lapsi ei leiki lahjalla tai se on vaate joka on esim. liian pieni, laita se vaikka keräykseen niin se voi ilahduttaa jotain toista tarvitsevaa. Ei jostain lahjoista kannata tehdä niin suurta ongelmaa.
Eikö lahjalla ollut tarkoitus ilahduttaa nimenomaan synttärisankaria, eikä ehkä jotakuta kirppariasiakasta. Kuka lahjan antaja haluaisi tällaista??
Jos on useampi lapsi ja useampi sukulainen ja kummi/ystävä, jotka haluavat antaa lahjan, niin tuollaista "suoraan uffille kärrättävää rojua" kertyy kyllä aika paljon vuoden aikana, kun on synttäreitä, joulu, reissutuliaisia jne. En ymmärrä miten kukaan voi pitää tätä järkevänä. Eikä mitkään keräykset, nirpparit tai uffikaan ole mikään pelastus tällaiselle, iso osa sinne tulevista tavaroista kärrätään edelleen sekajätteeseen.
Saattaahan osa niistä lahjoista olla sinun lapsellesi mieleen. Ei kaikkea tarvitse kärrätä kierrätykseen. Miksi oletat, ettei kukaan sukulainen, ystävä tai kummi osaisi lahjallaan ilahduttaa lastasi? Siitähän tässä on kysymys.
Joillakin äideillä tuntuu olevan järkyttävä kontrollin tarve. Koti pitää sisustaa äidin mieleiseksi, lapsen vaatteet pitää olla äidin mielen mukaisia, ja lelutkin. Lapsi on vain statisti äidin täydellisessä maailmassa. Meillä lastenhuoneet saivat olla sellaisia, mistä lapset tykkäsivät. Leluja on ollut paljon, ja kaikki saadut vaatteetkin ovat aina tulleet käyttöön. Enkä osaa kuvitella tilannetta, missä olisi ollut tarvetta sanella lahjan antajille ikinä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Ymmärrän, mitä sinä ajat takaa. En voi tietää, miksei joku sinun tuttusi ole ostanut lapsellesi sitä lahjaa, jota sinä toivoit. Mutta neuvoni on, että osta itse lapsellesi ne vaatteet ja tavarat, jotka hänelle haluat (tai mitä lapsesi toivoo). Jos joku tuo jonkun kivan lahjan kerran vuodessa lapsi synttäreille, ja lapsi pitää siitä, niin hyvä. Jos lapsi ei leiki lahjalla tai se on vaate joka on esim. liian pieni, laita se vaikka keräykseen niin se voi ilahduttaa jotain toista tarvitsevaa. Ei jostain lahjoista kannata tehdä niin suurta ongelmaa.
Eikö lahjalla ollut tarkoitus ilahduttaa nimenomaan synttärisankaria, eikä ehkä jotakuta kirppariasiakasta. Kuka lahjan antaja haluaisi tällaista??
Jos on useampi lapsi ja useampi sukulainen ja kummi/ystävä, jotka haluavat antaa lahjan, niin tuollaista "suoraan uffille kärrättävää rojua" kertyy kyllä aika paljon vuoden aikana, kun on synttäreitä, joulu, reissutuliaisia jne. En ymmärrä miten kukaan voi pitää tätä järkevänä. Eikä mitkään keräykset, nirpparit tai uffikaan ole mikään pelastus tällaiselle, iso osa sinne tulevista tavaroista kärrätään edelleen sekajätteeseen.
Saattaahan osa niistä lahjoista olla sinun lapsellesi mieleen. Ei kaikkea tarvitse kärrätä kierrätykseen. Miksi oletat, ettei kukaan sukulainen, ystävä tai kummi osaisi lahjallaan ilahduttaa lastasi? Siitähän tässä on kysymys.
