Tulin töistä kotiin ja sohvalla oli syömässä armeijaan maanantaina lähtenyt poikani!
Aluksi ihmettelin, että nytkö se jo pääsi lomalle, mutta keskeyttänythän se oli. Ei ollut kuulemma huvittanut. En voi mitään, olen pettynyt. Luulin, että poika pärjää kun seurasi netissä niin innokkaasti Ukrainan sotaa ja oli kovasti Ukrainan puolella, taisipa visailla että haluaisi sinne vapaaehtoisesti. Ja ei pärjännyt kolmea päivää pidemään?
Kommentit (404)
Vierailija kirjoitti:
Ei näistä nykyajan nuorista mihinkään ole. Eihän ne saa edes housujaan vedettyä ylös asti. Vanhaan aikaan miehet rakensi ite perheilleen saunat ja kodit. Jos sota tulee niin luotan paremmin näihin 100-vuotiaisiin sotaveteraaneihin kuin nykysiin nuoriin.
Itse en vuonna 2025 enää suostu uhraamaan ihmisyyttäni aseisiin ja sotimiseen. Tappakoot minut sitten kuka hyvänsä mutta en tuohon hommaan osallistu. Maailman tilanne on sellainen, että en koe mitään sotimisen arvoiseksi.
"Ja jos torvi soi, täällä saadaan rintamalle pikakomennuksella muutama sata tuhatta miestä, joille ei tarvitse erikseen opettaa miten kiväärillä osutaan, miten singolla ammutaan, kuinka käsikranaatti ja telamiina toimivat. Jos yhtään seuraa ulkomaista keskustelua, niin se on se mitä meiltä kadehditaan."
Vaan kun ei noista taidoista enää mitään hyötyä ole. Sinne poteroon mennään dronen tai pommin tykinruuaksi ja ollaan siellä niin kauan kunnes joku toinen korvaa sinut.