Lue keskustelun säännöt.
Miksi nainen ei arvosta?
06.07.2022 |
Eli tilanne on se, että nainen ei arvosta minua missään asiassa. Kotiasiat hän tekee paremmin, on älykkäämpi selvästi eli älylliset asiat tekee paremmin, tekniset asiat tietää minua paremmin, oman ammattinikin hän osaa minua paremmin, eikä pidä unohtaa sitä että se on ihan paska ammatti ja ihan turha.
Ei hän näitä nyt niin suoraan sano ääneen, mutta se on havaittavissa hänen käytöksestään. Hän ei arvosta minua missään asiassa, ei edes niissä, jotka oikeasti ihan todistettavasti osaan. Ja jos tulee esiin tilanne, että osaamistani ei voi mitenkään kieltää, niin silloin hän on mielellään puhumatta siitä ollenkaan.
Totuus siitä missä olen hyvä, missä hän on hyvä, ja missä joku hänen kaverinsa, veljensä, isänsä tai exänsä on minua parempi, on varmaan jossain siellä keskivaiheilla. Joissain asioissa olen oikeasti hyvä, ja joissain en kauhean hyvä. Joissa olen varmaan ihan surkeakin. Nainen kuitenkin käyttäytyy silleen piilevästi kuin olisin aivan umpisurkea melkein kaikessa, ja nekin harvat asiat joissa en olisi surkea, on ihan mitättömiä ja halveksuttavia ja tarpeettomia asioita.
Mistä tällainen voi johtua? Ollaan oltu pari vuotta yhdessä, ja ollaan ihan "aikuisia aikuisia". Suhde on ollut viime kuukaudet vähän koetuksella, mutta se ei suoraan liity tähän "AP on surkea kaikessa eikä osaa mitään" -aiheeseen, sillä naisella on ollut tämä sama asenne minua kohtaan koko suhteen ajan, myös parhaina aikoina.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten ap:n sanoin "aikuisten aikuisten" parisuhteessa ylipäätään päädytään tilanteeseen, jossa kilpaillaan siitä kumpi osaa mitäkin asioita paremmin? Siis väittelettekö siitä kumpi on parempi kuski, ruuanlaittaja, pyörän huoltaja, lomamatkan varaaja, vai miten tuo on ylipäätään noussut esiin?
Kun laitan ruokaa, niin nainen yrittää joka asiassa päteä ja osoittaa, että teen väärin.
Kun siivoan, niin nainen kertoo että teen väärin. ( itse en sano hänelle edes sitä, että hän tekee luonani tietyt kotiasiat vähän eri tavalla kuin minä ja sotkee mm. tavaroiden järjestyksen, koska en halua haukkua häntä vaan olla kiitollinen, että tekee edes jotain)
Kun tehdään harrastuksen vuoksi jotain - oli sitten käsintekemistä tai puhtaasti ajatuksellista/ älyllistä - hän pyrkii aina mitätöimään oman osuuteni. Mm. hän sai paljon kehuja eräästä harrastustyöstään, siis todella paljon kehuja somessa. Onnistumisen taustalla oli se, että tein oikeastaan kaiken vaativimman miettimisen siihen harrastusjuttuun sekä kokeilin tiettyjä juttuja paljon, tein eräällä tapaa sen "luomistyön", jotta hän sitten saattoi tehdä sen harrastushommansa ja saada siitä tuloksena tietyn asian, jota kehuttiin suuresti. Hän ei ole kertaakaan kiittänyt minua avustani tai tuonut esiin sitä, että hän ei olisi pystynyt tekemään sitä ilman minun apuani.
Minä kuuntelen häntä hänen työjutuistaan, ja pidän ihan arvokkaana hänen ammattiaan, vaikka en kaikkea ymmärräkään, koska olemme eri aloilla. Hän sen sijaan ei osoita mitään kiinnostusta ammattiani kohtaan, ja on suorastaan jotenkin halveksuva ammattiani kohtaan, mikä on saanut minut vaikenemaan lähes täysin kaikista ammatillisista asioista. Aiemmin kun puhuin ammatillisia asioita enemmän, hän yritti jotenkin olla niistäkin silleen, että en osaisi mitään, ja sitten kun tuli joitain juttuja puheeksi, jotka todistavat kiistämättömästi, että olen varsin kova tietyissä ammatillisissa jutuissa, hän alkoi halveksumaan koko ammattiani ja itse lakkasin puhumasta hänelle juuri mitään työstäni, vaikka ala on minulle tärkeä ja vaatii omistautumista myös työajan ulkopuolella.
Tässä nyt muutama. Näitä olisi vaikka kuinka paljon lisää, mutta yritän suojella anonymiteettia.
Mieheni on täysin samanlainen ja saattaa jopa haukkua ammattiani tuosta noin vain. En suoraan sanoen tiedä miksi olen hänen kanssaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siis edelliseen, joku ongelmahan tuollaisilla ihmisillä todella on. Mieheni ainakin kokee jotain kummallista alemmuutta ja vuoroin ylemmyyttä, ei osaa kunnioittaa eroavaisuuksia ja muita ihmisiä vaan haukkuu minua.