No en oleta. Kyllä lapsen tuntevat läheiset ihmiset, jotka ovat hänen kanssaan säännöllisesti tekemisissä, tietävät että lapsi tykkää tällä hetkellä palapeleistä ja RyhmäHausta, lempivärit on vihreä ja pinkki, käyttää nyt vaatekokoa 104 ja ihailee päiväkodin Ellan hienoa käsilaukkua. Pointti oli nimenomaan se, että loput vakioveikkaajat, joilla ei ole em. jutuista hajuakaan, kuvittelevat tietävänsä mikä lasta ilahduttaa ja ostavat lahjan näiden kuvitelmiensa mukaan. Se sitten - kuten itsekin sanoit - saattaa osua oikeaan. Minusta yksikin käyttämättä jäävä lelu tai vaate on liikaa ja hukkaan mennyt hankinta.
Mitä se haittaa, jos joku lahja jää vähemmälle käytölle? Ehkä se tosiaan avaa lapselle jonkun uuden innostuksen ja ajatuksen, jolloin se on paljon arvokkaampi lahja kuin se sama vanha, tai sitten ei, ja mitään pahaa ei tapahdu kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyn tähän väliin, että minkä hintaluokan lahja on esimerkiksi vastasyntyneelle ok? Jos haluaisi jotenkin muistaa ja onnitella tuoreita vanhempia, mutta budjetti on hyvin rajallinen. Onko parinkympin lahja nykyään nolo?
T. Sairaseläkeläinen
Ihan minkä hintainen vaan, jos tuoreet vanhemmat ovat tervejärkisiä. Ja muiden mielipiteistä ei kannata hirveästi murehtia. Leivot vaikka jotain tuomisia, maksaa ainekset vaikka vitosen, ja menee perinteisistä rotinoista. Ja varmasti ilahduttaa väsynyttä perhettä, kun ei tarvitse itse laittaa.
Aloituksessahan oli kyse pienestä lapsesta/ vauvasta, jolla ei nyt itsellään ole vielä kovin paljon näkemystä siitä että mikä on kiva ja mikä ei. Minusta on ihan luontevaa, että tällöin vanhemmat esittävät toiveita lahjojen suhteen. Hehän päättävät mitä lapselle puetaan päälle, ja varmaan tykkäävät valikoida sellaisia vaatteita jotka heitä itseään miellyttävät (ei vain esteettisesti vaan ovat esim. helppo pukea ja pestä/ ovat kestäviä jne). Kenen muunkaan mieltymysten mukaan pikkuvauvan vaatteet pitäisi valita?
Lelujakaan ei tuon ikäinen aivan mahdotonta määrää tarvitse, mutta esim. kivannäköinen purulelu voi olla hyvinkin mieluinen lapselle, vaikkek tämä itse välttämättä sellaista toivoisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen erittäin kiitollinen, että veljeni vaimo aina kertoi mitä lapset tarvitsisivat. Oli helppo ostaa lahjat kun tiesi mitä tarvitaan.
Nyt omien lasten kanssa olen toiminut samoin, mutta anoppi ja käly ei kykene tämmöiseen toimintaan, koska he haluavat ostaa mitä tahtovat. Anoppi ostaa mielellään halpoja vaatteita (ja pojillekin vaaleanpunaisia, koska ne on nätimpiä) ja käly leluja mitä pitävät mahdollisimman kovaa ääntä ja naureskelee siitä, että nyt joutuu vanhemmat kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos palstan mummoilta kysytään niin ei saa. Mummo tietää paremmin mitä lapsi tarvitsee!
Höpöhöpö. Minusta on hyvä, että vanhemmat kertovat, mitä lapsi tarvitsee, niin ei tule turhia ostoksia.
Täällä mummot kilvan selittää että ne lahjatoiveet on loukkaavia ja pilaavat antamisen ilon ja ne koetaan tilaamiseksi ja todella ikäväksi.
Ja että lapset on huonotapaisia jos ne ei ilahdu siitä minkä mummo katsoo heille ykköstoiveeksi ohi lapsen itsensä.
Kun vuonna miekka ja kypärä mummokaan ei saanut kuin ontuvan puuponin ja pettua.
