Kummilapsi matkalle mukaan, epäreiluako?

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tuossa on kyse, että omalle lapselle halutaan kaveri matkaan. Kaksi menee siinä missä yksikin, jos nää kaksi tykkää touhuilla kahdestaan. Siihen kolmannen ottaminen tekeekin kuviosta ihan erilaisen. Aikuinen joutuu kolmannen viihdyttäjäksi.

Lapsen mukaan ottamisen on tarkoitus helpottaa reissua, ei tuoda lisää.

Juuri näin. Me kävimme kesäkuun alussa Kreikassa ja otimme sukulaispojan omalle kaveriksi. Pojat on ovat 12. Yllättäin vanhemmat pyysi, että ottaisimme myös heidän 9-vuotiaan tytön, koska tällä 9v. on nyt niin paha mieli. Ei todellakaan otettu. Sanoin ihan suoraan, että 12-vuotiailla on omat touhut ja ovat lisäksi mm. erinomaisia uimareita. Jalat menee pohjaan 140cm uima-altaassa jne. Ideahan on, että olimme isossa rantaresidenssissä ja saimme itse ottaa rennosti, kun pojat meni keskenään ympäriinsä. Mutta mukana 9v. Tulee enemmän itkua, avuttomuutta ja uimataito on heikompi + ei mene jalat pohjaan altaassa. Sehän menee jo lapsenvahtimisen puolelle ottaa omaa nuorempia reissuun. Ylipäätää en ota avuttomia lapsia mukaan matkalle, koska vieraasta lapsesta ei saa tulla meille ylimääräistä vaivaa juurikaan ja se vähäinen täytyy pystyä kuittamaan sitten sillä, että omamme on tyytyväisempi, eikä vaadi meiltä niin paljon viihdytystä. Kyllä, rasvaan vieraankin lapsen ja huolehdin siitä, ettei pala. Mereen lähden vahtimaan mukaan jne. Mutta ennen kaikkea maksoimme siitä, että pääsemme itse helpommalla.

Typerä ahne perhe, ja typerä anoppi. Ap voi varmaan todeta, että ajatus oli saada omalle pojalle seuraa ja tarjota kummipojalle kiva kokemus, mutta varmaankin se on nyt parasta mennä omalla porukalla kun tästä näin paljon mielipahaa aiheutui.

On ok. Ja kyllä sen pikkusiskon kummit voi tyttöä joskus viedä jonnekin, teinipojat vain huono tekosyy.

On ok ottaa mukaan. Kummilapsen vanhemmat päättävät saako lapsi lähteä. Jos kummilapsi saa lähteä matkalle mukaan, on vanhempien tehtävä selittää tilanne pikkusiskolle. Vaikka mukaan pyydetään kummilapsi, niin ei tarvitse pyytää mukaan hänen pikkusiskoa.

Anopille asia ei kuulu millään tavalla ja hänen mielipiteellä ei ole mitään merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ottaisi pikkusiskoa mukaan eikä siinä ole mitään väärää. En ottaisi edes vaikka hänen vanhempansa maksaisi matkan, koska ite joutuisin sille pitämään seuraa ja viihdyttämään. Pikkusisko jäisi kuitenkin pienempänä ja mahdollisesti myös sukupuolen takia ulos isompien poikien leikeistä. Törkeät ja ahneet ovat lapsien vanhemmat, jos vaativat, että molemmat otettava mukaan. Vaikka molemmat lapset ovat sukulaisia, niin on täysin ymmärrettävää ottaa heistä vain isompi mukaan oli kummilapsi tai ei. Perhe voi tehdä jotain kivaa pienemmän kanssa tai muuten vain nauttia siitä laatuajasta ilman isoveljeä.

Meillä on 11 ja 9 -vuotiaat pojat ja 5-vuotias tyttö. Pojat ovat aina antaneet tytön tulla mukaan heidän leikkeihinsä vaikka ikäero on  hieman suurempi ja just kun oltiin just lomalla niin 11v huolehti tosi tarkkaan, että pikkusiskolla on tarpeeksi aurinkorasvaa ja aurinkolasit ja hattu päässä. Uima-altaalla molemmat pojat tulivat aina välillä lastenaltaaseen leikkimään myös siskon kanssa. 