Miehen mielestä minä olen älykäs, mielestäni mieheni on älykäs. Emme kilpaile keskenämme, arvostamme toisiamme.
Tuollaisessa suhteessa ei kannata olla.
Pari vuotta yhdessä ja ilmeisesti on jo yhteinen koti. Miksi niin kiire? Sama asenne ollut koko ajan ja silti olet sitoutunut avoliittoon, miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten ap:n sanoin "aikuisten aikuisten" parisuhteessa ylipäätään päädytään tilanteeseen, jossa kilpaillaan siitä kumpi osaa mitäkin asioita paremmin? Siis väittelettekö siitä kumpi on parempi kuski, ruuanlaittaja, pyörän huoltaja, lomamatkan varaaja, vai miten tuo on ylipäätään noussut esiin?
Kun laitan ruokaa, niin nainen yrittää joka asiassa päteä ja osoittaa, että teen väärin.
Kun siivoan, niin nainen kertoo että teen väärin. ( itse en sano hänelle edes sitä, että hän tekee luonani tietyt kotiasiat vähän eri tavalla kuin minä ja sotkee mm. tavaroiden järjestyksen, koska en halua haukkua häntä vaan olla kiitollinen, että tekee edes jotain)
Kun tehdään harrastuksen vuoksi jotain - oli sitten käsintekemistä tai puhtaasti ajatuksellista/ älyllistä - hän pyrkii aina mitätöimään oman osuuteni. Mm. hän sai paljon kehuja eräästä harrastustyöstään, siis todella paljon kehuja somessa. Onnistumisen taustalla oli se, että tein oikeastaan kaiken vaativimman miettimisen siihen harrastusjuttuun sekä kokeilin tiettyjä juttuja paljon, tein eräällä tapaa sen "luomistyön", jotta hän sitten saattoi tehdä sen harrastushommansa ja saada siitä tuloksena tietyn asian, jota kehuttiin suuresti. Hän ei ole kertaakaan kiittänyt minua avustani tai tuonut esiin sitä, että hän ei olisi pystynyt tekemään sitä ilman minun apuani.
Minä kuuntelen häntä hänen työjutuistaan, ja pidän ihan arvokkaana hänen ammattiaan, vaikka en kaikkea ymmärräkään, koska olemme eri aloilla. Hän sen sijaan ei osoita mitään kiinnostusta ammattiani kohtaan, ja on suorastaan jotenkin halveksuva ammattiani kohtaan, mikä on saanut minut vaikenemaan lähes täysin kaikista ammatillisista asioista. Aiemmin kun puhuin ammatillisia asioita enemmän, hän yritti jotenkin olla niistäkin silleen, että en osaisi mitään, ja sitten kun tuli joitain juttuja puheeksi, jotka todistavat kiistämättömästi, että olen varsin kova tietyissä ammatillisissa jutuissa, hän alkoi halveksumaan koko ammattiani ja itse lakkasin puhumasta hänelle juuri mitään työstäni, vaikka ala on minulle tärkeä ja vaatii omistautumista myös työajan ulkopuolella.
Tässä nyt muutama. Näitä olisi vaikka kuinka paljon lisää, mutta yritän suojella anonymiteettia.
Vedin avauksesta liian nopean johtopäätöksen (avoliitossa olemisesta), anteeksi. Hyvä, että ette ole sitoutuneet avoliittoon. Minusta seurustelunne on tässä vaiheessa osoittanut, että naisesi ei arvosta sinua. Me emme tiedä miksi, mutta olennaista onkin se, haluatko sitoutua tuollaiseen ihmiseen. Vai olisiko aika vetää seurustelusta johtopäätökset; se on osoittanut, että suhteenne ei toimi.
Tietysti voi vielä myös yrittää joko kahden kesken tai asiantuntijan avulla ratkaista ongelmia, mutta siihen tarvitaan molemmilta vilpitöntä halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten ap:n sanoin "aikuisten aikuisten" parisuhteessa ylipäätään päädytään tilanteeseen, jossa kilpaillaan siitä kumpi osaa mitäkin asioita paremmin? Siis väittelettekö siitä kumpi on parempi kuski, ruuanlaittaja, pyörän huoltaja, lomamatkan varaaja, vai miten tuo on ylipäätään noussut esiin?
Kun laitan ruokaa, niin nainen yrittää joka asiassa päteä ja osoittaa, että teen väärin.
Kun siivoan, niin nainen kertoo että teen väärin. ( itse en sano hänelle edes sitä, että hän tekee luonani tietyt kotiasiat vähän eri tavalla kuin minä ja sotkee mm. tavaroiden järjestyksen, koska en halua haukkua häntä vaan olla kiitollinen, että tekee edes jotain)
Kun tehdään harrastuksen vuoksi jotain - oli sitten käsintekemistä tai puhtaasti ajatuksellista/ älyllistä - hän pyrkii aina mitätöimään oman osuuteni. Mm. hän sai paljon kehuja eräästä harrastustyöstään, siis todella paljon kehuja somessa. Onnistumisen taustalla oli se, että tein oikeastaan kaiken vaativimman miettimisen siihen harrastusjuttuun sekä kokeilin tiettyjä juttuja paljon, tein eräällä tapaa sen "luomistyön", jotta hän sitten saattoi tehdä sen harrastushommansa ja saada siitä tuloksena tietyn asian, jota kehuttiin suuresti. Hän ei ole kertaakaan kiittänyt minua avustani tai tuonut esiin sitä, että hän ei olisi pystynyt tekemään sitä ilman minun apuani.