Sehän on antamisen iloa parhaimmillaan, kun lapsi itkien ihmettelee, miksi sai pipsa possun eikä jotain mieluisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Ymmärrän, mitä sinä ajat takaa. En voi tietää, miksei joku sinun tuttusi ole ostanut lapsellesi sitä lahjaa, jota sinä toivoit. Mutta neuvoni on, että osta itse lapsellesi ne vaatteet ja tavarat, jotka hänelle haluat (tai mitä lapsesi toivoo). Jos joku tuo jonkun kivan lahjan kerran vuodessa lapsi synttäreille, ja lapsi pitää siitä, niin hyvä. Jos lapsi ei leiki lahjalla tai se on vaate joka on esim. liian pieni, laita se vaikka keräykseen niin se voi ilahduttaa jotain toista tarvitsevaa. Ei jostain lahjoista kannata tehdä niin suurta ongelmaa.
Eikö lahjalla ollut tarkoitus ilahduttaa nimenomaan synttärisankaria, eikä ehkä jotakuta kirppariasiakasta. Kuka lahjan antaja haluaisi tällaista??
Jos on useampi lapsi ja useampi sukulainen ja kummi/ystävä, jotka haluavat antaa lahjan, niin tuollaista "suoraan uffille kärrättävää rojua" kertyy kyllä aika paljon vuoden aikana, kun on synttäreitä, joulu, reissutuliaisia jne. En ymmärrä miten kukaan voi pitää tätä järkevänä. Eikä mitkään keräykset, nirpparit tai uffikaan ole mikään pelastus tällaiselle, iso osa sinne tulevista tavaroista kärrätään edelleen sekajätteeseen.
Saattaahan osa niistä lahjoista olla sinun lapsellesi mieleen. Ei kaikkea tarvitse kärrätä kierrätykseen. Miksi oletat, ettei kukaan sukulainen, ystävä tai kummi osaisi lahjallaan ilahduttaa lastasi? Siitähän tässä on kysymys.
No en oleta. Kyllä lapsen tuntevat läheiset ihmiset, jotka ovat hänen kanssaan säännöllisesti tekemisissä, tietävät että lapsi tykkää tällä hetkellä palapeleistä ja RyhmäHausta, lempivärit on vihreä ja pinkki, käyttää nyt vaatekokoa 104 ja ihailee päiväkodin Ellan hienoa käsilaukkua. Pointti oli nimenomaan se, että loput vakioveikkaajat, joilla ei ole em. jutuista hajuakaan, kuvittelevat tietävänsä mikä lasta ilahduttaa ja ostavat lahjan näiden kuvitelmiensa mukaan. Se sitten - kuten itsekin sanoit - saattaa osua oikeaan. Minusta yksikin käyttämättä jäävä lelu tai vaate on liikaa ja hukkaan mennyt hankinta.
Mitä se haittaa, jos joku lahja jää vähemmälle käytölle? Ehkä se tosiaan avaa lapselle jonkun uuden innostuksen ja ajatuksen, jolloin se on paljon arvokkaampi lahja kuin se sama vanha, tai sitten ei, ja mitään pahaa ei tapahdu kenellekään.
.
No vaikkapa sitä, että vähemmälle käytölle jäävät lahjat rupeavat jossain vaiheessa viemään tilaa kotona jo ihan merkittävästi. Lisäksi kasvattavat sitä tavaramäärää niin, ettei kohta ne kivatkaan lelut tunnu miltään kun talo on täynnä tavaraa. Noita "virikeleluja" tulee kyllä vastaan päiväkodissa, kavereilla, leikkipaikoissa ihan riittävästi, niistä ei tarvitse ketätä kokoelmaa kenenkään kotiin, kiitos vain.
Vierailija kirjoitti:
Kysyn tähän väliin, että minkä hintaluokan lahja on esimerkiksi vastasyntyneelle ok? Jos haluaisi jotenkin muistaa ja onnitella tuoreita vanhempia, mutta budjetti on hyvin rajallinen. Onko parinkympin lahja nykyään nolo?
