Sinä introvertti, joka et juhlissa avaa keskustelua: mitä toivot kanssaihmisiltä?

Ainvan turha väittää että on vain ekstroverttien kypsymättömyyttä kiusaantua hiljaisuudesta seurassa. Hyviin käytöstapoihin kuuluu seurustella seurassa, ellei käynnissä ole leffa tms. Tuppisuuna voi sitten istuksia kotona.

No ei ainakaan vaihtoehto b. Kylmäävä ajatuskin, että jossain häissä esim. kaikki vain kyyläisivät toisiaan sanomatta mitään.

Mistä on syntynyt harhaluulo, että kaikki introvertit olisivat ujoja? Introvertti tarvii enemmän omaa aikaansa pärjätäkseen arjessa. Sillä ei ole mitään tekemistä jonkun keskustelunavauksen kanssa.

Toki jos olen kotonani lukemassa tai tekemässä jotain muuta itseäni kiinnostavaa niin en välttämättä kaipaa siihen yleisöä tai sitä, että minun pitäisi oikein alustaa ja avata keskustelu jollekin porukalle, jota en sillä hetkellä kaipaa paikalle.

Ilmoja on pitänyt, milloin olette viimeksi sextaillut. Näillä pääsee hyvin alkuun.

Sosiaalinen vapaamatkustus tuppisuisuuden muodossa on käytöstapojen puutetta siinä missä toisten päälle puhuminen ja kuuntelemattomuus.

Vierailija kirjoitti:

Ilmoja on pitänyt, milloin olette viimeksi sextaillut. Näillä pääsee hyvin alkuun.

Honestly, mielummin tuo kun se ettei sano mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmoja on pitänyt, milloin olette viimeksi sextaillut. Näillä pääsee hyvin alkuun.

Honestly, mielummin tuo kun se ettei sano mitään.

Vai että oikein honestly... 😅 Really?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää tarttuko intro- ja ekstrovertti-sanoihin. Ymmärrän hyvin, mitä ap tarkoittaa. Hän tarkoittaa tilannetta, johon törmää suomalaisissa juhlissa ihan liian usein eli siihen, että ihmiset eivät suostu keskustelemaan yhtään mistään koko juhlien aikana.

Olen ollut pari kertaa häissä, joissa on ollut äärimmäisen tylsää hiljaisuuden takia. Käytännössä ilta meni näin: Tulin paikalle ja onnittelin hääparia. Katsoin pöytäkartastani paikan ja menin siihen istumaan. Kun muut pyödän jäsenet tulivat, kattelin heidät ja esittäydyin tyyliin "Matti Meikäläinen, suhlasen ystävä". Vastaan sain pelkän etunimen, en mitään muuta. Yritin illan aikana pari kertaa avata keskustelua neutraaleista aiheista, mutta toiset kommentoivat yhdellä sanalla. Sitten siinä istuttiin hiljaa. Oli "todella mukavaa" odotella milloin ruokaa, milloin kahvia ja milloin mitäkin, kun kukaan ei putkahda sanaakaan.

Onneksi toisessa näistä juhlista oli sitten vielä iltabileet, joihin jäivät ne, jotka osasivat edes alkeiskommunikoinnin muiden kanssa.

Erikoista. En ole 40 vuoden aikana moiseen törmännyt suomalaisissa(kaan) juhlissa.

En minäkään, ja veikkaan että tuossa oli räikeää liioittelua, aivan varmasti muut ovat sanoneet enemmän kuin yhden sanan. Ehkä eivät niin paljoa kuitenkaan, kuin tämä ekstrovertti olisi halunnut...

