Nyt on Sannalla nuorekas rock-henkinen festarilookki
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/f6d9732e-c134-477e-89db-44aab3…
Oikein farkkushortsit ja maiharit.
Kommentit (125)
Kiva on bilettää,kun isukki on kotona odottamassa"rakkaan"paluuta viekkuun!
Jepp jepp maan pääministeri rentoutuu😳
Instakuvia riittäääääh
Ei voi ottaa kovin vakavasti.
Sillä on nyt 15 miljardin uniper-lookki, mutta hätää veronmaksajathan sen lookin maksaa.
klausilta tullu uus pukukoodi young globo leadereille. macaroonikin hengailee hupparissa.
Miksi et jaa sitä kuvaa, missä Petteri Orpo poseeraa vaimonsa kanssa samaisilla festareilla?
Ja tuo vielä edustaa suomalaisia. Ei me sentään mitään moottoripyöräjengiläisiä olla :(
Vierailija kirjoitti:
Kiva on bilettää,kun isukki on kotona odottamassa"rakkaan"paluuta viekkuun!
Mies on mukana!
Ainakaan hän ei ole vegaani - mutta missä ovat eläinten oikeuksien puolustajat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä kaikki ihan kotona 🙄
On sillä. Niin kuin on niillä muillakin kesäLOMAA Ruisrockissa viettävillä. Mite sulla?
Olisin mielelläni ruississa! Kaikille festareille ei riitä budjetti.
Nyt voi Emmanuel jo vähän yskiä että mihinkähän tuli se vehje laitettua, ovat vielä ranskassa hieman tarkempia pukeutumisen suhteen.
Sannan jalat ovat kyllä kovin kuhmuiset, siellä on kai kontulassa teininä konttailtu urakalla.
" Nahan ja turkiksen välillä ei ole olennaista eroa. Turkiseläinten kasvatukseen liittyvistä ongelmista löytyy tietoa muun muassa Eläinsuojeluliitto Animalian ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen sivuilta. Turkiseläimiä kasvatetaan yleensä vain turkiksen takia. Nahan epäeettisyys voi olla vaikeammin hahmotettavissa, koska nahalla on niin kutsutusti lihateollisuuden sivutuotteen leima.
Eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Esimerkiksi naudanruhon rahallisesta arvosta nahan osuus on noin 10 %.
Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat siis samaa teollisuutta. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista. Ne joko on abortoitu nahan takia tai ne tapetaan emänsä teurastuksen yhteydessä.
Nahkateollisuus käyttää niin tehotuotannossa olevia eläimiä kuin luonnonvaraisiakin eläimiä. Nahka voi nautojen lisäksi olla peräisin muun muassa sioista, hevosista, lampaista, vuohista, poroista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Esimerkiksi kengurunnahkaa käytetään muun muassa urheilujalkineissa.
Nahantuotanto saastuttaa myös ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa maailman nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa.
Nahkatuotteet ovat periaatteessa biologisesti hajoavia, mutta parkitsemisaineen päätehtävänä on kollageenisäikeiden stabiloiminen niiden biologisen hajoamisen ehkäisemiseksi. Keinonahkatuotteet eivät aina ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mutta tulevaisuudessa tilanne on toivottavasti aina niin. Esimerkiksi USA:ssa on myynnissä kenkiä, joiden raaka- aineena on käytetty kierrätettyjä muovipulloja ja autonrenkaita. Kenkiä voi valmistaa myös kasvikuidusta. "
Lisää tietoa: https://vegaaniliitto.fi/tietoa/miksi-veganismi/elainten-olot/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä kaikki ihan kotona 🙄
On sillä. Niin kuin on niillä muillakin kesäLOMAA Ruisrockissa viettävillä. Mite sulla?
Olisin mielelläni ruississa! Kaikille festareille ei riitä budjetti.
Ja sitten kateellisena vingut täällä. Niin arvelinkin.
Missä on Pile-Illu? Eikö ne hengailekaan enää samoissa piireissä? Ai niin, vaalit on ensi keväänä ja he kilpailevat samoista äänistä.
Vierailija kirjoitti:
Jaloista näkee että vanheneva nainen on jo.
Tuliko sinulle oikeasti yllätyksenä, että 36-vuotias ei ole enää pikkutyttö?
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt jaksako.
Nätti ja tyylikäs nainen hän on.
N57
En voi olla samaa mieltä iänlopusta
M20
Viestini julkaistaan hyväksynnän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
" Nahan ja turkiksen välillä ei ole olennaista eroa. Turkiseläinten kasvatukseen liittyvistä ongelmista löytyy tietoa muun muassa Eläinsuojeluliitto Animalian ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen sivuilta. Turkiseläimiä kasvatetaan yleensä vain turkiksen takia. Nahan epäeettisyys voi olla vaikeammin hahmotettavissa, koska nahalla on niin kutsutusti lihateollisuuden sivutuotteen leima.
Eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Esimerkiksi naudanruhon rahallisesta arvosta nahan osuus on noin 10 %.
Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat siis samaa teollisuutta. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista. Ne joko on abortoitu nahan takia tai ne tapetaan emänsä teurastuksen yhteydessä.
Nahkateollisuus käyttää niin tehotuotannossa olevia eläimiä kuin luonnonvaraisiakin eläimiä. Nahka voi nautojen lisäksi olla peräisin muun muassa sioista, hevosista, lampaista, vuohista, poroista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Esimerkiksi kengurunnahkaa käytetään muun muassa urheilujalkineissa.
Nahantuotanto saastuttaa myös ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa maailman nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa.
Nahkatuotteet ovat periaatteessa biologisesti hajoavia, mutta parkitsemisaineen päätehtävänä on kollageenisäikeiden stabiloiminen niiden biologisen hajoamisen ehkäisemiseksi. Keinonahkatuotteet eivät aina ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mutta tulevaisuudessa tilanne on toivottavasti aina niin. Esimerkiksi USA:ssa on myynnissä kenkiä, joiden raaka- aineena on käytetty kierrätettyjä muovipulloja ja autonrenkaita. Kenkiä voi valmistaa myös kasvikuidusta. "Lisää tietoa: https://vegaaniliitto.fi/tietoa/miksi-veganismi/elainten-olot/
Tekonahkaa tuo sen takki on, joten vegaanitkin voivat rauhoittua.
Jaloista näkee että vanheneva nainen on jo.