miksi rikoksen uhrin asema on Suomessa niin huono?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puntarin toisessa päässä on yhteiskunnalle eli veronmaksajille kuluja ja toisessa päässä on jonkun mielipaha ja tunteiden loukkaus niin mielipaha ja tunteiden loukkaus saa tulla koska tahansa

mutta eihän väkivallassa, kuten raisk**ksissa ole kyse mielipahasta.

En nyt millään tavalla puolusta tekijöitä kun ovat ihmissaastaa mutta harvoin tulee pysyvää haittaa muuhun kuin tunteisiin ja mieleen

Niin, mitäpä sillä väliä, jos tulee murtumia ja mustelmia. Eivät kuitenkaan ole pysyvää haittaa....

Vierailija kirjoitti:

Väkivallan kohteeksi joutuminen on ihan uhrin oma vika.

Älä jaksa provoilla vakavalla asialla. 

Koska suomessa suojellaan tekijää niin paljon.

Mun mielestä se, joka rikokseen lähtee se leikin kestäkööt.

Se, että saat tuomion, niin saat kaiken maailman alennukset (myös paljousalennus ), sitten kun käyttäydyt hyvin/olet päihteetön pääset aikaisemmin pois vankilasta. (Nää on niin outoja, luulis, että se on ihan pääasia, että käyttäydyt ja oot päihteetön vankilassa, ei siitä alea pidä saada vaan ne ketkä käyttäytyy huonosti saavat enemmän rangaistusta)

Niinku se yksiki vankikarkuri joka koitti jussina karata avolta, niin sitä ei siirretty normi vankilaan vaan jäi sinne avolle, josta sit karkas uudelleen. Sillee mitä helee??

Sitte saat taas ensikertalais alen, kun et pariin vuoteen tee mitään.

Nää typerät alennukset sais kyllä poistaa jos on tuomittu ihmiseen kajoamisesta millään muotoa.

Ja UHRI pitäisi saada hoivaa, hoitoa ja apua yhteiskunnalta, eikä se apu sais loppua tuomioon. Uhri kärsii loppu elämänsä, ei se tuomittu.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kuin rikollisen saamaan tuomioon, joka sekin on kyllä tärkeä, tulisi satsata uhrin aseman parantamiseen. Erityisesti väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen on traumatisoivaa. Käytännössä kaikkialla maailmassa järjestelmä keskittyy tekijään, todisteisiin ja rangaistukseen, mutta uhri jää helposti ns. omilleen.

Rikollisen saam pitkä tuomio myös antaa uhrille viestin, että tapaukseen on suhtauduttu vakavasti. Raiskauksesta pitäisi tuomita aina +10 vuotta ehdotonta. Aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puntarin toisessa päässä on yhteiskunnalle eli veronmaksajille kuluja ja toisessa päässä on jonkun mielipaha ja tunteiden loukkaus niin mielipaha ja tunteiden loukkaus saa tulla koska tahansa

mutta eihän väkivallassa, kuten raisk**ksissa ole kyse mielipahasta.

En nyt millään tavalla puolusta tekijöitä kun ovat ihmissaastaa mutta harvoin tulee pysyvää haittaa muuhun kuin tunteisiin ja mieleen

Niin, mitäpä sillä väliä, jos tulee murtumia ja mustelmia. Eivät kuitenkaan ole pysyvää haittaa....

Ne paranee kyllä. Elämässä tulee mustelmia ja kolhuja eikä kaikkea voi kieltää sen takia että ei tulisi kolhuja

DEMLA

Raiskaaja (Ei ollut Sven tai Erkki) sai 850 000 SEK korvauksena kun oli kistunut ennen oikeudenkäyntiä vapauden riistettynä. Rahat meni huumeiden myyntiin. 

Raiskattu sai 13 000 kruunua . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kuin rikollisen saamaan tuomioon, joka sekin on kyllä tärkeä, tulisi satsata uhrin aseman parantamiseen. Erityisesti väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen on traumatisoivaa. Käytännössä kaikkialla maailmassa järjestelmä keskittyy tekijään, todisteisiin ja rangaistukseen, mutta uhri jää helposti ns. omilleen.

Rikollisen saam pitkä tuomio myös antaa uhrille viestin, että tapaukseen on suhtauduttu vakavasti. Raiskauksesta pitäisi tuomita aina +10 vuotta ehdotonta. Aina.

