Kesäloma yksin lasten kanssa.. olen ihan loppu.
5 viikkoa kesälomaa kolmen lapsen kanssa. Lapset iältään 7v, 5v ja 3v. Miehellä 3-vuototyö, ainoastaan ensi viikko lomaa koko kesänä ja nytkin hän on tehnyt työputkia vain ykkösvapaiden voimin. On tämä raskasta, ei tunnu edes lomalta. Koko ajan saa laittaa ruokaa, siivota, olla riitelevien lasten välien selvittäjä yms. Helpommalla pääsee arkisin kun itse on töissä ja lapset päiväkodissa. Odotan jo että pääsen takaisin töihin.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuollainen mielikuva minulla on lapsiarjen pyörittämisestä ja se olisi minulle kuin vankila. Tämän takia en perhettä aio perustaa.
Toisinaan mietin, että mitä ihmettä lapsia hankkivat ihmiset oikein olettavat perhe-elämän olevan. Varsinkin jos niitä hankitaan muutaman vuoden ikäeroilla.
Niinpä. Lapsellisten kaverien yleinen valitusaihe on lapsiarki ja väistämättä herää sama kysymys. En minäkään valita siitä, etten tiedä menisikö elokuviin, museoon vai joisiko mojitoja parvekkeella.
Pienimmät vois laittaa edes muutomaksi päiväksi kesähoitoon päiväkotiin ja lepäät itse kunnolla.
Pitäskö olla enemmän kuria, etteivät tappele?
Eikö ole sukulaisia, joille voisi piipahtaa lomalla? Loman pitäisi mun mielestä erota arjesta sen verran, että lomalla ei kyhjötetä kotona ja käydä lenkillä lähipuistossa. Sitä ehtii arkenakin.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuollainen mielikuva minulla on lapsiarjen pyörittämisestä ja se olisi minulle kuin vankila. Tämän takia en perhettä aio perustaa.
Toisinaan mietin, että mitä ihmettä lapsia hankkivat ihmiset oikein olettavat perhe-elämän olevan. Varsinkin jos niitä hankitaan muutaman vuoden ikäeroilla.
Ei kaikki koe tuota noin. Mulla on useampi lapsi ja sama härdelli, ja nautin joka hetkestä. Nytkin lapset sotkee ja hääsää tuossa selän takana, kuuntelen ihania lasten ääniä. Harmi että on vain 3 vko kesäloma, olisin pitempäänkin lasteni kanssa. Elämäni parhaita aikoja oli äitiyslomat kotona.
Opeta lapset siivoamaan itse. Ja teet isoja helppoja ruokasatseja. Loppuajan voit tehdä mitä haluat ja lapset leikkiköön keskenään. Välillä voi vielä heidät jonnekin ulkoilemaan. Simppeliä.
Vierailija kirjoitti:
Minkä h*lvetin takia niitä lapsia pitää tehdä jos ei jaksa? Olen itsekkin kolmen lapsen äiti, syntyneet -80 ja -90 luvuilla. Ei yllättänyt yhtään se että perheen pyörittäminen on rankkaa, mutta....minulla ei ollut aikaa väsyä, eikä saada mt-ongelmia. Nykyäidit ei kestä/jaksa yhtään mitään. Kesälomat vietettiin miehen kanssa eri aikaan, ja hyvin jaksettiin.
No kyllä sitä ennenkin lapsiin väsyttiin. 80-90-luvuilla lapset käskettiin keskenään ulos ja vanhemmat huusivat paljon lapsille. Ja mielenterveysongelmia oli paljon ja ne näkyivät juomisena, väkivaltana ja varsinkin miesten itsemurhina. Etkö sitten tiedå että varsinkin 1980-luvun lopussa syntyneillä on suhteettoman paljon mielenterveysongelmia? Et ehdi tuomitsemiseltasi nähdä maailmaa?
Koskaan äideiltä ei ole vaadittu niin paljon kuin nyt. Hullua että joku itseään äidiksi kutsuva tulee sitten dissaamaan toisia äitejä.
Ps.työpaikalla eräskin pienten lasten isä sanoo lomalta tullessaan että työ on lepoa verrattuna lasten kanssa olemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Mikset mene töihin Ap? Tuollainen kotona rötvääminen ei tee hyvää.
Ap on lomalla, maho vanhapiika kaffebulla.
Lopeta nimittely senkin porsiva huaara.
Kaikki eivät ole äitisi ja isäsi kaltaisia.
