Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tulin töistä kotiin ja sohvalla oli syömässä armeijaan maanantaina lähtenyt poikani!
07.07.2022 |
Aluksi ihmettelin, että nytkö se jo pääsi lomalle, mutta keskeyttänythän se oli. Ei ollut kuulemma huvittanut. En voi mitään, olen pettynyt. Luulin, että poika pärjää kun seurasi netissä niin innokkaasti Ukrainan sotaa ja oli kovasti Ukrainan puolella, taisipa visailla että haluaisi sinne vapaaehtoisesti. Ja ei pärjännyt kolmea päivää pidemään?
Kommentit (355)
asddqwdq kirjoitti:
13 Vuotta sitten keskeytin, 18 vuotiaana. Myönnettäköön että liian penskana menin, enkä sopeutunut. Nykyään kaduttaa, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Nykyään turvallisuusalalla asiantuntijatehtävissä ja kertaakaan ei ole alan tutkintokoulutuksissa/työpaikoissa intistä kyselty ja hyvin on mennyt.
Jos olisin myöhemmin mennyt, niin ei olisi ollut ongelmaa armeijan kanssa. Jotkut kasvaa "aikuiseksi" vain myöhemmin.
Mikä siinä tarkalleen ottaen oli niin vaikeaa? Itse olen rikkinäisestä perheestä, jossa ei ole ollut mitään sääntöjä tai rutiineja. Armeija meni kohdaltani kuitenkin hyvin ja helposti, koska jotenkin se tarjosi sitä järjestystä jota kaipasin. Yleensä kai samalla taustalla tulevat ovat ongelmissa, mutta itsellä se meni yllättäen ihan päinvastoin ja ei minua ahdistanut yhtään. Kaikki oli selkeää ja yksinkertaista, sen kun vaan meni virran mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
asddqwdq kirjoitti:
13 Vuotta sitten keskeytin, 18 vuotiaana. Myönnettäköön että liian penskana menin, enkä sopeutunut. Nykyään kaduttaa, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Nykyään turvallisuusalalla asiantuntijatehtävissä ja kertaakaan ei ole alan tutkintokoulutuksissa/työpaikoissa intistä kyselty ja hyvin on mennyt.
Jos olisin myöhemmin mennyt, niin ei olisi ollut ongelmaa armeijan kanssa. Jotkut kasvaa "aikuiseksi" vain myöhemmin.
Mikä siinä tarkalleen ottaen oli niin vaikeaa? Itse olen rikkinäisestä perheestä, jossa ei ole ollut mitään sääntöjä tai rutiineja. Armeija meni kohdaltani kuitenkin hyvin ja helposti, koska jotenkin se tarjosi sitä järjestystä jota kaipasin. Yleensä kai samalla taustalla tulevat ovat ongelmissa, mutta itsellä se meni yllättäen ihan päinvastoin ja ei minua ahdistanut yhtään. Kaikki oli selkeää ja yksinkertaista, sen kun vaan meni virran mukana.
Kai siinä oli se järjestelmällisyys, mikä aiheutti ahdistusta, halu tehdä omia asioita kenenkään käskemättä. "nuoruuden kapina" Sittenkun viimeisetkin teini-iän rippeet karisivat, niin asioita alkoi katsomaan vähän eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo kovin hyvältä näytä papereissa työuran kannalta. Sen sijaan reserviupseerikoulutus auttaa heti pääsemään johtotehtäviin.
Toivottavasti tämä oli huumoria :D
Riivinrauta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei keskeytä inttiä kolmessa päivässä.
Silloin ei vielä edes tiedä koko hommeleista yhtään mitään.Että voi olla typerä provo, ap:lla ei taatusti,ole korvien välissä aivoja, ainostaan mädännyttä sahajauhoa.
Kyllä voi ja on voinut jo kauan. Itse palvelin 1/95 ja seuraavasta erästä oli jo heti
seuraavana aamuna klo 7 ensimmäinen kaveri päivystäjän pöydän edessä ilmoittautumassa
kotiin lähtijäksi.