Tuomion pituudella ei ole mitään merkitystä, jos itse olet teon jälkeen omillasi traumoinesi eikä apua tule mistään. Siinä ei paljon lohdusta, että uhri istuu hotellissa hyysättävänä. Ennemminkin tekee olosta vain pahemman. Vankilassahan saa parempaa mielenterveys- yms. palvelua kuin vankilan ulkopuolella. Oikein kädestä pitäen opastetaan takaisin tavalliseen elämään siinä missä uhri saa selvitä omillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Koska suomessa suojellaan tekijää niin paljon.

Mun mielestä se, joka rikokseen lähtee se leikin kestäkööt.

Se, että saat tuomion, niin saat kaiken maailman alennukset (myös paljousalennus ), sitten kun käyttäydyt hyvin/olet päihteetön pääset aikaisemmin pois vankilasta. (Nää on niin outoja, luulis, että se on ihan pääasia, että käyttäydyt ja oot päihteetön vankilassa, ei siitä alea pidä saada vaan ne ketkä käyttäytyy huonosti saavat enemmän rangaistusta)

Niinku se yksiki vankikarkuri joka koitti jussina karata avolta, niin sitä ei siirretty normi vankilaan vaan jäi sinne avolle, josta sit karkas uudelleen. Sillee mitä helee??

Sitte saat taas ensikertalais alen, kun et pariin vuoteen tee mitään.

Nää typerät alennukset sais kyllä poistaa jos on tuomittu ihmiseen kajoamisesta millään muotoa.

Ja UHRI pitäisi saada hoivaa, hoitoa ja apua yhteiskunnalta, eikä se apu sais loppua tuomioon. Uhri kärsii loppu elämänsä, ei se tuomittu.

Se on ihan oma asia jääkö vatvomaan asiaa loppu elämäksi vai oppiiko tapahtumasta ja jatkaa eteenpäin. Ei siittä mitään tulisi jos joka asiassa uhria paapotaan kuin pikku lasta lopun elämän ajan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puntarin toisessa päässä on yhteiskunnalle eli veronmaksajille kuluja ja toisessa päässä on jonkun mielipaha ja tunteiden loukkaus niin mielipaha ja tunteiden loukkaus saa tulla koska tahansa

mutta eihän väkivallassa, kuten raisk**ksissa ole kyse mielipahasta.

En nyt millään tavalla puolusta tekijöitä kun ovat ihmissaastaa mutta harvoin tulee pysyvää haittaa muuhun kuin tunteisiin ja mieleen

-jälkiehkäisyn käyttäminen, raskaus -> abortti/synnytys, nämä ovat naiselle vakavia riskejä

-genitaalialueen vammat, voi jäädä esim pysyvä hermovamma

-yhdyntäkivut

-vulvodynia, vaginismi

-arpien aiheuttama kipu

-sukupuolitaudit

-psyykkiset vammat eivät ole mielipahaa, vaan voivat vaikuttaa pysyvästi seksuaalisuuteen ja mahdollisuuksiin elämässä

-pakkoraskauden aiheuttama trauma on myös valtava

Se naisen emätin ei ole mikään aina valmis aukko, jota voi käyttää ilman vaurioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puntarin toisessa päässä on yhteiskunnalle eli veronmaksajille kuluja ja toisessa päässä on jonkun mielipaha ja tunteiden loukkaus niin mielipaha ja tunteiden loukkaus saa tulla koska tahansa

mutta eihän väkivallassa, kuten raisk**ksissa ole kyse mielipahasta.

En nyt millään tavalla puolusta tekijöitä kun ovat ihmissaastaa mutta harvoin tulee pysyvää haittaa muuhun kuin tunteisiin ja mieleen

Niin, mitäpä sillä väliä, jos tulee murtumia ja mustelmia. Eivät kuitenkaan ole pysyvää haittaa....

Ne paranee kyllä. Elämässä tulee mustelmia ja kolhuja eikä kaikkea voi kieltää sen takia että ei tulisi kolhuja

Ei jumalauta mikä sairas yksilö olet! Sinusta siis väkivalta pitää hyväksyä, koska murtumat ja mustelma kyllä paranevat. Ihan noin sairasta tekstiä en olisi uskonut edes täällä näkeväni. 