Vierailija kirjoitti:
Pienimmät vois laittaa edes muutomaksi päiväksi kesähoitoon päiväkotiin ja lepäät itse kunnolla.
Miten? Päivähoidon tarve on kysytty jo huhtikuussa. Sitäpaitsi ne muutamat päivät maksaa sitten monta sataa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan perhe-elämäksi. Ei kai sinuakaan ole kukaan pakottanut lapsia tekemään tuollaisen miehen kanssa.
Mies kyllä auttaa aina kotona ollessaan, mutta kun tuntuu että asuu melkein tuolla töissä. Ap
Mikset vastuuta miestäsi enempää? Eiköhän tuo ole tahallaan siellä töissä mieluummin, kuin kotonaan?
Tee isompia ruoka- annoksia, ettei tarvitse koko ajan olla ruokaa laittamassa.
Ja päivälepo/- unet kaikille, niin se pienin nukkuu- vanhemmat voivat vaikka katsella tabletilla lasten juttuja kun pienin nukkuu.
Minä vahdin kahta lasta (6 & 9) kotona samalla kun teen päivät etätöitä. Todella easy life, mutta täällä ei stressatakaan joka asiasta. Kavereita tulee ja menee, ruokaa tarjoan kun pyytävät jne.. Uimaan noita ei voi vielä keskenään päästää, mutta se on oikeastaan ainoa järjestelyhaaste.
Heti jos vaimo on kotona hösäämässä, niin hommasta tulee paljon raskaampaa.
Vaikka tuntuisi raskaalta, niin lähtekää kotoa liikenteeseen. Saa muuta tekemistä. Kierrelkää kotipaikkakunnan leikkipuistot, uimarannat yms läpi. Minä olen lähtenyt lapsen kanssa autollakin vaikka 10 km päähän kotoa, jotta on päästy uuteen leikkipuistoon. Virkistää kummasti, kun ei aina katsele samoja paikkoja.
Äitiys kasvattaa uhriutumista!
Sen huomaa taas tästä aloituksessa
-tsekkaa onko paikkakunnalla ilmaisia lastentapahtumia ja menoja, seurakunnat ja muut järjestää
-voisitteko käydä jossain ilmaisessa paikallismuseossa, kirjastossa tms?
-abc:llä ja kauppakeskuksissa on ilmaisia lasten leikkipaikkoja, voisiko niihin mennä?
-voisiko joku kaveri tulla kylään ja pitäisitte vaikka ulkona nyyttärit?
-isommat voi rakentaa jonkun majan olohuoneeseen ja katsoa leffan
-lähtekää ulos kävelylle/pyöräilemään, monilla paikkakunnilla on kivoja puistoja
-uimarannalle päiväksi tai uimahalliin, jos on sateinen sää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä h*lvetin takia niitä lapsia pitää tehdä jos ei jaksa? Olen itsekkin kolmen lapsen äiti, syntyneet -80 ja -90 luvuilla. Ei yllättänyt yhtään se että perheen pyörittäminen on rankkaa, mutta....minulla ei ollut aikaa väsyä, eikä saada mt-ongelmia. Nykyäidit ei kestä/jaksa yhtään mitään. Kesälomat vietettiin miehen kanssa eri aikaan, ja hyvin jaksettiin.
No kyllä sitä ennenkin lapsiin väsyttiin. 80-90-luvuilla lapset käskettiin keskenään ulos ja vanhemmat huusivat paljon lapsille. Ja mielenterveysongelmia oli paljon ja ne näkyivät juomisena, väkivaltana ja varsinkin miesten itsemurhina. Etkö sitten tiedå että varsinkin 1980-luvun lopussa syntyneillä on suhteettoman paljon mielenterveysongelmia? Et ehdi tuomitsemiseltasi nähdä maailmaa?
Koskaan äideiltä ei ole vaadittu niin paljon kuin nyt. Hullua että joku itseään äidiksi kutsuva tulee sitten dissaamaan toisia äitejä.
Ps.työpaikalla eräskin pienten lasten isä sanoo lomalta tullessaan että työ on lepoa verrattuna lasten kanssa olemiseen.
Niinkö? Varmaan noin olikin sinun lähipiirissäsi mutta ei minun. Ja kiva kuulla ettet sinä ole tuomitsevainen etkä dissaava missään asiassa....ja kyllä, olen äiti ja iloinen siitä miten lapseni kasvatin tuohon kyseiseen aikaan. Nykyään nuoret äidit eivät väsy pelkästään kotona lasten kanssa, vaan myös töissä, mutta puhelin kourassa ollaan hatkuvasti. Osaatko sanoa mistä johtuu ettei mitään enää kestetä, ja kaikesta masennutaan? Lasten teko ja saaminen on suomessa kumminkin vielä vapaaehtoista.
