Mies väittää minua hysteeriseksi
kun juoksen kauhuissani asunnon toiselta puolelta ottamaan vuoden ikäisen ruokaopöydälle kiivenneen lapseni kiinni. Taapero oppi vasta pari päivää sitten kiipeämään tuolille ja nyt sitten pöydälle. Mies itse asettui juuri loikoilemaan kännykkä kourassa sohvalle kun vinkkasi laiskasti minulle että lapsi on pöydällä. Suutuin tästä pahemman kerran ja pidän itse heitteillejättönä, jos ei pientä mene turvaamaan.
Kumpi meistä on oikeassa?
Kommentit (24)
Lapsi voi pudota pöydältä päälleen ja pahimmassa tapauksessa kuolee tai halvaantuu. Tietyssä vaiheessa niitä pitää vahtia haukkana koko ajan. Kun pahin tapahtuu niin sen jälkeen on sitten turha surkutella enää. Joskus ehtii tapahtua ennenkuin ehtii kissaa sanoa ja edes huomata mitään. Niin nopeita ovat.
Miehet ovat nimittäneet naisia hysteerisiksi kautta aikain. En jäisi epäilemään omaa järkeäni vaan ajattelisin itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hyvänen aika, tottakai lapsi otetaan kiinni ettei tipu pöydältä ja lyö päätään. Ilmeisesti miehesi on lapsena tippunut useamman kerran korkealta ja kovaa jos ei tätä ymmärrä.
Minä epäilen samaa vikaa omassa miehessä, kun on todistettavasti lyönyt päänsä kovaa ja vielä kahdesti peräkkäin niin, että lääkärin paperit silloin 90-luvulla oli vielä pöydällä, kun piti viedä uudelleen päivystykseen. Ja sitten on vielä tintannut kallonsa kylppärin lattiaan niin, että taju meinasi mennä.
On siis ihan samanlainen, että lapsi saa kiipeillä ja "siitähän oppii", jos putoaa/kaatuu. Sitten ihmiset katsovat MINUA kuin hullua, kun pitää käskeä aikuista miestä pitämään lasta silmällä, ettei juokse satamassa järveen tai kalliolta alas, kun ollaan ulkoilemassa. Koska miehen mielestä "lapsi ei ole niin tyhmä, että menisi tuonne", mutta ei ymmärrä, että taapero tasan tarkkaan ryntää aina sinne tielle/järveen/kalliolta alas, tai minne tahansa muualle, minne ei saa mennä.
En halua omista lapsistani kasvavan samanlaisia kuin isästään, joka tänään taas ilmensi välinpitämättömyyttään, kun vei taaperon nukkumaan ja jätti vauvan yksin olkkariin itkemään, kun olin suihkussa. Nimenomaan pyysin, että odottaisi sen 5min, mutta ei. Hirveällä kiireellä pesin itseni, että saadaan vietyä lapset nukkumaan (minä vauvan, mies taaperon) ja mitä on tehnyt? Vauva itkee olkkarissa ja kun mies tulee makkarista lohduttamaan vauvaa, taapero alkaa itkeä. Aina jättää jomman kumman yksin huomiotta, koska ei käy mielessä, että molemmat pitäis ottaa sinne makkariin, jos ei jaksa viittä minuuttia odottaa, koska "ei huvita" odottaa. Ja ennen tätä kuitenkin oli pakko katsoa miehen esittelemä 8min video, jonka aikana olisin ehtinyt pestä itseni mennen tullen.
Sisarensa on normaali, joten pakko johtua pään lyömisestä, että mies on kasvanut noin sekaisin. Ei piittaa muista yhtään vaan tekee niin kuin itse haluaa, koska "ei kiinnosta". Aikuinen 34v "mies". Joo, erota olen halunnut jo pitkään, mutta mies sukulaisineen painostaa pysymään lasten takiessa suhteessa, vaikka nimenomaan lasten takia sitä eroa olen suunnitellut.
Sukulaiset ilmeisesti pelkää että mies jää heidän hartioille jos sinä jätät sen. Sinuna eroaisin ja ap on oikeassa , ei mies.
Entä mitä lapsen isä tuumaa asiasta?