Omat lapset on eri asia. Tottakai itsekin olen joutunut vauvasta huolehtimaan kummastakin matkalla ja sisaruskin "auttanut". Silti ei tulisi mieleenkään ottaa jotain sukulaisten pikkulapsia reissulle. Minä en maksa siitä, että toimin toisten lapsenvahtina. toimin ilmaiseksi kotona, mutta matka on kallis sijoitus ja siellä haluan nauttia elämästä niin paljon kuin omat lapset antaa. Nyt omani ovat jo isoja. Eräs sukulainen keksi takavuosina, että mennään yhdessä reissuun. En ajatellut loppuun saakka. Sitten oltiin siellä kumpikin äiti ja kummallakin kaksi lasta. Omani olivat silloin 10 ja 6, tämän sukulaisen 2 ja 4. Tajusin tämän liian myöhään ja en kehdannut enää perua. Herranen aika, mähän jouduin hoitamaan niitä pieniä. Tottakai äitinsä vastasi pääosin, mutta eihän siinä toinen aikuinen voi täysin pestä käsiään noiden pienten touhuista, kun omat taas meni jo hienosti keskenään mm. uima-altaalla, kun vähän katsoi sivusta. Sitten näin pienten kanssa pitää olla koko ajan iholla ja oli pakko välillä päästää äiti pälkähästä ja tarjoutua hetkeksi istumaan sinne lastenaltaaseen. Eli palata siihen, mistä oli jo itse päässyt pois. Ei kiitos enää koskaan. Ehkä omien lastenlasten kanssa sitten, mutta en todellakaan lähde enää koskaan porukalla reissuun, jossa on pienempiä lapsia. En edes sellaisten kanssa, joilla on kumpikin vanhempi mukana. Ne pienet sanelee liikaa matkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tuossa on kyse, että omalle lapselle halutaan kaveri matkaan. Kaksi menee siinä missä yksikin, jos nää kaksi tykkää touhuilla kahdestaan. Siihen kolmannen ottaminen tekeekin kuviosta ihan erilaisen. Aikuinen joutuu kolmannen viihdyttäjäksi.

Lapsen mukaan ottamisen on tarkoitus helpottaa reissua, ei tuoda lisää.

Juuri näin. Me kävimme kesäkuun alussa Kreikassa ja otimme sukulaispojan omalle kaveriksi. Pojat on ovat 12. Yllättäin vanhemmat pyysi, että ottaisimme myös heidän 9-vuotiaan tytön, koska tällä 9v. on nyt niin paha mieli. Ei todellakaan otettu. Sanoin ihan suoraan, että 12-vuotiailla on omat touhut ja ovat lisäksi mm. erinomaisia uimareita. Jalat menee pohjaan 140cm uima-altaassa jne. Ideahan on, että olimme isossa rantaresidenssissä ja saimme itse ottaa rennosti, kun pojat meni keskenään ympäriinsä. Mutta mukana 9v. Tulee enemmän itkua, avuttomuutta ja uimataito on heikompi + ei mene jalat pohjaan altaassa. Sehän menee jo lapsenvahtimisen puolelle ottaa omaa nuorempia reissuun. Ylipäätää en ota avuttomia lapsia mukaan matkalle, koska vieraasta lapsesta ei saa tulla meille ylimääräistä vaivaa juurikaan ja se vähäinen täytyy pystyä kuittamaan sitten sillä, että omamme on tyytyväisempi, eikä vaadi meiltä niin paljon viihdytystä. Kyllä, rasvaan vieraankin lapsen ja huolehdin siitä, ettei pala. Mereen lähden vahtimaan mukaan jne. Mutta ennen kaikkea maksoimme siitä, että pääsemme itse helpommalla.

Taas poikia suosittiin. Tytölle tuli varmasti nyt elinikäiset traumat eikä hän pysty enää tuntemaa iloa tai luottamaan kehenkään.

Vierailija kirjoitti:

Typerä ahne perhe, ja typerä anoppi. Ap voi varmaan todeta, että ajatus oli saada omalle pojalle seuraa ja tarjota kummipojalle kiva kokemus, mutta varmaankin se on nyt parasta mennä omalla porukalla kun tästä näin paljon mielipahaa aiheutui.

Jep juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

On ok ottaa mukaan. Kummilapsen vanhemmat päättävät saako lapsi lähteä. Jos kummilapsi saa lähteä matkalle mukaan, on vanhempien tehtävä selittää tilanne pikkusiskolle. Vaikka mukaan pyydetään kummilapsi, niin ei tarvitse pyytää mukaan hänen pikkusiskoa.

Anopille asia ei kuulu millään tavalla ja hänen mielipiteellä ei ole mitään merkitystä.

Tässä tapauksessa kyllä kuuluu huomioida anopin mielipide. Hänellä kuitenkin eniten kokemusta tällaisista asioista.

Johonkin se raja pitää aina tehdä, ei maailman kaikkia kituvia kakaroita voi raijata mukana. Se lapsi otetaan, jonka ikä ja sukupuoli natsaa. Mitä se anopeille sun muille kuuluu. Hoitakoot sitä yksin jätettyä kakaraa.

Menette vaan omalla porukalla kun tuollainen selkkaus tuli koko suvun kesken. Ihan älytöntä.

Mun veljen esikoispoika on mun kummipoika. Mä olen vienyt häntä reissuihin ja tapahtumiin ja hän on tullut meille yökylään jne. Ei tullut koskaan mieleenkään, että olisi pitänyt ne 2 muutakin ottaa mukaan, vaikka vanhemmat olisi kuinka maksaneet. Ei ainakaan ole mun korviin tullut tietoja mistään sukuselkkauksista tämän asian takia. 

