Onko tavallista, että juhlissa keskustellaan ja kysellään ihmisten työasioista?
Olin juhlissa, joissa pääasiana oli ihmisten työprojektit, siis ei mitään sen kummempia yksityiskohtia, mutta että mitä teet ja minkälaisissa projekteissa olet, mitä vastuualueita on jne. Yksi toisensa jälkeen selosti työkuvioitaan. Olivat kaikki korkeasti koulutettuja. Onko tämä tavallista?
Kommentit (54)
Kuulostaa kyllä hiukan erikoiselta. Usein sukujuhlissa on paikalla myös eläkeläisiä, joilla ei tähän aiheeseen enää kauheasti annettavaa ole. Toinen asia on se, että vaikka useimmista töistä voikin kertoa sen verran, että se riittää kahvipöytäkeskustelun kiinnostustasoon, niin aina näin ei ole. Riippuu osin alasta, mutta myös yksittäisillä firmoilla on isoa vaihtelua siinä, mitä asioita saa kertoa ulkopuolisille - ja yksittäisillä työntekijöillä isoa vaihtelua siinä, miten ohjeita tulkitsevat. Työhön liittyvät, kysyjän mielestä harmittomat kysymykset voivat siis olla myös hyvin hankalia tilanteita. Ja toki suorittavaan työhönkin voi liittyä mielenkiintoisia keskustelunaiheita, jos muut paikallaolijat eivät tiedä, miten sellainen työpaikka toimii. Henkilölle itselleen voi kuitenkin tulla nolo fiilis siitä, että oma työ ei ole yhtä "hienoa" kuin muilla. Joten itse en työasioista kyselisi kuin korkeintaan sen, onko uusi tuttavuus jossain töissä ja mitä tekee. En välttämättä sitäkään.
On silloin kun "Sisäänpäin lämpiävien ihailuklubi keskenään " on koolla.
Tässä näyttävät maalaisuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Kun kävelen kaupungilla, niin valitettavan paljon ihmiset puhuu työasioista myös. Eikö heillä ole elämää?
Juuri työ, on suuri osa ihmisen elämästä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin helposti tarraan työkeskusteluun kiinni, koska siitä on helppo puhua, eikä vahingossakaan kysy mitään kiellettyä, kuten onko sinulla lapsia tai politiikasta. Töihin liittyvässä keskustelussa ollaan turvallisilla vesillä.
Onko turvallinen aihe kaikkien kohdalla? Alatko esim. siivoojalta tai varastotyöntekijältä kysellä?
Vai onko tämä akateemisten turvallinen aihe?
No alan tietysti, ellei siivooja itse inhoa tai häpeä työtään, ettei halua puhua siitä.
En halua puhua itsestäni mitään, joten puhun mielelläni työasioita.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä hiukan erikoiselta. Usein sukujuhlissa on paikalla myös eläkeläisiä, joilla ei tähän aiheeseen enää kauheasti annettavaa ole. Toinen asia on se, että vaikka useimmista töistä voikin kertoa sen verran, että se riittää kahvipöytäkeskustelun kiinnostustasoon, niin aina näin ei ole. Riippuu osin alasta, mutta myös yksittäisillä firmoilla on isoa vaihtelua siinä, mitä asioita saa kertoa ulkopuolisille - ja yksittäisillä työntekijöillä isoa vaihtelua siinä, miten ohjeita tulkitsevat. Työhön liittyvät, kysyjän mielestä harmittomat kysymykset voivat siis olla myös hyvin hankalia tilanteita. Ja toki suorittavaan työhönkin voi liittyä mielenkiintoisia keskustelunaiheita, jos muut paikallaolijat eivät tiedä, miten sellainen työpaikka toimii. Henkilölle itselleen voi kuitenkin tulla nolo fiilis siitä, että oma työ ei ole yhtä "hienoa" kuin muilla. Joten itse en työasioista kyselisi kuin korkeintaan sen, onko uusi tuttavuus jossain töissä ja mitä tekee. En välttämättä sitäkään.
En kyllä ymmärrä, että työhön liittyvät puheenaiheet voisivat sen vuoksi olla vältettäviä, kun joidenkin työ olisi jotenkin "huonompaa" ja "tylsempää". Työttömänä oleminen voi olla monelle vaikea paikka, mutta silloinkin voi puhua siitä mitä on tehnyt.
Jos homma menee tuollaiseksi vertailuksi, ei kyllä voi puhua oikeastaan mistään henkilöön itseensä liittyvästä. Ei harrastuksista, ei lapsista, ei missä tai miten asuu.
Eihan nuo alemmuuskompleksit koskaan poistu, jos ihmisiin ei tutustuta. Eihän se smalltalkin päätarkoitus ole, mutta voisi sitä maailmankuvan avartamiseenkin käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Kun kävelen kaupungilla, niin valitettavan paljon ihmiset puhuu työasioista myös. Eikö heillä ole elämää?