Tällöin siitä piti vielä keskustella, nykyisin riittää ihan vaan ilmoitus jotta haluaa kotiin.
Oma poikani sinnitteli 6 viikkoa ennenkuin palasi äitinsä helmoihin ja kyllä meillä meni muutama
viikko asiaa puidessa. Ei se ole sotaleikkiä vaan se on puolustautumisen opettelua ja ennenkaikkea ryhmissä ja joukkueissa toimimisen harjoittelua.
Suurimalle osalle vaan se käskeminen on liikaa, kun kotona on aina saanut oleskella ja koulussakaan
kukaan ei juuri ole tekemisiin puuttunut. Toinen hankaluus on kun ei ole omaa huonetta vaan joutuu
asumaan samassa muiden kanssa. Kolmanneksi mainitsisin maastossa olemisen ja ennenkaikkea yöpymisen siellä, koska nyky nuoriso on vieraantunut luonnosta.Luonnossa voi ollla esim. sääskiä,mäkärää,muurahaisia tmv.. Omalle pojalleni tämä kolmas oli se ratkaiseva asia joka katkaisi kamelin selän vaikka olen koittanut kalastella hänen kanssaan jne..Mutta ei kestänyt nukkua teltassa, kun siellä oli ötököitä ja oli maassa nähnyt muurahaisia.
Tuo ryhmässä toimiminen ja samassa tuvassa asuminen muiden kanssa voi olla hermostuttavaa esim. jos itsellä on ollut oma huone lapsesta asti. Voi tulla sellainen olo, ettei osaa rentoutua eikä pysty nukkumaan kunnolla.
Toinen seikka, käskeminen voi olla liikaa myös silloin, jos kotona on käsketty paljon. Olen nainen, joten minun ei tarvinnut käydä armeijaa, ja olin nuorena siitä syystä tyytyväinen. Ajattelin, etten olisi jaksanut sitä huutoa ja käskemistä, koska olin saanut sellaisesta tarpeekseni jo kotona monen vuoden ajan. Myös koulussa, jota kävin, oli aika tiukka kuri.
Joten syitä voi olla monenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo kovin hyvältä näytä papereissa työuran kannalta. Sen sijaan reserviupseerikoulutus auttaa heti pääsemään johtotehtäviin.
Toivottavasti tämä oli huumoria :D
Ei ole huumoria. Voin vahvistaa asian.
m39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Armeijaan ei kannata mennä. Se on surkea paikka eikä sieltä saa mitään koulutusta edes. Alokas aikana en saanut mitään tehtävää edes. Minä hain merivalvontamieheksi. Pääsin mutta kun koulutus alkoi niin ei ollut tilaa kuulemma. Sitten vaan olin siellä armeijassa enkä tehnyt mitään 7 kuukauteen. Pari kertaa ajoin veneellä ja kuljetin porukkaa.
No jos sota tulee niin en lähde sotaan venäjää vastaa. Sanon etten saanut armeija koulutusta joten minä en voi sotaan lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sanottiin että armeijassa pojasta kasvoi mies.
Kotiruoka kelpasi ja saivat uusia kavereitaTämä pätee edelleen. Näkyy jo kauas kuka kävi intin kovan koulun ja kuka ei.
m39
Kun itse palvelin 90-luvulla, silloin joka maanantai 1/3 varuskunnasta ilmoittautui vastaanotolle hakemaan vapautusta todellisiin tai keksittyihin (yleensä keksittyihin) sairauksiin. Ja sitten ne sairaudet aina mystisesti parantuivat viikon loppupuolella ja nämä miehet pääsivät lomille. Sitten seuraavana maanantaina taas sama juttu.
