Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies jätti minut täysin pulaan vauvan kanssa
09.07.2022 |
Miehelle tuli viime viikolla kova flunssa, oli kolme päivää täysin sängyn pohjalla ja siitä vielä perjantain ja viikonlopun toipilaana. Minä perhevapaalaisena kotona vauvan kanssa. Vein miehelle teetä, keittoa ja parasetamolia sänkyyn. No, viime sunnuntaina sitten tauti alkoi jyllätä minullakin. Reilu 38 astetta kuumetta, nenä tukossa, heikotti. Siitä kaksi päivää niin myös vauva luonnollisesti sairastui. Mies ei suostunut jäämään töistä pois hoitaakseen vauvaa, että olisin saanut levätä (kuten hän sai ollessaan sairaana). Sanoi, ettei voi olla enää oman saikun jälkeen pois, Pomo ei tykkää. Tavallaan ymmärrän paineen, mutta ei kovin reilu tilanne minua kohtaan. Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Olin ihan jaksamisen rajoilla itse sairaana ja hoidin tukkoisen vauvan siinä samalla. Vauva halusi olla sylissä koko ajan tietysti kipeänä.
Homma huipentui torstaina siihen, että minulla puhkesi kaiken huipuksi kauhea migreeni. En voi ottaa migreenilääkettä imetyksen takia eikä sitä olisi kotona ollutkaan kun en ole sitä raskauden aikanakaan voinut käyttää. Oksensin ja tärisin vessassa, aura siihen päälle. Vauva huutaa olohuoneessa. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä avuttomaksi ja kamalaksi. Soitin tietysti miehelle, että tulee kotiin auttamaan. Ei meinannut millään uskoa, että tilanne on niin paha. Vasta kun sanoin erää soitan ambulanssin niin suostui lähtemään töistä ja tuli alkuiltapäivästä kotiin. Minä makasin loppupäivän sängyssä, Mies toi vauvan imetykselle ,mutta muuten hoisi hänet. Perjantaina eli eilen oloni oli vähän parempi, mutta flunssainen edelleen ja kuin jyrän alle jäänyt.
Kauheaksi tilanteen tekee se, että miehen lapsuuden ystävän häät ovat tänä viikonloppuna. Oli sovittu, että mies lähtee Perjantaina jo puolen päivän aikaan ajamaan juhlapaikkakunnalle ja tulee sunnuntaina kotiin. On odottanut juhlia tammikuusta lähtien. Minun ja vauvan oli tarkoituskin jäädä kotiin, koska en tunne tätä kaveriporukkaa hyvin eikä huvittanut lähteä pienen vauvan kanssa matkaamaan isoon tapahtumaan koronan takia. Oletin, että mies ymmärsi torstain tilanteesta, että osanotto täytyy perua ja hänen täytyy jäädä hoitamaan vauvaa ,jotta minä pystyn toipumaan. Eilen aamulla kuitenkin vähätteli asiaa ja sanoi lähtevänsä kun olihan minun migreeni hellittänyt jo. Vauva on edelleen kipeä, nukkuu max kahden tunnin pätkissä, minulla voimat aivan loppu ja flunssa edelleen.
No mies siis lähti eilen. Meidän ainoalla autolla. Kävi pikaisesti kaupassa, jääkaappi ammottu tyhjyyttä. Koti aivan sekaisin, pyykkivuori eteisessä ja minun olo aivan kauhea edelleen. Meillä oli kauhein riita tähän astisen suhteen aikana. Nyt mietin mitä teen, olo on petetty. Olisi ollut helpompi kuulla vaikka miehen pettäneen kuin että tahallaan jättää minut täysin pulaan tilanteessa, jossa olen ihan avuton ja poikki. Perusteli asiaa sillä että juhlat ovat hänelle tärkeät ja töistä ei voinut olla paineen takia pois kun juuri oli oma saikku alla. Joo uskon ja ymmärrän tämäkin puolen, mutta eihän tämä kaikki voi minun päälleni kaatua?