Joskus veljen vaimo sanoi, että harmi kun noiden kahden muun kummit ei osallistu yhtään näiden kahden lapsen elämään. No harmi joo, mutta en mä olisi edes pärjännyt kolmen rasavillin kanssa, eikä he multa sitä odottaneetkaan. Mulla ei ole itsellä edes lapsia, mutta tämän yhden kanssa on ollut mukava viettää aikaa. Nyt he ovat jo nuoria aikuisia. 

Tämä on iso syy sille, miksi emme halunneet pyytää sisaruksia lasten kummeiksi. Tulisi vaan perhedraamoja, mihin isovanhemmat sekaantuisivat.

Meillä on kaikki kummit ystäviä, ja olemme itse kummeja ystäväperheiden lapsille. Ja sedät ja tädit ja enot ovat setiä, tätejä ja enoja.

Mutta tietenkään nuorempaa siskoa ei tarvitse ottaa, ja aika hurja ajatus olisikin yhden lapsen vanhemmille lähteä lomamatkalle kolmen lapsen kanssa, joista nuorin on aika pieni. Eihän se olisi enää edes loma. Joten jos tulee ongelmia, menkää keskenänne.

Taas tuli todistettua, että kummisysteemit on täyttä paskaa. Asettavat perheen lapset eriarvoiseen asemaan.

Miehesi on siis molempien eno? Muistakaa tämä ja unohtakaa kummius. Ottakaa molemmat tai ei kumpaakaan.

Onneksi en ole kenenkään kummi eikä lapsillani ole kummeja.

Vanhemmat voivat tehdä tytön kanssa jotain kivaa ekstraa pojan ollessa matkalla.

Vousko ap avata tuota anopin roolia sotkussa?

Kyllähän se lapsena harmitti kun sisko pääsi kummien kanssa reissuun ja me muut korkeintaan kummeille kylään. Muutenkaan ei reissattu kummemmin mökkiä pidemmälle.

Mutta, siitä selvisi ja ei se elämä koskaan jakaudu kaikille samallalailla. Antaisin tuon 9v lähteä reissuun.

Vierailija kirjoitti:

Vousko ap avata tuota anopin roolia sotkussa?

Anoppi ja tyttärensä hokevat kuorossa, että molempien lasten on päästävä, muuten epäreilua. Anoppi soittanut pari kertaa miehelleni (pojalleen, ko lasten enolle) asiasta. Mies pahassa välikädessä. Reissusta 3 lapsen kanssa tulisi sekä taloudellisesti että varsinkin loman kannalta meille ihan eri tavalla rasittava ja sanoin miehelle ihan tosissani, että mennään sitten joko omalla perheellä (kummipoika jää huomiotta), kummipojan kanssa tai mies menee yksin 3 lapsen kanssa. Ei aio mennä yksin.

Paha mieli tulee kaikille, älä ota kummipoikaa. Tosi surullista jos lapsille valittu huomattavasti vähemmän välittävät tai panostavat kummivanhemmat. Ap haluaa vaan itsekkäästi seuraa omalle pojalleen, viis veisaa tuosta perheestä.

Ei ole epäreilua, kummipoika mukaan vaan ja muut kitiskööt.

Itse kysymykseen: on ok.

Muuta huomautettavaa: ei ole ok ostaa matkaa lapselle sopimatta ensin vanhempien kanssa. Tuokin asia olisi tullut keskusteluun varmasti jo siinä vaiheessa, kun olisitte kysynyteet vanhemmilta: onko ok jos otetaan Matti mukaan matkalle? Sitten olisitte hienostuneesti vaan voineet sanoa, että ok, meillä ei ole nyt varaa/mahdollisuutta ottaa molempia, joten keksitään joku muu kiva yllätys Matille.

Ellette sitten juuri toimineet noin, ja joko te jäitte jankkaamaan että me nyt halutaan vaan se Matti tai sitten perhe jäi jankkaamaan, että ottakaa nyt ne molemmat mukaan? Molemmat jankkaamiset ovat huonoa käytöstä.

Mun mielestä ihana ajatus ottaa kummipoika reissuun mukaan, varmasti pojille tulee hauska matka ja vanhemmille myös. Jos anoppi on huolissaan siitä, ettei tytöllä ole syyslomalla tekemistä, hän voi varata kivan matkan itselleen ja tytölle. Jollei etelänmatkaan ole mahdollisuutta, tyttö varmasti nauttisi vaikka tukholmanristeilystä tai parista yöstä jossain kotimaan kylpylässä. Ja vanhemmatkin varmaan nauttisivat omasta ajasta. Ja tytön palatessa kotiin voi vanhemmat vielä tehdä hänen kanssaan jotain erityistä. Molemmille lapsille järjestyy varmasti ihana loma, vaikkei ap yksin sitä järjestäisi.