Väkeä oli joka maanantai veksissä niin paljon, että viimeiset otettiin vastaanotolle vasta joskus kello 15 jälkeen. Veksin ulkopuolella nämä tyypit sitten vertailivat mitä vapautusta kukin oli saanut. Jos joku ei onnistunut saamaan vapautusta, vaan hänelle kirjoitettiin KP (kelpaa palvelukseen), niin hän oli joka tapauksessa saanut lintsattua yhden päivän, sillä ei häntä enää iltapäivällä määrätty lähtemään muun komppanian perään, vaan hän sai lonnia loppupäivän kasarmilla. Ja huomenna uusi yritys.
Nuoko nyt ovat niitä miesten kovan koulun kasvattamia tosimiehiä? Itse en pysty päättelemään kenestäkään kuka on nuoruudessaan käynyt armeijan ja kuka ei. Yleensä kaikkein suurimmat valittajat ovat juurikin armeijan käyneitä miehiä.
Tuo koko "miesten koulu" ajattelu on vahingollista. Siinä hukkuu armeijan perimmäinen tarkoitus. Varusmiespalveluksen tarkoitus ei ole tehdä pojista miehiä vaan nuorista aikuisista moderneja sotilaita tulevaisuuden taistelukentälle.
Ja sen perusteella mitä luen ja mitä nykynuoret ovat kertoneet 2020-luvun asepalveluksesta, niin se näyttää kehittyvän koko ajan parempaan suuntaan. Ja se että nykyään paljon pienempi osa menee palvelukseen, on vain hyvä asia. Ei ole mitään järkeä kouluttaa ihmisiä joista ei koskaan tule oikeita sotilaita. Armeija ei tee mitään 6 kk kasarmin ja varuskuntasairaalan väliä vaappuneilla miestenkoululaisilla.
Varusmiespalvelun tarkoitus ei ole ylimääräinen koulu miessukupuolelle. Ei aikuistumisriitti. Ei ylisukupolvista kokemusketjua varten. Pojista kasvaa miehiä ilman miesten kouluakin, sillä suurimmassa osassa länsimaissa ei ole yleistä asevelvollisuutta, ja sielläkin pojista kasvaa miehiä.
90-luvulla jolloin itse palvelin, varustus oli vanhentunutta, koulutusmenetelmät vanhentuneita, taktiikat vanhentuneita... Kaikki oli vanhentunutta. Suurin osa koulutusajasta oli pelkkää ajanhukkaa. Vain pieni prosentti ajasta käytettiin johonkin sellaiseen millä taistelukentällä on väliä. Silloin ei ollut esim. päiväkään kaupunkisotakoulutusta.
Ja silloin 90-luvulla meillä oli komppaniassa mies joka hävitti ensimmäisen viikon aikana puolet varusteistaan, mukaan lukien kaikki päähineet, ja hänen oli kuljettava kypärä päässä joka paikkaan. Ensimmäisissä ampumaharjoituksissa hän teki jotain vaarallista, ja häneltä otettiin ase pois, ja hänelle annettiin kepin pätkä tilalle. Ja hän joutui kantamaan palveluksensa loppuajan tuota kepin pätkää taisteluharjoituksissa.
Jos meillä on mies joka hukkaa kaikki varusteensa eikä hänelle uskalla antaa asetta, mitä sellaisella tyypillä tekee? Hänet olisi pitänyt lähettää kotiin viimeistään siinä vaiheessa kun osoittautuu ettei hän kykene käsittelemään asetta turvallisesti. Tuollaiset tyypit eivät kuulu armeijaan. Mutta miesten koulun kannattajien mukaan tuollainen tottakai täytyy väkisin pitää koulutuksessa, koska: "ei voi tulla miestä jos ei käy miesten koulua". Ja sitten kun tyyppi on notkunut 6 – 8 kk ja hän on hävittänyt nyt 100 % varusteistaan, hänellä yli 120 vapautuspäivää ja hän on kadottanut sen kepinpätkänkin, niin nyt hänestä on sitten tullut mies? Kunhan on jotenkin notkunut palveluksen läpi ja pääasia että kaikkia v*tuttaa!