T. Sairaseläkeläinen
Joku nätti body tai vauvalle sopiva pehmolelu on mun mielestä ihan riittävä lahja. 20 € lahja on ihan ok, halvempikin kelpaa, ainakin minulle. Jos ei ole ihan lähisukua, niin paljon kalliimmat lahjat koen jopa kiusallisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyn tähän väliin, että minkä hintaluokan lahja on esimerkiksi vastasyntyneelle ok? Jos haluaisi jotenkin muistaa ja onnitella tuoreita vanhempia, mutta budjetti on hyvin rajallinen. Onko parinkympin lahja nykyään nolo?
T. Sairaseläkeläinen
Parikymppiä on tosi paljon, vähempikin riittää. Lindexiltä saa kivoja bodyjä n. 10 eurolla, kestävät 60 asteen konepesua. Kympillä saa myös laadukkaita harsoja tai voi ostaa vaikka leivonta-aineksia.
T. Vauvan äiti
Minä ole toivonut kestäviä leluja, joista olisi lapselle iloa vuosia. Tyyliin puisia palikoita, joita ensin opetellaan taaperon kanssa ottamaan laatikosta ja laittamaan laatikkoon. Sitten opetellaan tekemään palikoista torneja, nimeämään värejä ja palikoissa olevia numeroita. Lopulta voidaan tehdä jo hienompia rakennelmia palikoista. Paljon enemmän minä tuollaista vuosia käytössä kestävää lahjaa arvostan, kuin samalla summalla hankittua muovikrääsää, joka hajoaa nopeasti käytössä. Osa ei kuitenkaan yhtään ymmärrä, miksi toivon jotain tuollaista tylsää ja kestävää, kun voi hankkia jonkun kivan ääntä pitävän muovihärpäkkeen sen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Ymmärrän, mitä sinä ajat takaa. En voi tietää, miksei joku sinun tuttusi ole ostanut lapsellesi sitä lahjaa, jota sinä toivoit. Mutta neuvoni on, että osta itse lapsellesi ne vaatteet ja tavarat, jotka hänelle haluat (tai mitä lapsesi toivoo). Jos joku tuo jonkun kivan lahjan kerran vuodessa lapsi synttäreille, ja lapsi pitää siitä, niin hyvä. Jos lapsi ei leiki lahjalla tai se on vaate joka on esim. liian pieni, laita se vaikka keräykseen niin se voi ilahduttaa jotain toista tarvitsevaa. Ei jostain lahjoista kannata tehdä niin suurta ongelmaa.
Eikö lahjalla ollut tarkoitus ilahduttaa nimenomaan synttärisankaria, eikä ehkä jotakuta kirppariasiakasta. Kuka lahjan antaja haluaisi tällaista??
Jos on useampi lapsi ja useampi sukulainen ja kummi/ystävä, jotka haluavat antaa lahjan, niin tuollaista "suoraan uffille kärrättävää rojua" kertyy kyllä aika paljon vuoden aikana, kun on synttäreitä, joulu, reissutuliaisia jne. En ymmärrä miten kukaan voi pitää tätä järkevänä. Eikä mitkään keräykset, nirpparit tai uffikaan ole mikään pelastus tällaiselle, iso osa sinne tulevista tavaroista kärrätään edelleen sekajätteeseen.
Saattaahan osa niistä lahjoista olla sinun lapsellesi mieleen. Ei kaikkea tarvitse kärrätä kierrätykseen. Miksi oletat, ettei kukaan sukulainen, ystävä tai kummi osaisi lahjallaan ilahduttaa lastasi? Siitähän tässä on kysymys.
No en oleta. Kyllä lapsen tuntevat läheiset ihmiset, jotka ovat hänen kanssaan säännöllisesti tekemisissä, tietävät että lapsi tykkää tällä hetkellä palapeleistä ja RyhmäHausta, lempivärit on vihreä ja pinkki, käyttää nyt vaatekokoa 104 ja ihailee päiväkodin Ellan hienoa käsilaukkua. Pointti oli nimenomaan se, että loput vakioveikkaajat, joilla ei ole em. jutuista hajuakaan, kuvittelevat tietävänsä mikä lasta ilahduttaa ja ostavat lahjan näiden kuvitelmiensa mukaan. Se sitten - kuten itsekin sanoit - saattaa osua oikeaan. Minusta yksikin käyttämättä jäävä lelu tai vaate on liikaa ja hukkaan mennyt hankinta.