Emme ole mitään teinejä. Miehellä on vastuullinen työ, meillä on omistusasunto jne. Jotenki mies on elämässä siis tähän asti onnistut kantamaan vastuuta. Nyt tuntuu etten edes tunne koko ihmistä enää. Anteeksi avautuminen vauvapalstalla, en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (1874)
Vierailija kirjoitti:
Jos poikani olisi ap:n miehen tilanteessa ihmettelisin todella paljon Jos hän jättäisi lapsuudenystäväsä häät välistä sen takia ettei miniä selviä flunssasta vauvan kanssa. Ja siis selvisihän ne. Totesin molemmille, että jatkossa pidätte huolen että tilanteet hoidetaan fiksummin ja riitelemättä, pyydetään apua Jos tarvii, mutta kenenkään minuutta ei sivuuteta vauvan takia. Kummankaan. Siitä ei seuraa kun onnettomia ihmisiä sen jälkeen kun lapsi ei ole enää lainassa.
Tietysti priorisoidaan menoja, mutta nyt oli kyseessä lapsuudenystävä häät ja flunssa. *ttu flunssa. Tietysti ne voi kehittyä miksi vaan, mutta lähtökohta on ollut flunssa.
Niin kenen minuus tässä sivuutettiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akat valittaa kun mies on mies ja haluavat muokata täysin tahdottoman nyhverön. Sitten valitetaan kun se mies on liian kiltti.
Sulla on realiteetit ihan hukassa tai ei minkäänlaista kokemusta lapsiperheestä. Yksikään perheenäiti ei valita puolison osallistumisesta, vaan siitä, jos tämä ei osallistu. Ne ovat niitä tulevia ex-miehiä jotka eivä ymmärrä, että perheessä on hommaa kahdelle.
No tässä voisit niitä positiivisia asioita mainita miehestäsi, joita tuolla ylempänä jo kysyin.
Mutta auton imurointi ei tunnu olevan mitään jos mies sen tekee, vaimot tuskin koskaan.
Sulla mitään vaimoa ole. Meillä hoidetaan omat automme ihan itse yleensä, kuten tasavertaisessa suhteessa kuuluu.
Tuntuu tosi pahalta nuorten miesten puolesta kun tätä ketjua lukee. Itsekin sellaista kasvatan, niin toivon kyllä sydämeni pohjasta että löytää itselleen kunnioittavan ja arvostavan naisen sitten kun sen aika on.
Vierailija kirjoitti:
Jos poikani olisi ap:n miehen tilanteessa ihmettelisin todella paljon Jos hän jättäisi lapsuudenystäväsä häät välistä sen takia ettei miniä selviä flunssasta vauvan kanssa. Ja siis selvisihän ne. Totesin molemmille, että jatkossa pidätte huolen että tilanteet hoidetaan fiksummin ja riitelemättä, pyydetään apua Jos tarvii, mutta kenenkään minuutta ei sivuuteta vauvan takia. Kummankaan. Siitä ei seuraa kun onnettomia ihmisiä sen jälkeen kun lapsi ei ole enää lainassa.
Tietysti priorisoidaan menoja, mutta nyt oli kyseessä lapsuudenystävä häät ja flunssa. *ttu flunssa. Tietysti ne voi kehittyä miksi vaan, mutta lähtökohta on ollut flunssa.
Jos minun poikani olisi ap:n miehen tilanteessa, olisin häpeissäni ja ihmeissäni. Jos hän ei jättäisi ystävänsä häitä välistä, kun oma puoliso ja pieni vauva sairaina ja tarvitsevat häntä.
Onneksi suomalainen sairaanhoito on korkeatasoista ja ap havaisi vauvan kunnon heikkenemisen, näin vauva selvisi.
Ap pyysi apua, mutta ei saanut sitä OMALTA PUOLISOLTAAN. Ymmärtäisi edes hävetä, mutta ei ilmeisesti ainakaan vielä. Näitä päätä silitteleviä anoppejakin näköjään on. Eipä ihme, että osa miehistä ei osaa ottaa vastuuta perheestään, kun osalla äideistä suhtautuminen ja sitä myötä kasvatus oletusti tätä tasoa. Varmasti myös isän malli lapsuudenperheessä puutteellinen ja huono.