Koko miesten koulu -ajatuksesta pitäisi päästä eroon. Se on loppupeleissä vahingollista maanpuolustukselle. Maanpuolustus ei tarvitse miestenkoululaisia vaan moderneja sotilaita. Palveluksen pitäisi olla vieläkin paljon valikoivampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo kovin hyvältä näytä papereissa työuran kannalta. Sen sijaan reserviupseerikoulutus auttaa heti pääsemään johtotehtäviin.
Yhden meidän rekrytoinneissa mukana olevan esimiehen kanssa juttelin ja hän kertoi, ettei varusmiespalveluksesta saa nykyään edes kysyä. Mutta suositteli kyllä kertomaan jos homma on hoidettu ja varsinkin jos jo puolustusvoimat ovat johtajakoulutuksen arvoiseksi arvioinut.
Toisaalta armeijan johtajakoulutukseen (RUK) valitaan vain niistä, jotka sinne haluavat, eli eiväthän kaikki sinne halua, vaikka kuka heitä yrittäisi sinne puskea. Itse palvelin armeijassa velvollisuuteni tehden, mutta samalla tavoitteenani oli minimimäärä aamuja, ja se toteutui. Sain intistäkin kiitettävät arvosanat, mutta en halunnut viettää siellä yhtään enempää aikaa kuin oli välttämätöntä. Samoin veljeni palveli minimit, mutta on siviilipuolella aika iso johtaja, elämässään erittäin menestynyt.
Ei se armeijan käyminen nykyään työnsaannissa niin iso juttu ole. Itse olen töissä sivarin omistamassa ja johtamassa yrityksessä. Syy hänellä on lähinnä uskonnollinen. Pojan kaveri sai vapautuksen pienen fyysisen vamman perusteella ja on nyt hyvin tienaava DI. Saako sitä enää edes kysyä haastattelussa, palvelusluokkaa, kun se ei ole millään tavoin työn tekemisen kannalta oleellista muuta kuin armeijan itsensä hommissa, eikä kaikissa sielläkään, esim. keittiössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sanottiin että armeijassa pojasta kasvoi mies.
Kotiruoka kelpasi ja saivat uusia kavereitaTämä pätee edelleen. Näkyy jo kauas kuka kävi intin kovan koulun ja kuka ei.
m39
Kun itse palvelin 90-luvulla, silloin joka maanantai 1/3 varuskunnasta ilmoittautui vastaanotolle hakemaan vapautusta todellisiin tai keksittyihin (yleensä keksittyihin) sairauksiin. Ja sitten ne sairaudet aina mystisesti parantuivat viikon loppupuolella ja nämä miehet pääsivät lomille. Sitten seuraavana maanantaina taas sama juttu.
Väkeä oli joka maanantai veksissä niin paljon, että viimeiset otettiin vastaanotolle vasta joskus kello 15 jälkeen. Veksin ulkopuolella nämä tyypit sitten vertailivat mitä vapautusta kukin oli saanut. Jos joku ei onnistunut saamaan vapautusta, vaan hänelle kirjoitettiin KP (kelpaa palvelukseen), niin hän oli joka tapauksessa saanut lintsattua yhden päivän, sillä ei häntä enää iltapäivällä määrätty lähtemään muun komppanian perään, vaan hän sai lonnia loppupäivän kasarmilla. Ja huomenna uusi yritys.
Nuoko nyt ovat niitä miesten kovan koulun kasvattamia tosimiehiä? Itse en pysty päättelemään kenestäkään kuka on nuoruudessaan käynyt armeijan ja kuka ei. Yleensä kaikkein suurimmat valittajat ovat juurikin armeijan käyneitä miehiä.