Mitä se haittaa, jos joku lahja jää vähemmälle käytölle? Ehkä se tosiaan avaa lapselle jonkun uuden innostuksen ja ajatuksen, jolloin se on paljon arvokkaampi lahja kuin se sama vanha, tai sitten ei, ja mitään pahaa ei tapahdu kenellekään.
Vie tilaa, hankaloittaa siivoamista ja teettää ylimääräistä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Ymmärrän, mitä sinä ajat takaa. En voi tietää, miksei joku sinun tuttusi ole ostanut lapsellesi sitä lahjaa, jota sinä toivoit. Mutta neuvoni on, että osta itse lapsellesi ne vaatteet ja tavarat, jotka hänelle haluat (tai mitä lapsesi toivoo). Jos joku tuo jonkun kivan lahjan kerran vuodessa lapsi synttäreille, ja lapsi pitää siitä, niin hyvä. Jos lapsi ei leiki lahjalla tai se on vaate joka on esim. liian pieni, laita se vaikka keräykseen niin se voi ilahduttaa jotain toista tarvitsevaa. Ei jostain lahjoista kannata tehdä niin suurta ongelmaa.
Eikö lahjalla ollut tarkoitus ilahduttaa nimenomaan synttärisankaria, eikä ehkä jotakuta kirppariasiakasta. Kuka lahjan antaja haluaisi tällaista??
Jos on useampi lapsi ja useampi sukulainen ja kummi/ystävä, jotka haluavat antaa lahjan, niin tuollaista "suoraan uffille kärrättävää rojua" kertyy kyllä aika paljon vuoden aikana, kun on synttäreitä, joulu, reissutuliaisia jne. En ymmärrä miten kukaan voi pitää tätä järkevänä. Eikä mitkään keräykset, nirpparit tai uffikaan ole mikään pelastus tällaiselle, iso osa sinne tulevista tavaroista kärrätään edelleen sekajätteeseen.
Saattaahan osa niistä lahjoista olla sinun lapsellesi mieleen. Ei kaikkea tarvitse kärrätä kierrätykseen. Miksi oletat, ettei kukaan sukulainen, ystävä tai kummi osaisi lahjallaan ilahduttaa lastasi? Siitähän tässä on kysymys.
No en oleta. Kyllä lapsen tuntevat läheiset ihmiset, jotka ovat hänen kanssaan säännöllisesti tekemisissä, tietävät että lapsi tykkää tällä hetkellä palapeleistä ja RyhmäHausta, lempivärit on vihreä ja pinkki, käyttää nyt vaatekokoa 104 ja ihailee päiväkodin Ellan hienoa käsilaukkua. Pointti oli nimenomaan se, että loput vakioveikkaajat, joilla ei ole em. jutuista hajuakaan, kuvittelevat tietävänsä mikä lasta ilahduttaa ja ostavat lahjan näiden kuvitelmiensa mukaan. Se sitten - kuten itsekin sanoit - saattaa osua oikeaan. Minusta yksikin käyttämättä jäävä lelu tai vaate on liikaa ja hukkaan mennyt hankinta.
Mitä se haittaa, jos joku lahja jää vähemmälle käytölle? Ehkä se tosiaan avaa lapselle jonkun uuden innostuksen ja ajatuksen, jolloin se on paljon arvokkaampi lahja kuin se sama vanha, tai sitten ei, ja mitään pahaa ei tapahdu kenellekään.
Ei ihmisillä ole rajattomasti tilaa eikä hw halua nurkkiinsa pyörimään turhaa tavaraa.
Yksikään meidän kolmelle lapselle tullut ei-toivottu tavara ei ole herättänyt yhtään mitään innostusta. Suurin osa on ostettukin vailla ajatusta tyyliin kunhan on iso ja pitää pahaa ääntä. Ei ne mitään mielikuvitusta ruoki. Ne on vain isoja ja niistä lähtee liikaa ääntä.