Iiriksen itsensäpaljastelukeississäkin hänen uhrinsa sai porttikiellon!

Väkivaltainen hyökkääjä pitää hoidella niin että siitä ei ole enää kenellekään kertojaksi... viis siitä mitä laki sanoo, koska laki ei selvästikään ole oikeus ja kohtuus! Jos haluaa oikeutta, se on otettava omiin käsiin!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kuin rikollisen saamaan tuomioon, joka sekin on kyllä tärkeä, tulisi satsata uhrin aseman parantamiseen. Erityisesti väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen on traumatisoivaa. Käytännössä kaikkialla maailmassa järjestelmä keskittyy tekijään, todisteisiin ja rangaistukseen, mutta uhri jää helposti ns. omilleen.

Rikollisen saam pitkä tuomio myös antaa uhrille viestin, että tapaukseen on suhtauduttu vakavasti. Raiskauksesta pitäisi tuomita aina +10 vuotta ehdotonta. Aina.

Hyvä idea tuo tuomio mutta siihen pitäisi saada myös semmoinen lauseke että jos tunnustaa valehdelleensa toiselle tuomion pitää valehtelijalle antaa kyseinen tuomio

Vierailija kirjoitti:

Raiskaaja (Ei ollut Sven tai Erkki) sai 850 000 SEK korvauksena kun oli kistunut ennen oikeudenkäyntiä vapauden riistettynä. Rahat meni huumeiden myyntiin. 

Raiskattu sai 13 000 kruunua . 

eli vankilassa istuminen oli traumatisioimpaa kuin seksuaalinen väkivalta? Just just.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kuin rikollisen saamaan tuomioon, joka sekin on kyllä tärkeä, tulisi satsata uhrin aseman parantamiseen. Erityisesti väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen on traumatisoivaa. Käytännössä kaikkialla maailmassa järjestelmä keskittyy tekijään, todisteisiin ja rangaistukseen, mutta uhri jää helposti ns. omilleen.

Rikollisen saam pitkä tuomio myös antaa uhrille viestin, että tapaukseen on suhtauduttu vakavasti. Raiskauksesta pitäisi tuomita aina +10 vuotta ehdotonta. Aina.

Oikeasti raiskauksesta kuuluisi saada sähköshokki"hoitoa" genitaaleille ja jos kotimaa ei ole Suomi, ikuinen karkotus maasta. Karkotus toki muillekin väkivaltarikollisille.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kuin rikollisen saamaan tuomioon, joka sekin on kyllä tärkeä, tulisi satsata uhrin aseman parantamiseen. Erityisesti väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen on traumatisoivaa. Käytännössä kaikkialla maailmassa järjestelmä keskittyy tekijään, todisteisiin ja rangaistukseen, mutta uhri jää helposti ns. omilleen.

Rikollisen saam pitkä tuomio myös antaa uhrille viestin, että tapaukseen on suhtauduttu vakavasti. Raiskauksesta pitäisi tuomita aina +10 vuotta ehdotonta. Aina.

Tuomion pituudella ei ole mitään merkitystä, jos itse olet teon jälkeen omillasi traumoinesi eikä apua tule mistään. Siinä ei paljon lohdusta, että uhri istuu hotellissa hyysättävänä. Ennemminkin tekee olosta vain pahemman. Vankilassahan saa parempaa mielenterveys- yms. palvelua kuin vankilan ulkopuolella. Oikein kädestä pitäen opastetaan takaisin tavalliseen elämään siinä missä uhri saa selvitä omillaan. 

Molemmat ovat tärkeitä, uhrin tuki ja se, etä tekijä istuu kauan. Pitkälle tuomiolla on uhrin psyykeelle tärkeä merkitys.

Varustelutasoa vankiloissa pitäisi keventää. Ei hotelliasumista rikollisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska suomessa suojellaan tekijää niin paljon.

Mun mielestä se, joka rikokseen lähtee se leikin kestäkööt.

Se, että saat tuomion, niin saat kaiken maailman alennukset (myös paljousalennus ), sitten kun käyttäydyt hyvin/olet päihteetön pääset aikaisemmin pois vankilasta. (Nää on niin outoja, luulis, että se on ihan pääasia, että käyttäydyt ja oot päihteetön vankilassa, ei siitä alea pidä saada vaan ne ketkä käyttäytyy huonosti saavat enemmän rangaistusta)

Niinku se yksiki vankikarkuri joka koitti jussina karata avolta, niin sitä ei siirretty normi vankilaan vaan jäi sinne avolle, josta sit karkas uudelleen. Sillee mitä helee??