Tuo koko "miesten koulu" ajattelu on vahingollista. Siinä hukkuu armeijan perimmäinen tarkoitus. Varusmiespalveluksen tarkoitus ei ole tehdä pojista miehiä vaan nuorista aikuisista moderneja sotilaita tulevaisuuden taistelukentälle.
Ja sen perusteella mitä luen ja mitä nykynuoret ovat kertoneet 2020-luvun asepalveluksesta, niin se näyttää kehittyvän koko ajan parempaan suuntaan. Ja se että nykyään paljon pienempi osa menee palvelukseen, on vain hyvä asia. Ei ole mitään järkeä kouluttaa ihmisiä joista ei koskaan tule oikeita sotilaita. Armeija ei tee mitään 6 kk kasarmin ja varuskuntasairaalan väliä vaappuneilla miestenkoululaisilla.
Varusmiespalvelun tarkoitus ei ole ylimääräinen koulu miessukupuolelle. Ei aikuistumisriitti. Ei ylisukupolvista kokemusketjua varten. Pojista kasvaa miehiä ilman miesten kouluakin, sillä suurimmassa osassa länsimaissa ei ole yleistä asevelvollisuutta, ja sielläkin pojista kasvaa miehiä.
90-luvulla jolloin itse palvelin, varustus oli vanhentunutta, koulutusmenetelmät vanhentuneita, taktiikat vanhentuneita... Kaikki oli vanhentunutta. Suurin osa koulutusajasta oli pelkkää ajanhukkaa. Vain pieni prosentti ajasta käytettiin johonkin sellaiseen millä taistelukentällä on väliä. Silloin ei ollut esim. päiväkään kaupunkisotakoulutusta.
Ja silloin 90-luvulla meillä oli komppaniassa mies joka hävitti ensimmäisen viikon aikana puolet varusteistaan, mukaan lukien kaikki päähineet, ja hänen oli kuljettava kypärä päässä joka paikkaan. Ensimmäisissä ampumaharjoituksissa hän teki jotain vaarallista, ja häneltä otettiin ase pois, ja hänelle annettiin kepin pätkä tilalle. Ja hän joutui kantamaan palveluksensa loppuajan tuota kepin pätkää taisteluharjoituksissa.
Jos meillä on mies joka hukkaa kaikki varusteensa eikä hänelle uskalla antaa asetta, mitä sellaisella tyypillä tekee? Hänet olisi pitänyt lähettää kotiin viimeistään siinä vaiheessa kun osoittautuu ettei hän kykene käsittelemään asetta turvallisesti. Tuollaiset tyypit eivät kuulu armeijaan. Mutta miesten koulun kannattajien mukaan tuollainen tottakai täytyy väkisin pitää koulutuksessa, koska: "ei voi tulla miestä jos ei käy miesten koulua". Ja sitten kun tyyppi on notkunut 6 – 8 kk ja hän on hävittänyt nyt 100 % varusteistaan, hänellä yli 120 vapautuspäivää ja hän on kadottanut sen kepinpätkänkin, niin nyt hänestä on sitten tullut mies? Kunhan on jotenkin notkunut palveluksen läpi ja pääasia että kaikkia v*tuttaa!
Koko miesten koulu -ajatuksesta pitäisi päästä eroon. Se on loppupeleissä vahingollista maanpuolustukselle. Maanpuolustus ei tarvitse miestenkoululaisia vaan moderneja sotilaita. Palveluksen pitäisi olla vieläkin paljon valikoivampi.
Missä on 1/3 hakenut "saikkua"? Kuulostaa hurjasti liioitellulta. Itse kävin 90-luvulla myös ja varuskuntasairaalassa kävijöitä toki oli, mutta se oli hyvin pieni vähemmistö, ei lähelläkään mitään 1/3.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sanottiin että armeijassa pojasta kasvoi mies.