Vierailija kirjoitti:
Äitiys kasvattaa uhriutumista!
Sen huomaa taas tästä aloituksessa
Tyhmyys kasvattaa räyhäämistä. Sen huomaa sinusta.
Tuo on rankka vaihe ja täällä sitä ymmärretään. Paitsi tietenkin ne jotka vain häiriköi.
Meillä samanikäiset lapset ja olen kesän kotona heidän kanssaan. Miehellä vapaana viikonloput ja pari viikkoa kesällä. Vanhin lapsi on kyllä välillä kavereilla kylässä ja muutenkin kaksi vanhinta lasta leikkivät paljon pihalla, mikä kyllä helpottaa. Välillä noilla kahdella isommalla on pari kaveria kylässä (yhteensä 7 lasta meillä) ja suosittelen sitä johonkin väliin. Tuntuu todella helpottavalta kun ne kaverit haetaan koteihinsa :D Varmaan monenalaisia olosuhteita, mutta mä kyllä silti nautin tästä. Kaikki lapset on aloittaneet päivähoidon 1-vuotiaina enkä ole liikaa saanut olla kotona heidän kanssaan. Syksyllä elämä on taas sellaista aikataulutusta, kesä on kyllä parasta aikaa.
Minusta taas nuo kesät neljän lapsen kanssa taas oli ihan parasta, opettajana voi nauttia pitemmästä vapaasta talviajan viikonlopput- ja yötöiden ansiosta :) Mies taas tekee vuorotyötä ja kesälomavuoro kiertävä, joten monena kesänä lomat onkin mennyt meilperäkkäin. Bonusta siinä että lapsilla on silloin vieläkin pitempi loma hoidosta, kouluun toki joutuvat isommat menemään. Jatkuva ruuanlaitto toki välillä ärsyttää, mutta sitten heitän vaan kasvikset ja lihat muurikkaan ja ruoka on äkkiä valmis. Kiva istua vaikka päivä picnikillä ulkona pelaillen ja lukien, jos nuorinkin on jo 3 v niin tekemistä löytyy vaikka miten paljon ihan kotinurkiltakin.
Minulla tuo on vasta edessä. Tosin lomaa vain 3 viikkoa, joista kaksi yhdessä miehen kanssa, mutta yhteisille viikoille mies on sopinut polttareita ja kalareissuja niin että eipä siinä montaa päivää jää niin että oltais molemmat kotona. Aloin melkein itkeä kun mies ilmoitti yhdestä reissusta, koska olen niin poikki työvuoden päätteeksi ja pitäisi saada levättyäkin. Lasten kanssa olo on kyllä vastapainoa työlle, mutta ei se oikein levosta käy. Nyt mies on lomalla lasten kanssa ja jo yhden aamupäivän jälkeen koti on ihan kaaoksessa (itse olen etätöissä), joten oman lomani voinen aloittaa siivoamisella.
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas nuo kesät neljän lapsen kanssa taas oli ihan parasta, opettajana voi nauttia pitemmästä vapaasta talviajan viikonlopput- ja yötöiden ansiosta :) Mies taas tekee vuorotyötä ja kesälomavuoro kiertävä, joten monena kesänä lomat onkin mennyt meilperäkkäin. Bonusta siinä että lapsilla on silloin vieläkin pitempi loma hoidosta, kouluun toki joutuvat isommat menemään. Jatkuva ruuanlaitto toki välillä ärsyttää, mutta sitten heitän vaan kasvikset ja lihat muurikkaan ja ruoka on äkkiä valmis. Kiva istua vaikka päivä picnikillä ulkona pelaillen ja lukien, jos nuorinkin on jo 3 v niin tekemistä löytyy vaikka miten paljon ihan kotinurkiltakin.
No sulla onkin monta viikkoa pidempi kesäloma kuin muilla. Sitä kun sompailee ison osan kesästä niin, että tekee työnsä öisin ja vahtii lapsia päivisin niin alkaa kummasti uuvuttaa.
Meilläkin mies vaihtoi työpaikkaa viime vuonna niin, ettei hänellä ollut yhtään lomaa.
Sisarukset usein riitelee. Tosin minulla ei ksokaan mutta itse riitelin jatkuvasti siskoni kanssa.