Ja vaikka jokin harrastus olisi sille antajalle miten tärkeä, ei hän voi väkisin pakottaa sitä lasta innostumaan samasta kuin hän. Ja vielä kun meilläkin on siinä sitten aina vielä sellainen sävy että lapsi on vääränlainen ja väärin kasvatettu kun hän ei innostu kokkaamisesta tai kalastamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaaleilta ihmisiltä onnistuu hienosti toiveiden täyttäminen ja monet jopa ovat iloisia kun saavat ostaa mieluisen lahjan. Sitten on anopit jotka eivät vahingossakaan halua miellyttää koska tietävät paremmin.
Ai nyt sellainen ihminen on jo epänormaali, joka ei toteuta sinun haluamiasi lahjatoiveita. Kuka sinulle (tai siis lapsellesi) enää haluaa mitään lahjoja ostaa?
Mielestäni on epänormaalia ettei haluta ilahduttaa toista lahjalla vaan välitetään vain antajan mielipiteestä. Mielestäni tämä on epänormaalia koska normaalisti (=kaikki muut läheiset) haluavat ilahduttaa. Miksi ostaisin tarkoituksella lahjan mitä ei haluta jos voin ostaa toivotun?
Mistä sinä tiedät mitä halutaan? Siis mitä se lapsi haluaa?
Tunnen lapseni parhaiten ja tiedän mitä häneltä puuttuu? Joo vauva ei ehkä toivo villahaalaria mutta hän on tyytyväinen kun talvella ei tule kylmä. Ymmärrätkö pointin?
Mutta jos sitä villahaalaria ei tule lahjaksi, saako vauva sitten palella talvella? Vai olisiko se äidin homma ostaa se villahaalari lapselle riippumatta muiden lahjomisista tai lahjomatta jättämisistä?
No tottakai ostaa, mitä oikein kuvittelet? Mutta miksi et voinut prismassa käydessäsi ostaa sitä haalaria kun sitä toivottiin ja päätit samalla summalla tuoda vauvalle hamahelmiä kun niistä se varmasti pitäisi? Mikset ymmärrä mikä tässä keskustelussa on pointtina :D
Ymmärrän, mitä sinä ajat takaa. En voi tietää, miksei joku sinun tuttusi ole ostanut lapsellesi sitä lahjaa, jota sinä toivoit. Mutta neuvoni on, että osta itse lapsellesi ne vaatteet ja tavarat, jotka hänelle haluat (tai mitä lapsesi toivoo). Jos joku tuo jonkun kivan lahjan kerran vuodessa lapsi synttäreille, ja lapsi pitää siitä, niin hyvä. Jos lapsi ei leiki lahjalla tai se on vaate joka on esim. liian pieni, laita se vaikka keräykseen niin se voi ilahduttaa jotain toista tarvitsevaa. Ei jostain lahjoista kannata tehdä niin suurta ongelmaa.
Eikö lahjalla ollut tarkoitus ilahduttaa nimenomaan synttärisankaria, eikä ehkä jotakuta kirppariasiakasta. Kuka lahjan antaja haluaisi tällaista??
Jos on useampi lapsi ja useampi sukulainen ja kummi/ystävä, jotka haluavat antaa lahjan, niin tuollaista "suoraan uffille kärrättävää rojua" kertyy kyllä aika paljon vuoden aikana, kun on synttäreitä, joulu, reissutuliaisia jne. En ymmärrä miten kukaan voi pitää tätä järkevänä. Eikä mitkään keräykset, nirpparit tai uffikaan ole mikään pelastus tällaiselle, iso osa sinne tulevista tavaroista kärrätään edelleen sekajätteeseen.
Saattaahan osa niistä lahjoista olla sinun lapsellesi mieleen. Ei kaikkea tarvitse kärrätä kierrätykseen. Miksi oletat, ettei kukaan sukulainen, ystävä tai kummi osaisi lahjallaan ilahduttaa lastasi? Siitähän tässä on kysymys.
