Tulin töistä kotiin ja sohvalla oli syömässä armeijaan maanantaina lähtenyt poikani!
Aluksi ihmettelin, että nytkö se jo pääsi lomalle, mutta keskeyttänythän se oli. Ei ollut kuulemma huvittanut. En voi mitään, olen pettynyt. Luulin, että poika pärjää kun seurasi netissä niin innokkaasti Ukrainan sotaa ja oli kovasti Ukrainan puolella, taisipa visailla että haluaisi sinne vapaaehtoisesti. Ja ei pärjännyt kolmea päivää pidemään?
Kommentit (355)
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo nyt niin iso juttu ole. Kaikki ei sovi kaikille.
Onhan työpaikatkin erilaisia, moniko kestäisi päiväkodissa viikkoa? Tai rekkakuskina?
Hän löytää vielä oman juttunsa.
Heh, poikani sai vapautuksen armeijasta terveydellisestä syystä ja on töissä ammattikuskina :) Työpäivät ovat kyllä välillä sellaisia, että ketjun sanontoja käyttäen sielläkin voisi tulla monella mammaa ikävä tms. Mikä oikeasti sopii jollekin, on toiselle sula mahdottomuus. Ylläri pylläri me ihmiset ollaan erilaisia. Ihmettelen tätä törkeää kielenkäyttöä ja väheksyntää; jos aiheena olisi, että joku väittäisi keisarinleikkauksella synnyttäneitä pelkureiksi ja luusereiksi, he eivät ole Oikeita Äitejä, niin siitähän riemu vasta alkaisi. Mutta ilmeisesti parikymppisiä nuoria miehiä saa haukkua ihan miksi vaan ja pitää vaan nyökytellä vieressä. Vähän nutturaa löysemmälle nyt. Kyllä meitä mahtuu tähän maailmaan aika monenlaisia.
Ei minusta ole mikään häpeä palata maitojunalla.
Ystäväni on jäänyt äitinsä synnytyksestä happivajaaksi. Mukautettu koulutus.
Arka lapsena.
Oli nukkumassa kun soitettiin että sun pitäis olla intissä nyt.
Pieni paniikki ja perhe lähti ajamaan 300km päähän. En tiedä mitä sanottiin mutta kahden tunnin jälkeen sai vapauttavat paperit.
Nykyään on niin paljon mielensairautta että ei ihme jos ei maistu intti, tai liikalihavuutta, rapakuntoa.
Myös sairaudet voi olla syynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa nykypäivänkin nuorista pärjäisivät ja viitsisivät olla armeijassa, ellei koko laitos olisi jumittunut johonkin kylmän sodan aikaisiin käytäntöihin. On ihan ilmiselvää, etteivät tämän päivän nuoret jaksa kuunnella huutamista ja komentamista johonkin sellaisiin asioihin, joissa eivät itse näe mitään mieltä. Myöskään jyrkkään hierarkkiseen johtamiskulttuuriin ei ole totuttu, vaan asioita opetetaan jo koulussa kyseenalaistamaan. Kun sitten mennään armeijaan, jossa kaikki on täysin päinvastaista, mitä esimerkiksi koulussa ja muualla yhteiskunnassa on opittu, ei ole mikään ihme ettei se meininki montaakaan kiinnosta. Sodanajan tehtäviäkin on varmasti aivan kaikille, eikä esimerkiksi kyberhyökkäysten torjunta tai viestintä vaatisi kaiken järjen mukaan missään metsäleireillä ryömimistä tai cooperin testejä, vaikka näillekin ne teetetään ihan vanhasta tottumuksesta. Paljon hyvää ainesta häipyy armeijasta ainoastaan paskan johtamiskulttuurin vuoksi.
Miten on mahdollista että minun poikani viihtyi armeijassa? Ei mitään ongelmaa kun on kunnolla kasvatettu, ja on pärjännyt muussakin elämässään.
Jaa'a... Ehkä on riittävän lammas, että alistuu kyseenalaistamatta kenen tahansa käskytettäväksi ihan sen perusteella, että tällä on kaulassa enemmän nappuloita kuin itsellä?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on neljä poikaa ja jokainen on käynyt armeijan ja maanpuolustukorkeakoulun eli ovat upseereita, olen erittäin erittäin ylpeä heistä, hienoja nuoria miehiä.