Ei tämän ketjun naisista yksikään mies saa itselleen kunnon puolisoa. Ovat mieleltään sairaita. Puistattavaa että tällaisia naisia on näin paljon nyky suomessa. Onneksi on poikkeuksia joukossa, joitain miehiä onnistaa sentään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeria akkoja linjoilla. En ihmettele yhtään jos on ero tullut, eihän tuommoisten kaikkitietäväien kanssa kykene yhteiseloon. Omassa ajattelutavassa ja toimintamallissa ei kertakaikkiaan nähdä mitään vikaa.
Mä en jaksaisi tuommoisia ihmisiä varmaan viikkoakaan.
Voi ei, onko äiskä jättänyt leikkaamatta leivän reunukset pikku jonnelta kun on niin känkkis 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeria akkoja linjoilla. En ihmettele yhtään jos on ero tullut, eihän tuommoisten kaikkitietäväien kanssa kykene yhteiseloon. Omassa ajattelutavassa ja toimintamallissa ei kertakaikkiaan nähdä mitään vikaa.
Mä en jaksaisi tuommoisia ihmisiä varmaan viikkoakaan.Ja nämä vielä pauhaavat ja uhkailevat erolla. Huh huh. Onneksi olen sinkkumies vaikka ikää on jo 35v.
Olet tavoiteltu mies eikä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö tässä ketjussa kirjoittajilla ole kerrottavana miehensä/vaimonsa hyviä puolia, siis hieman luettelomaisesti?
Kun on hyvä tehdä johtopäätökset, siis eroaikeet, sen mukaan onko hyvää kuitenkin enemmän kuin huonoa.
Taisi olla niin törppö suhteen aikana ainakin minun mieheni, että kalpeni kaikki hyvät puolet aika välittömästi. Ap:n mies myös esitti tuossa aika pohjanoteerauksen. Aika paljon pitäis olla, millä tuollaisia kompensoi niin, että plussalle jäisi. Ja kun on katkeruutta, menetetty luottamus, hylätyksi tulemisen tunteita puolison taholta kriisitilanteessa, niin valitettavasti ne on aika voimakkaita ja aiempi hyvyys tuntuu kaukaiselta historialta sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeria akkoja linjoilla. En ihmettele yhtään jos on ero tullut, eihän tuommoisten kaikkitietäväien kanssa kykene yhteiseloon. Omassa ajattelutavassa ja toimintamallissa ei kertakaikkiaan nähdä mitään vikaa.
Mä en jaksaisi tuommoisia ihmisiä varmaan viikkoakaan.Ja nämä vielä pauhaavat ja uhkailevat erolla. Huh huh. Onneksi olen sinkkumies vaikka ikää on jo 35v.
Ei se ole erolla uhkailua vaan vaihtoehtojen antamista. Kaikkea ei tarvitse sietää eikä ilman sanomista poismuuttaminen ole fiksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeria akkoja linjoilla. En ihmettele yhtään jos on ero tullut, eihän tuommoisten kaikkitietäväien kanssa kykene yhteiseloon. Omassa ajattelutavassa ja toimintamallissa ei kertakaikkiaan nähdä mitään vikaa.
Mä en jaksaisi tuommoisia ihmisiä varmaan viikkoakaan.Ja nämä vielä pauhaavat ja uhkailevat erolla. Huh huh. Onneksi olen sinkkumies vaikka ikää on jo 35v.
Sinkkuuden uskon kyllä mutta taitaa syy olla joku ihan toinen 😊
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu tosi pahalta nuorten miesten puolesta kun tätä ketjua lukee. Itsekin sellaista kasvatan, niin toivon kyllä sydämeni pohjasta että löytää itselleen kunnioittavan ja arvostavan naisen sitten kun sen aika on.
Hyvä. Teepä näin. SItten tällaisia ketjuja tarvitsee kirjottaa vähemmän, kun miehet ovat vastuuntuntoisia ja osaavat ottaa toiset huomioonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törkeä ketju. Jos noin vihamielistä on kommentointi täällä , niin en voi edes kuvitella mitä se on ollut siellä kotona sille omalle miehelle.