No en oleta. Kyllä lapsen tuntevat läheiset ihmiset, jotka ovat hänen kanssaan säännöllisesti tekemisissä, tietävät että lapsi tykkää tällä hetkellä palapeleistä ja RyhmäHausta, lempivärit on vihreä ja pinkki, käyttää nyt vaatekokoa 104 ja ihailee päiväkodin Ellan hienoa käsilaukkua. Pointti oli nimenomaan se, että loput vakioveikkaajat, joilla ei ole em. jutuista hajuakaan, kuvittelevat tietävänsä mikä lasta ilahduttaa ja ostavat lahjan näiden kuvitelmiensa mukaan. Se sitten - kuten itsekin sanoit - saattaa osua oikeaan. Minusta yksikin käyttämättä jäävä lelu tai vaate on liikaa ja hukkaan mennyt hankinta.
Mitä se haittaa, jos joku lahja jää vähemmälle käytölle? Ehkä se tosiaan avaa lapselle jonkun uuden innostuksen ja ajatuksen, jolloin se on paljon arvokkaampi lahja kuin se sama vanha, tai sitten ei, ja mitään pahaa ei tapahdu kenellekään.
Syitähän jo tulinkin, mutta mietin myös että kuka lahjan antaja haluaisi, että hänen lahjansa jää vähemmälle käytölle? Kuulostaa että tällainen ihminen antaessaan lahjoja ostaa ennen kaikkea itselleen hyvää mieltä ja tyydytystä, ei niinkään välitä lahjan saajan ilahduttamisesta. Mikä taas nimenomaan olisi sen lahjan antamisen idea.
Vierailija kirjoitti:
Minä ole toivonut kestäviä leluja, joista olisi lapselle iloa vuosia. Tyyliin puisia palikoita, joita ensin opetellaan taaperon kanssa ottamaan laatikosta ja laittamaan laatikkoon. Sitten opetellaan tekemään palikoista torneja, nimeämään värejä ja palikoissa olevia numeroita. Lopulta voidaan tehdä jo hienompia rakennelmia palikoista. Paljon enemmän minä tuollaista vuosia käytössä kestävää lahjaa arvostan, kuin samalla summalla hankittua muovikrääsää, joka hajoaa nopeasti käytössä. Osa ei kuitenkaan yhtään ymmärrä, miksi toivon jotain tuollaista tylsää ja kestävää, kun voi hankkia jonkun kivan ääntä pitävän muovihärpäkkeen sen sijaan.
Lisäksi niillä muovihärpäkkeillä ei edes voi leikkiä - katsoa vaan vieressä kun ne liikehtii ja ääntelee.
Kiitos teille, jotka vastasitte hinta-asiaan. Parikymppiäkin on itselleni tällä hetkellä siellä budjetin ylärajoilla, joten huojentavaa tietää, että vastasyntyneille ei edes odoteta kalliita muistamisia. Terveydentilani takia en enää pääse itse vauvaa katsomaan, mutta jotenkin tosiaan haluaisin perhettä onnitella vaikka pienelläkin lahjalla.
T. Se sairaseläkeläinen
Vierailija kirjoitti:
Jos lahjatoivetta kysytään, niin on ihan ok antaa noita ap:n kuvailemia tarkkoja speksejä. Ja on myös toivottavaa noudattaa annettua toivetta. Jos taas toivetta ei kysytä, niin ei ole korrektia alkaa sanelemaan mitä pitäisi tuoda. Silloin ollaan tyytyväisiä ja kiitollisia siitä mitä lahjaksi tulee.
Silloinkin voi sanoa, että jos olet jotain vaatetta hankkimassa, niin varmista minulta oikea koko, kun se vaihtelee eri merkeillä.
"Nimimerkillä lapsi oli huomattavasti keskimääräistä pidempi ja sai aina liian pieniä vaatteita lahjaksi"
Missä on paljon puhuttu käsinpestävistä lastenvaatemerkeistä? Linkki?