Kyllä voikin olla ylpeä, on hyvin kasvatettu.
Vierailija kirjoitti:
Tämä häpeä on edessä 20 prosentilla aloittaneiden alokkaiden vanhemmilla.
Aina se 20 prosenttia on se joka aiheuttaa ongelmia.
Se ei käy armeijaa, se ei äänestä, se ei ota rokotteita, se ei noudata turvavälejä.
Huoh.
Ajattelee siis omilla aivoillaan.
Sekös sinua liekassa kipittävää l*mmasta harmittaa.
Jos ei ole rölliä niin onneksi poika pääsee vaikka heti tammikuussa takaisin kokeilemaan kuntoaan uudelleen, mikäli ei tehnyt sitä virhettä että anoi sivariin.
Itsestäkin ensimmäiset päivät vankilasaarella reilu 10v sitten olivat kammottavia johtajien mellastuksen takia, mutta äkkiä meininkiin tottui. Jos olisin keskeyttänyt niin johan siinä olisi tuleva avovaimokin lähtenyt kävelemään, hän kun muutti varta vasten etelään palveluspaikan lähelle.
Tänä päivänä olen yhä ylpeä läpikäymästäni myllystä, vaikka pelkkä "laivaston ylimatruusi" olenkin. Omaa timppakoulutusta ei tarvitse hävetä ne todella kovat koulut käyneiden rajasissien ja ljk-miesten rinnalla.
Minä en huolisi mitään armeijaa käymätöntä luuseria vikisemään, pitää olla oikea mies.
" Suurin osa nykypäivänkin nuorista pärjäisivät ja viitsisivät olla armeijassa,
ellei koko laitos olisi jumittunut johonkin kylmän sodan aikaisiin käytäntöihin. On ihan ilmiselvää, etteivät tämän päivän nuoret jaksa kuunnella huutamista ja komentamista johonkin sellaisiin asioihin, joissa eivät itse näe mitään mieltä. Myöskään jyrkkään hierarkkiseen johtamiskulttuuriin ei ole totuttu, vaan asioita opetetaan jo koulussa kyseenalaistamaan. Kun sitten mennään armeijaan, jossa kaikki on täysin päinvastaista, mitä esimerkiksi koulussa ja muualla yhteiskunnassa on opittu, ei ole mikään ihme ettei se meininki montaakaan kiinnosta. Sodanajan tehtäviäkin on varmasti aivan kaikille, eikä esimerkiksi kyberhyökkäysten torjunta tai viestintä vaatisi kaiken järjen mukaan missään metsäleireillä ryömimistä tai cooperin testejä, vaikka näillekin ne teetetään ihan vanhasta tottumuksesta. Paljon hyvää ainesta häipyy armeijasta ainoastaan paskan johtamiskulttuurin vuoksi."
Paljon siistimpää pelailla sotapeliä jänskästi kotisohvalla tuntikausia tyyliin realistista TeamBattlefield 4:sta , mut suomen armeija -- se on liikaa . . .
Mä aloitin intin v.82,eka aamuna alikersantti tuli herättämään lempeasti että joko pojat jaksais herätä.ihmettelin että tälläistäkö tämä onkin,no ei ollut,samalla pärähti sireeni ja alkoi semmonen haipakkaa joka kesti koko alokasajan.siiten siihen jotenkin tottui ja ite olin yli sata päivää mettäleireillä.voin sanoa ettei missään oo ollut niin kova nälkä,vtutus,väsymys kun siellä.meitä vietiin ympäri pohjois-suomea talviaikana teltta majotuksella,oli aika kylmä talvi vielä.siinä oppi nauttimaan pienistäkin asioista kuten kun sai kerran viikossa kuumaa kahvia se oli luksusta. Parasta oli kuitenkin ne kaverit jotka sieltä sai.
Vierailija kirjoitti:
Minä en huolisi mitään armeijaa käymätöntä luuseria vikisemään, pitää olla oikea mies.
Sellainen toksisesti maskuliininen?