Kotiruoka kelpasi ja saivat uusia kavereitaTämä pätee edelleen. Näkyy jo kauas kuka kävi intin kovan koulun ja kuka ei.
m39
Kun itse palvelin 90-luvulla, silloin joka maanantai 1/3 varuskunnasta ilmoittautui vastaanotolle hakemaan vapautusta todellisiin tai keksittyihin (yleensä keksittyihin) sairauksiin. Ja sitten ne sairaudet aina mystisesti parantuivat viikon loppupuolella ja nämä miehet pääsivät lomille. Sitten seuraavana maanantaina taas sama juttu.
Väkeä oli joka maanantai veksissä niin paljon, että viimeiset otettiin vastaanotolle vasta joskus kello 15 jälkeen. Veksin ulkopuolella nämä tyypit sitten vertailivat mitä vapautusta kukin oli saanut. Jos joku ei onnistunut saamaan vapautusta, vaan hänelle kirjoitettiin KP (kelpaa palvelukseen), niin hän oli joka tapauksessa saanut lintsattua yhden päivän, sillä ei häntä enää iltapäivällä määrätty lähtemään muun komppanian perään, vaan hän sai lonnia loppupäivän kasarmilla. Ja huomenna uusi yritys.
Nuoko nyt ovat niitä miesten kovan koulun kasvattamia tosimiehiä? Itse en pysty päättelemään kenestäkään kuka on nuoruudessaan käynyt armeijan ja kuka ei. Yleensä kaikkein suurimmat valittajat ovat juurikin armeijan käyneitä miehiä.
Tuo koko "miesten koulu" ajattelu on vahingollista. Siinä hukkuu armeijan perimmäinen tarkoitus. Varusmiespalveluksen tarkoitus ei ole tehdä pojista miehiä vaan nuorista aikuisista moderneja sotilaita tulevaisuuden taistelukentälle.
Ja sen perusteella mitä luen ja mitä nykynuoret ovat kertoneet 2020-luvun asepalveluksesta, niin se näyttää kehittyvän koko ajan parempaan suuntaan. Ja se että nykyään paljon pienempi osa menee palvelukseen, on vain hyvä asia. Ei ole mitään järkeä kouluttaa ihmisiä joista ei koskaan tule oikeita sotilaita. Armeija ei tee mitään 6 kk kasarmin ja varuskuntasairaalan väliä vaappuneilla miestenkoululaisilla.
Varusmiespalvelun tarkoitus ei ole ylimääräinen koulu miessukupuolelle. Ei aikuistumisriitti. Ei ylisukupolvista kokemusketjua varten. Pojista kasvaa miehiä ilman miesten kouluakin, sillä suurimmassa osassa länsimaissa ei ole yleistä asevelvollisuutta, ja sielläkin pojista kasvaa miehiä.
90-luvulla jolloin itse palvelin, varustus oli vanhentunutta, koulutusmenetelmät vanhentuneita, taktiikat vanhentuneita... Kaikki oli vanhentunutta. Suurin osa koulutusajasta oli pelkkää ajanhukkaa. Vain pieni prosentti ajasta käytettiin johonkin sellaiseen millä taistelukentällä on väliä. Silloin ei ollut esim. päiväkään kaupunkisotakoulutusta.
Ja silloin 90-luvulla meillä oli komppaniassa mies joka hävitti ensimmäisen viikon aikana puolet varusteistaan, mukaan lukien kaikki päähineet, ja hänen oli kuljettava kypärä päässä joka paikkaan. Ensimmäisissä ampumaharjoituksissa hän teki jotain vaarallista, ja häneltä otettiin ase pois, ja hänelle annettiin kepin pätkä tilalle. Ja hän joutui kantamaan palveluksensa loppuajan tuota kepin pätkää taisteluharjoituksissa.