Sitte saat taas ensikertalais alen, kun et pariin vuoteen tee mitään.

Nää typerät alennukset sais kyllä poistaa jos on tuomittu ihmiseen kajoamisesta millään muotoa.

Ja UHRI pitäisi saada hoivaa, hoitoa ja apua yhteiskunnalta, eikä se apu sais loppua tuomioon. Uhri kärsii loppu elämänsä, ei se tuomittu.

Se on ihan oma asia jääkö vatvomaan asiaa loppu elämäksi vai oppiiko tapahtumasta ja jatkaa eteenpäin. Ei siittä mitään tulisi jos joka asiassa uhria paapotaan kuin pikku lasta lopun elämän ajan

Totta. Paljon parempi, että tekijää papotaan kuin pikkulasta ja sossutäti kädestä pitäen saattaa asuntonäytöille jne. Mukava sitten uuttaa uhria etsiskellä, kun puitteet on kunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kuin rikollisen saamaan tuomioon, joka sekin on kyllä tärkeä, tulisi satsata uhrin aseman parantamiseen. Erityisesti väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen on traumatisoivaa. Käytännössä kaikkialla maailmassa järjestelmä keskittyy tekijään, todisteisiin ja rangaistukseen, mutta uhri jää helposti ns. omilleen.

Rikollisen saam pitkä tuomio myös antaa uhrille viestin, että tapaukseen on suhtauduttu vakavasti. Raiskauksesta pitäisi tuomita aina +10 vuotta ehdotonta. Aina.

Tuomion pituudella ei ole mitään merkitystä, jos itse olet teon jälkeen omillasi traumoinesi eikä apua tule mistään. Siinä ei paljon lohdusta, että uhri istuu hotellissa hyysättävänä. Ennemminkin tekee olosta vain pahemman. Vankilassahan saa parempaa mielenterveys- yms. palvelua kuin vankilan ulkopuolella. Oikein kädestä pitäen opastetaan takaisin tavalliseen elämään siinä missä uhri saa selvitä omillaan. 

Molemmat ovat tärkeitä, uhrin tuki ja se, etä tekijä istuu kauan. Pitkälle tuomiolla on uhrin psyykeelle tärkeä merkitys.

Varustelutasoa vankiloissa pitäisi keventää. Ei hotelliasumista rikollisille.

Ei minkäänlaista merkitystä niin kauan kuin vankeinhoito on paremmalla tolalla kuin uhrien hoito. Eikä kyllä muutenkaan. Ei se trauma sillä parane, että tekijä on vankilassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puntarin toisessa päässä on yhteiskunnalle eli veronmaksajille kuluja ja toisessa päässä on jonkun mielipaha ja tunteiden loukkaus niin mielipaha ja tunteiden loukkaus saa tulla koska tahansa

mutta eihän väkivallassa, kuten raisk**ksissa ole kyse mielipahasta.

En nyt millään tavalla puolusta tekijöitä kun ovat ihmissaastaa mutta harvoin tulee pysyvää haittaa muuhun kuin tunteisiin ja mieleen

Niin, mitäpä sillä väliä, jos tulee murtumia ja mustelmia. Eivät kuitenkaan ole pysyvää haittaa....

Ne paranee kyllä. Elämässä tulee mustelmia ja kolhuja eikä kaikkea voi kieltää sen takia että ei tulisi kolhuja

Ei jumalauta mikä sairas yksilö olet! Sinusta siis väkivalta pitää hyväksyä, koska murtumat ja mustelma kyllä paranevat. Ihan noin sairasta tekstiä en olisi uskonut edes täällä näkeväni. 

Elämä opettaa. Minkäänlaista apua en ole saanut vaikka minut on ryöstetty ja samalla hakattiin sekä entinen naisystävä puukotti ja hakkasi. Kolhut paranivat ja jatkoin eteenpäin mitään hyötyä ei olisi siitä ollut että olisin molemmissa tapauksissa jäänyt vatvomaan ja murehtimaan. Enemmän auttoi se kun otin tapahtumista opiksi ja jatkoin eteenpäin