Armeija on Suomessa instituutiona has been. Maanpuolustus into murenee Nato-kiiman myötä maanrakoon, kun sen motiivi on se ettei klikissä ylenhyvin voivat sikari-elitistit päädy Suomea puolustamaan juoksuhautoihin rolexit kilisten, vaan sinne menee ne joita jo nytkin päähän potkitaan jopa yhteiskunnan taholta kurjistamisella, veroilla ja huonolla palkalla. Huono palkka tarkoittaa että joku muu vaurastuu sillä työn tuottavuudella joka tapauksessa. Se vähentää työmotivaatiota entisestään. Siksi tarvitaan "ulkomaanvahvistuksia" Osaaja Pulaan, edelleen.
Ehkä sieltä yritysten huipulta voisi palkkoja järjestellä jotta alakertaan riittää mutakin kuin tes-minimit, mutta ei, Tulos on se mitä vaaditaan johdon lihavuutta lisäämään ja lattiatasolla se tuotetaan tai yt:teistetään.
Fiksu nuori ihminen. Armeija muuttaa ihmistä- se muutos EI OLE aina hyvä. Moni jää kiusatuksi ja simputetuksi- ELÄMÄ ON PILALLA; kun olet sotilaspassi kädessä lähibussipysäkillä ketään ei kiinnosta miten loppuelämäsi menee. EI ketään kunhan olet yhteisössäsi huonoista asioista hiljaa, käyt jossain töissä ja et kirjoita netissäkään kokemuksia jotka poikkeavat yleisestä konsensuksesta.
Nuoret jotka tiedostavat että hei elämä on arvokas, sitä ei ole pakko pilata ryhmäpaineen takia ja he uskaltavat valita toisin. Olisimpa minäkin omannut tahtoa valita SA:n sijasta toisin.
Miten sen varusmiespalveluksen voi keskeyttää, voiko siis vaan mennä ilmoittamaan että juu ei ole mun paikka, lähen kotiin vai pitääkö siellä jotenkin perseillä että potkasevat ulos?
Kävin armeijan 12kk kunnialla loppuun. Mietin tässä miksi lähteä edes tätä maata puolustamaan jos nuoria miehiä makaa kotona rapa kunnossa joilla on kaikenmaailman mt ongelmia. Mt ongelmat tullaan kun paapotaan läpi elämän aina aikuisuuteen asti ja pidetään ruudun ääressä. Kaikilla tahtoo nykyään olla jotain masennusta ja keskittymishäiriöitä.
Nämä heikompi aines saisi laittaa ensin tykinruuaksi ym. Miten nuori pärjää työelämässä jos ei ole hierarkiaa ja kyseenalaistaa kaikki käskyt? Armeija antaa hyvät eväät elämään. 6kk nyt pystyy kuka vain olla sielä todellakin heikkoa ainesta jos tullaan pois samantien, en pidä juuri minään näitä henkilöitä. Terv. 29m
Aart kirjoitti:
Mä aloitin intin v.82,eka aamuna alikersantti tuli herättämään lempeasti että joko pojat jaksais herätä.ihmettelin että tälläistäkö tämä onkin,no ei ollut,samalla pärähti sireeni ja alkoi semmonen haipakkaa joka kesti koko alokasajan.siiten siihen jotenkin tottui ja ite olin yli sata päivää mettäleireillä.voin sanoa ettei missään oo ollut niin kova nälkä,vtutus,väsymys kun siellä.meitä vietiin ympäri pohjois-suomea talviaikana teltta majotuksella,oli aika kylmä talvi vielä.siinä oppi nauttimaan pienistäkin asioista kuten kun sai kerran viikossa kuumaa kahvia se oli luksusta. Parasta oli kuitenkin ne kaverit jotka sieltä sai.