Sitten odotetaan hyvää ja avuliasta käytöstä siltä kumppanilta. Katsokaa peiliin, olette aika paljon paljastaneet itsestänne ja luonteestanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveä ketju. Ihmetten, jos yksikään mies haluaa sormellaan koskea suomalaisiin naisiin. Kammottavia noita-akkoja, joiden lapset todellakin kannattaisi antaa jonkun muun kasvatettavaksi. Jos joku haluaa. Kasvatus- ja opetusalan työntekijät eivät mediauutisoinnin perusteella enää halua, eivät myöskään isovanhemmat eikä tämän ketjun perusteella miehetkään. Enkä ihmettele.
Mainitsit kasvattajavaihtoehdoista viimeisenä miehet eli lasten isät :D
On se kamalaa, kun miestä yritetään vastuuttaa omien lastensa hoidosta, vaikka on olemassa kasvatus- ja opetusalan työntekijät sekä isovanhemmat, edes silloin, kun lasten äiti on sairauden vuoksi kykenemätön lapsia hoitamaan. Hirveitä noita-akkoja sellaiset naiset, jotka toivovat lasten terveen isän hoitavan lapset, kun nainen itse sairastaa.Ole nyt hyvänen aika jo hiljaa. Onko sulla diagnosoitu mitään persoonallisuushäiriötä? Vaikutat todella hankalalta ihmiseltä.
Narsistihan peilaa ongelmansa, tässä tapauksessa persoonallisuushäiriön sekä hankaluuden, muihin ihmisiin. Kannattaa siis viimeistään nyt hiljetä itse, ettei vajoa vielä syvemmälle naisvihansa suohon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noloja on vaan tän ketjun jonnet/incelit/trollit, jotka eivät osaa ottaa toisia ihmisiä vielä huomioon. Ehkä ikä auttaa tuossa vielä, toivotaan niin.
Kuka käyttää termejä jonne/incel? Mitä ne edes ovat?
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu tosi pahalta nuorten miesten puolesta kun tätä ketjua lukee. Itsekin sellaista kasvatan, niin toivon kyllä sydämeni pohjasta että löytää itselleen kunnioittavan ja arvostavan naisen sitten kun sen aika on.
Opeta sille pojallesi, että puolisoa ei jätetä selviämään yksin, kun hän on sairas ja pyytää apua. Poikasi saa sitten samaa kohtelua osakseen. Avioliiton saa tyrittyä helposti, jos hylkää toisen, kun hän tarvitsee puolisoaan.
Kirjoitustyylistä päätellen tuskin kovin laadukasta kumppania tulee löytymään. "Vakka kantansa valitsee "
Minä koen että on olemassa kaksi ja vain kaksi syytä eroamiseen, hyvässä yhteisymmärryksessä kun ensin mennään naimisiin.
Ensimmäinen on täydellinen luottamuksen menetys, minusta se on kauheaa jos toinen mene ja pettää tposen, siis mukaan tulee kolmas osapuoli. Minulle ei näin käynyt.
Toinen on jos elämäntavat muuttuvat täysin erilaisiksi. Ei siis mikään yhdistä, eikä mitäään yhteistä enää ole. Ruokailusta alkaen elämä täysin erilaista, mitäään yhdistävää ei enää löydy.
Miten teillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tässä ketjussa kirjoittajilla ole kerrottavana miehensä/vaimonsa hyviä puolia, siis hieman luettelomaisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu tosi pahalta nuorten miesten puolesta kun tätä ketjua lukee. Itsekin sellaista kasvatan, niin toivon kyllä sydämeni pohjasta että löytää itselleen kunnioittavan ja arvostavan naisen sitten kun sen aika on.
Opeta sille pojallesi, että puolisoa ei jätetä selviämään yksin, kun hän on sairas ja pyytää apua. Poikasi saa sitten samaa kohtelua osakseen. Avioliiton saa tyrittyä helposti, jos hylkää toisen, kun hän tarvitsee puolisoaan.
Opetan pysymään mahdollisimman kaukana kaltaisistasi.
Alue: Aihe vapaa
Hei, onko tämä ketju koukuttanut teitä? Minua kyllä, lapsenomainen ja ilman mitään selkeää juonta. No mies on kyllä syyllistetty kaikkeen, mitä viikonloppuna tapahtui, avuton äiti toipilaana ja jäälaappi tyhjä. Draama.