Jos meillä on mies joka hukkaa kaikki varusteensa eikä hänelle uskalla antaa asetta, mitä sellaisella tyypillä tekee? Hänet olisi pitänyt lähettää kotiin viimeistään siinä vaiheessa kun osoittautuu ettei hän kykene käsittelemään asetta turvallisesti. Tuollaiset tyypit eivät kuulu armeijaan. Mutta miesten koulun kannattajien mukaan tuollainen tottakai täytyy väkisin pitää koulutuksessa, koska: "ei voi tulla miestä jos ei käy miesten koulua". Ja sitten kun tyyppi on notkunut 6 – 8 kk ja hän on hävittänyt nyt 100 % varusteistaan, hänellä yli 120 vapautuspäivää ja hän on kadottanut sen kepinpätkänkin, niin nyt hänestä on sitten tullut mies? Kunhan on jotenkin notkunut palveluksen läpi ja pääasia että kaikkia v*tuttaa!
Koko miesten koulu -ajatuksesta pitäisi päästä eroon. Se on loppupeleissä vahingollista maanpuolustukselle. Maanpuolustus ei tarvitse miestenkoululaisia vaan moderneja sotilaita. Palveluksen pitäisi olla vieläkin paljon valikoivampi.
Tämä on hemmetin hyvin laitettu. Me ei tehdä mitään näillä jotka ei siellä pärjää eikä ihmisillä jotka ei ymmärrä asian vakavuutta vaan ovat tulleet pelleilemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muuta kun kotiin kasvamaan ja vuoden päästä takas. Tunnen pari tyyppiä jotka keskeytti, toinen terveyssyistä, toinen kai vaan koska ei ollut tottunu tollaseen paikkaan. Molemmat meinas mennä sivariin mut ei kuulemma sitten napeksinut sekään. Sittemmin kuullut että terveyssyistä keskeyttänyt pääsi eroon siitä vaivasta miksi keskeytti ja meni suorittamaan loppuun. Oli aikonut ekalla kerralla vetää niin äkkiä kuin mahdollista mutta tokalla kerralla sit aukkiin jne. Toisesta kuulin että sekin palannut suorittamaan, seuraavaks menossa kadetiksi. Että toisinkin voi käydä vaikka suurin osa keskeyttäneistä ei mee takas. Jonnekin silti pakko mennä jos ei vankila kiinnostele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laillistetaan kannabis! Pleikkarit ilmaiseksi kaikille mieheille!
Ja naisille kans pleikkarit!! Miks ei???
Heiiiii, jotain unohtu! Kannabista kans!
Vierailija kirjoitti:
Tämä häpeä on edessä 20 prosentilla aloittaneiden alokkaiden vanhemmilla.
Aina se 20 prosenttia on se joka aiheuttaa ongelmia.
Se ei käy armeijaa, se ei äänestä, se ei ota rokotteita, se ei noudata turvavälejä.
Huoh.
Eikä käytä kortsua sillä ainoalla kerralla kun saa seksiä. Maksaa ulosotolla elareita ke ha ri pojalleen 18 vuotta ja alkoholisoituu.
Nokun pitää herätä aamulla kello 6 ja siitä pikamarssia aamupesulle ja lenkille....
Joka päivä
Soita 112 niin poliisi hakee takaisin
Alue: Aihe vapaa
Kummallista kyllä minulla on samat kokemukset. Kävin intin ysärin lopussa ja ennen inttiä olin masentunut ja ahdistunut. Intissä ei ollut aikaa mietiskellä ja mielialani kummasti tasoittui kun elämään tuli sisältöä. Kun pääsin pois, ei mennyt pitkään kun aloin vajoamaan siihen samaan kuoppaan jossa olin ennen inttiin lähtöä. Hain rauhanturvaajaksikin ihan vaan siksi että olisin päässyt kotinurkista pois, mutta se karahti siihen että ei ollut ajokorttia. Jos olisi ollut palkka-armeija, olisin varmaan jäänyt sinne rivimieheksi. En minä kummempia olisi nuorena tarvinnut, tekemistä vaan ja jonkin tarkoituksen elämälleni ja ehkä vähän taskurahaa. Kun tulee pohjalta, ei vaatimuksetkaan ole suuret.