Lisäksi.josiihen aikaan olis jättänyt kesken siihen vedoten ettei huvittanut niin olisi omassa kaveripiirissä tullut turpaan.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa nykypäivänkin nuorista pärjäisivät ja viitsisivät olla armeijassa, ellei koko laitos olisi jumittunut johonkin kylmän sodan aikaisiin käytäntöihin. On ihan ilmiselvää, etteivät tämän päivän nuoret jaksa kuunnella huutamista ja komentamista johonkin sellaisiin asioihin, joissa eivät itse näe mitään mieltä. Myöskään jyrkkään hierarkkiseen johtamiskulttuuriin ei ole totuttu, vaan asioita opetetaan jo koulussa kyseenalaistamaan. Kun sitten mennään armeijaan, jossa kaikki on täysin päinvastaista, mitä esimerkiksi koulussa ja muualla yhteiskunnassa on opittu, ei ole mikään ihme ettei se meininki montaakaan kiinnosta. Sodanajan tehtäviäkin on varmasti aivan kaikille, eikä esimerkiksi kyberhyökkäysten torjunta tai viestintä vaatisi kaiken järjen mukaan missään metsäleireillä ryömimistä tai cooperin testejä, vaikka näillekin ne teetetään ihan vanhasta tottumuksesta. Paljon hyvää ainesta häipyy armeijasta ainoastaan paskan johtamiskulttuurin vuoksi.
Tosi hyvin kiteytetty. Omasta varusmiesajastani muistan koulutuksen heikkouden: meitä ei tosiaankaan osattu kouluttaa - ei edes opetettu kunnolla kaikkien aseiden kokoamista ja käyttämistä. Koulutus perustui uhkailuun ja simputtamiseen. Tosi tilanteessa muutama veemäinen kapiainen olisi todennäköisesti saanut luodin takaapäin.
Vierailija kirjoitti:
Miten sen varusmiespalveluksen voi keskeyttää, voiko siis vaan mennä ilmoittamaan että juu ei ole mun paikka, lähen kotiin vai pitääkö siellä jotenkin perseillä että potkasevat ulos?
Riittää kun voihkii ahdistusta ja feikkaa itsetuhoista. Pääsee samantien kotimatkalle.
Vierailija kirjoitti:
Miten sen varusmiespalveluksen voi keskeyttää, voiko siis vaan mennä ilmoittamaan että juu ei ole mun paikka, lähen kotiin vai pitääkö siellä jotenkin perseillä että potkasevat ulos?
Tietysti riittää, että kertoo keskeyttävänsä. Ei armeija ole mikään vankila.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä häpeä on edessä 20 prosentilla aloittaneiden alokkaiden vanhemmilla.
Aina se 20 prosenttia on se joka aiheuttaa ongelmia.
Se ei käy armeijaa, se ei äänestä, se ei ota rokotteita, se ei noudata turvavälejä.
Huoh.
Ajattelee siis omilla aivoillaan.
Sekös sinua liekassa kipittävää l*mmasta harmittaa.
Omilla aivoillaan ajatteleva olisi mennyt ehkä sivariin (jos on sitä mieltä), mutta luuseri jättää leikin kesken kun ei pää kestä.
Ne luuseritpa joutuu tykinruuaksi kun tosipaikka tulee, ja se voi tulla hyvinkin nopeasti.
Luodit ja sirpaleet eivät syrji 'luusereita' eivätkä 'sankareita' vaan kaikki kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Kävin armeijan 12kk kunnialla loppuun. Mietin tässä miksi lähteä edes tätä maata puolustamaan jos nuoria miehiä makaa kotona rapa kunnossa joilla on kaikenmaailman mt ongelmia. Mt ongelmat tullaan kun paapotaan läpi elämän aina aikuisuuteen asti ja pidetään ruudun ääressä. Kaikilla tahtoo nykyään olla jotain masennusta ja keskittymishäiriöitä.
Nämä heikompi aines saisi laittaa ensin tykinruuaksi ym. Miten nuori pärjää työelämässä jos ei ole hierarkiaa ja kyseenalaistaa kaikki käskyt? Armeija antaa hyvät eväät elämään. 6kk nyt pystyy kuka vain olla sielä todellakin heikkoa ainesta jos tullaan pois samantien, en pidä juuri minään näitä henkilöitä. Terv. 29m
Miksi kenenkään pitäisi puolustaa tätä maata oman henkensä kaupalla, kun suurinta osaa suomalaisista ei kiinnosta edes maskin pitäminen kaupassa, vaikka sillä tavalla säästyttäisiin turhilta sairastumisilta ja kuolemilta?
Todella ajatteleva nuori olisi alunperinkin valinnut siviilipalveluksen, tai totaalinkin saa nykyään suorittaa pannassa.