Tietysti on.Työ on yksi, tärkeä osa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin helposti tarraan työkeskusteluun kiinni, koska siitä on helppo puhua, eikä vahingossakaan kysy mitään kiellettyä, kuten onko sinulla lapsia tai politiikasta. Töihin liittyvässä keskustelussa ollaan turvallisilla vesillä.
Onko turvallinen aihe kaikkien kohdalla? Alatko esim. siivoojalta tai varastotyöntekijältä kysellä?
Vai onko tämä akateemisten turvallinen aihe?No alan tietysti, ellei siivooja itse inhoa tai häpeä työtään, ettei halua puhua siitä.
En usko hetkeäkään, että kyselisit.
Tässä asiassa suomalaiset ovat täysiä juntteja, sori vaan. Työ tuntuu olevan se elämän keskipiste ja ainoa puheenaihe maailmassa. Eipä tule vissiin mieleen, että siellä juhlissa saattaa myös olla työttömiä, jotka jäävät keskustelusta ulkopuolelle tai tavallisia duunareita jotka eivät halua tai edes voi puhua siitä työstään mitään.
On totta tosiaan uuvuttavaa olla juhlissa, jossa saman alan ihmiset puhuvat pääasiassa työhönsä liittyvistä asioista. Siinä jää aivan ulkopuoliseksi, jos ei kuulu porukkaan. Mietin vain sitä, että kun katsoo esimerkiksi ranskalaisia filmejä, niissä puhutaan illallispöydässä koko ajan, kaikki voivat osallistua ja tunnelma on kevyt. Kukaan ei puhu työstään tai vaihtoehtoisesti muistele kymmenien vuosien takaisia koulu/opiskelumuistojaan. Pitääkin katsoa taas ranskalainen elokuva muistin virkistämiseksi. Mistä ne oikein puhuu, aiheita tuntuu riittävän.
Jos on akateemisten projektirinki, niin tuskin alkavat kysyä minulta varastotyöntekijältä työstäni, koska voivat ajatella sen olevan kiusallista. En kyllä haluaisikaan alkaa selostaa omaa työtäni, miten keräilen hyllyiltä tavaraa.
Ihmiset puhuvat elämästään ja tärkeistä asioista. Joillakin ei ole muuta kuin työ. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Itse olen suunnittelualalla ja vaikka meidän projektit on julkisia, siis niitä mitä näette tauluissa rakennuskohteissa, en todellakaan selosta yksityiskohtia ulkopuolisille.
Sanoin avausviestissäni ettei mitään yksityiskohtia kerrottu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Normaalia. Mistä sinä sitten puhut ihmisten kanssa?
Mistä tahansa mutten mielelläni työstä.
Vierailija kirjoitti:
Workworkwork... booooring. Ihmisillä ei ole muuta elämää kuin työ.
Ei oo automaattisesti, joillain ihmisillä työnkuva voi olla niin mielekäs, että työ vie mennessään tai ei edes tunnu työltä.
Miehet puhuu töistä ja taloudesta, naiset vaivoista ja sairauksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin helposti tarraan työkeskusteluun kiinni, koska siitä on helppo puhua, eikä vahingossakaan kysy mitään kiellettyä, kuten onko sinulla lapsia tai politiikasta. Töihin liittyvässä keskustelussa ollaan turvallisilla vesillä.
Onko turvallinen aihe kaikkien kohdalla? Alatko esim. siivoojalta tai varastotyöntekijältä kysellä?
Vai onko tämä akateemisten turvallinen aihe?
Kyllä minä akateemisena keksin heiltäkin keskusteltavaa. Siivoojalta voin kysyä, mikä on ällöttävintä, tai kysyä neuvoa kotisiivoukseen, tai välineitä. Varastotyypiötä kysyisin robotiikasta tai miten tilaukset hoidetaan tai työn raskaudesta.
Sama
Oman vapaa-aikani juhlissa vaihdan juttuporukkaa, jos puhutaan työasioista. Muiden työt eivät kiinnosta, enkä omistanikaan halua puhua vapaa-ajalla.
Jos joku työasioista kysyy, vastaan kohteliaasti niin lyhyesti kuin osaan ja naurahdan päälle, että minun työasiani ovat niin tylsiä, että keksitäänpä parempi puheenaihe. Miten sulla on kesä menny?
Jos ihmisellä ei ole muuta puhuttavaa kuin työnsä niin ajattelen, että onko sillä vain kauhea tarve päteä vai eikö sillä oikeasti ole elämässään muuta kuin työ.
Työtapahtumat sitten erikseen, jos asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa tapaillaan juhlien merkeissä. Mutta siitä sitten maksetaan.
Jotkut ovat vain niin työkeskeisiä. Minullakin on kavereissa ja sukulaisissa muutama, joka ei oikeasti halua puhua muusta kuin työstä. Itsestä se on tylsä puheenaihe vaikka en nyt työtäni inhoakaan.