Vierailija kirjoitti:

Jestas, mitä ihmisten lajittelua. Tuo tuli ensimmäiseksi mieleen. Miksi pitää luokitella ihmiset juhlissa johonkin tiettyyn ryhmään? Miksi ei voi vain ajatella kaikkia juhlijoiksi, joissa jokainen on omalla tavallaan? Osa keskustelee, osa sanoo väliin muutaman sanan, joku juttelee vain seuralaisensa kanssa ja osa taas on hiljaa. Ja nuo kaikki mahtuvat samaan tilaan ja juhlaan oikein hyvin. Itse olen ekstrovertti mutta osaan pitää myös suuni kiinni enkä ole äänessä koko ajan. Ja kun huomaan, että seurueessa/vieressäni on introvertti, niin en suinkaan ala häntä pommittamaan kysymyksillä. Jokaiselle seurueen jäsenelle on annettava tilaa olla millainen on ja osallistua omalla tavallaan.

Älyttömän hyvin sanottu, niin samaa mieltä.

Olen sosiaalinen ja puhelias introvertti. Mutta esim jossain häissä en todellakaan jaksa kiinnostua keskustelusta, jos joku tekee aloitteen yhteiskunnallisista asioista. Niihin sopii minusta sellainen kevyt rupattelu.

Siinä vaiheessa vetäydyn hiljaiseksi, kun ihmiset huutaa toisten päälle tai joku haluaa koko ajan huutaa muiden päälle voimakkaita mielipiteitä tai puhua vain itsestään. Yksi aihe on myös se, että nollataan ja arvostellaan ihmisiä. En osallistu niihin keskusteluihin.

Oman kokemukseni mukaan ekstrovertit tykkäävät puhua itsestään, omasta elämästään ja itseään kiinnostavista aiheista. Tavallaan he "rakastavat omaa ääntään".  Mulle introverttinä on ihan sama, mistä ekstrovertti haluaa puhua. Puhukoon vaikka peräpukamistaan. Kuuntelen sujuvasti ja kommentoin väliin lyhyesti jotain, jotta en vaikuttaisi epäkohteliaaltakaan, ja näin ekstrovertti saa hyvillä mielin jatkaa puhumistaan.  Win-win.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen vapaamatkustus tuppisuisuuden muodossa on käytöstapojen puutetta siinä missä toisten päälle puhuminen ja kuuntelemattomuus.

Tuppisuut pitävät puheliaita panttivankeina?

Vierailija kirjoitti:

Aloittajalle tiedoksi, että todellinen introvertti inhoaa kaikenlaisia juhlia eikä mene niihin vapaaehtoisesti.

Äläpä puhu meidän kaikkien suulla. Käytöstavat ne on oltava introvertilläkin, juhliin ei mennä mököttämään ja hakemaan huomiota ja hyväksyntää mielenosoituksellisella hiljaisuudella vaikka se juhla pakkopullaa olisikin.

Kuten moni on jo huomauttanutkin, sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Näitä taitoja voi harjoitella ja kehittää, oli sitten rasittava kälättävä moottoriturpa tai jurottava vihamielinen mulkvisti. Onneksi kumpikaan ääripää ei ole tavallinen, vaan useimmat osaavat vähintään kohtalaisesti huomioda toisia.

Aloittajan kysymykseen vastaan omasta puolestani, että ilahdun keskustelun aloittamisesta siten että aihe on jotain yleisluonteista. Vaikka päivän uutisista, säästä tms. Sen sijaan henkilökohtaisten asioiden utelua inhoan, en ole töissä vaan eläkkeellä ja kyllä, mielenterveyssyistä. En viitsisi sitä julistaa ainakaan oudommalle pöytäseurueelle. Siis se ei haittaa kun kysytään mitä teen työkseni, se on vielä normaalia tutustumista, mutta eläkkeen syy taas on hyvin henkilökohtaista tietoa. Näitä hyvin henkilökohtaisia kysymyksiä on runsaasti, kuten miksi sinulla ei ole lapsia, mikset juo alkoholia, miksi erosit ja niin edelleen.

Ihan sama. Ne puhuvat jotka haluavat.

Välttelen juhlia ja jos olen sellaisiin pakotettu menemään kohteliaisuussyistä, niin se saa riittää. Yritän kylläkin häipyä tilaisuudesta heti, kun se on mahdollista. En halua keskustella kenenkään kanssa yhtään mistään.

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelun avaajat pitäisi heittää Italiaan. Väittäisin, että monet puheliaammatkaan Suomalaiset eivät montaa viikkoa kestäisi. Ja heitä syytettäisiin hiljaisiksi ja tylyiksi.

No minä kyllä nautin Italiassa asumisesta ja italialaisten seurasta, vaikka olenkin introvertti. Ulkomaalaisena saan olla juuri niin omituinen kuin olen, sosiaalinen kömpelyys menee sen ja kielitaidon piikkiin. Ja italialaisille tyypillinen huumori ja naljailu on mielestäni ihanaa, eivät ole mitään tosikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa mennä humalassa sinne juhliin. Humalassa juttua irtoaa ihan jokaiselta liiankin kanssa. Intorverttikin jaksaa kännipäissään osallistua ekstroverttien järjettömään hölötykseen.

No, minä kyllä käytän mielelläni alkoholia juuri siksi, että se helpottaa sosiaalisiin tilanteisiin osallistumista. Alkoholittomat juhlat jätän väliin, tai poistun niistä niin nopeasti kuin mahdollista. Luonteeltani olen kuiva ja asiallinen vieraassa seurassa, puhun vaan jos on asiaa ja mitäpä asiaa juhlapöydässä olisi... drinkin juotuani se kukkakoristeesta keskustelu alkaa kuulostaa ihan asialliselta 😃 Sopivan määrän ja juomanopeuden kanssa onkin sitten ollut opettelua ihan kantapään kautta, mutta se onkin sitten jo ihan eri keskustelun paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun puolesta ne voi puhua, jotka jaksaa. Ihan sama mulle.

Eikö sinulla ole mitään velvollisuuksia edes yrittää antaaa omaa panostasi vaikkapa juhlissa? Sinä saat istua hiljaa ja muiden pitää yrittää ottaa vastuu. Tajuatko, että se on sama kuin vastuun sysääminen muille. Ei se ole niistä muistakaan kivaa yrittää väkisin puhua vieraiden kanssa, mutta joskus se on vaan pakko ettei tilanne mene kaikille kiusalliseksi. Ja samat velvollisuudet on sinullakin. Jos ei kelpaa, niin piruako menet sinne möllöttämään.

Vastuuta mistä? Siitä ettå keskustelu etenee. Minä introverttina viihdyn ihan ilman keskusteluja. Kannattaa hakeutua sellaisten seuraan, jotka ovat halukkaita keskustelemaan kanssasi.

No mitäs jos osallistut häihin, jossa joudut istumaan samassa pöydässä sen sulhon/morsiamen sukulaisten kanssa. Onko silloin oikein, että sinä möllötät hiljaa kun toiset yrittää edes vähän puhua jotakin? Kyllä alkeellinen small talk sentään kuuluu asiaan, varsinkin jos ollaan iloisissa juhlissa. En minäkään siitä erityisemmin nauti, mutta kuuluu asiaan. Sama kun hautajaisissa ei ekstrovertit hölise siunaustilaisuudessa, koska se ei kuulu asiaan.

Hääpöydissä on yleensä jokaiselle mietitty paikka nimikortteineen. Juhlien järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, ettei ketään heitetä yksin ihan tuntemattomaan seuraan. Hyvä emäntä/isäntä suunnittelee pöytäseurueen ja istumajärjestyksen vieraiden viihtyvyyttä silmälläpitäen.

Toivoisin, että introvertit tajuaisivat jäädä kotiin tunnelmaa pilaamasta.

Nykyään en ole lainkaan tekemisissä tuollaisten kanssa. Valikoin tarkkaan ihmiset, joita kutsun juhliini, ja yksikään kutsuttu ei ole tuppisuuna möllöttäjä. Nuorena jaksoin suvaita ja ymmärtää introverttejakin, mutta nykyään en viitsi vaivautua. Olkoot tylsiä ihan keskenään.

Minusta introvertit ovat ikäviä siipeilijöitä sosiaalisissa tilanteissa.