Minä kuuntelen häntä hänen työjutuistaan, ja pidän ihan arvokkaana hänen ammattiaan, vaikka en kaikkea ymmärräkään, koska olemme eri aloilla. Hän sen sijaan ei osoita mitään kiinnostusta ammattiani kohtaan, ja on suorastaan jotenkin halveksuva ammattiani kohtaan, mikä on saanut minut vaikenemaan lähes täysin kaikista ammatillisista asioista. Aiemmin kun puhuin ammatillisia asioita enemmän, hän yritti jotenkin olla niistäkin silleen, että en osaisi mitään, ja sitten kun tuli joitain juttuja puheeksi, jotka todistavat kiistämättömästi, että olen varsin kova tietyissä ammatillisissa jutuissa, hän alkoi halveksumaan koko ammattiani ja itse lakkasin puhumasta hänelle juuri mitään työstäni, vaikka ala on minulle tärkeä ja vaatii omistautumista myös työajan ulkopuolella.
Tässä nyt muutama. Näitä olisi vaikka kuinka paljon lisää, mutta yritän suojella anonymiteettia.
Vedin avauksesta liian nopean johtopäätöksen (avoliitossa olemisesta), anteeksi. Hyvä, että ette ole sitoutuneet avoliittoon. Minusta seurustelunne on tässä vaiheessa osoittanut, että naisesi ei arvosta sinua. Me emme tiedä miksi, mutta olennaista onkin se, haluatko sitoutua tuollaiseen ihmiseen. Vai olisiko aika vetää seurustelusta johtopäätökset; se on osoittanut, että suhteenne ei toimi.
Tietysti voi vielä myös yrittää joko kahden kesken tai asiantuntijan avulla ratkaista ongelmia, mutta siihen tarvitaan molemmilta vilpitöntä halua.
Niin, minähän olen tässä kysynyt vauvapalstan naisilta, että miksi nainen tekee tätä.
Varsinaisia vastausyrityksiä on tullut vain muutama. Yksi jonka koen osuneen oikeaan, on tuo, joka kirjoitti miehestään, että mies tuntee kummallisesti samaan aikaan tai vuorotellen ylemmyyttä ja alemmuutta vähän kaikessa. Se tosiaan kuulostaa vähän samalta kuin naiseni käytös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten ap:n sanoin "aikuisten aikuisten" parisuhteessa ylipäätään päädytään tilanteeseen, jossa kilpaillaan siitä kumpi osaa mitäkin asioita paremmin? Siis väittelettekö siitä kumpi on parempi kuski, ruuanlaittaja, pyörän huoltaja, lomamatkan varaaja, vai miten tuo on ylipäätään noussut esiin?
Kun laitan ruokaa, niin nainen yrittää joka asiassa päteä ja osoittaa, että teen väärin.
Kun siivoan, niin nainen kertoo että teen väärin. ( itse en sano hänelle edes sitä, että hän tekee luonani tietyt kotiasiat vähän eri tavalla kuin minä ja sotkee mm. tavaroiden järjestyksen, koska en halua haukkua häntä vaan olla kiitollinen, että tekee edes jotain)
Kun tehdään harrastuksen vuoksi jotain - oli sitten käsintekemistä tai puhtaasti ajatuksellista/ älyllistä - hän pyrkii aina mitätöimään oman osuuteni. Mm. hän sai paljon kehuja eräästä harrastustyöstään, siis todella paljon kehuja somessa. Onnistumisen taustalla oli se, että tein oikeastaan kaiken vaativimman miettimisen siihen harrastusjuttuun sekä kokeilin tiettyjä juttuja paljon, tein eräällä tapaa sen "luomistyön", jotta hän sitten saattoi tehdä sen harrastushommansa ja saada siitä tuloksena tietyn asian, jota kehuttiin suuresti. Hän ei ole kertaakaan kiittänyt minua avustani tai tuonut esiin sitä, että hän ei olisi pystynyt tekemään sitä ilman minun apuani.
Minä kuuntelen häntä hänen työjutuistaan, ja pidän ihan arvokkaana hänen ammattiaan, vaikka en kaikkea ymmärräkään, koska olemme eri aloilla. Hän sen sijaan ei osoita mitään kiinnostusta ammattiani kohtaan, ja on suorastaan jotenkin halveksuva ammattiani kohtaan, mikä on saanut minut vaikenemaan lähes täysin kaikista ammatillisista asioista. Aiemmin kun puhuin ammatillisia asioita enemmän, hän yritti jotenkin olla niistäkin silleen, että en osaisi mitään, ja sitten kun tuli joitain juttuja puheeksi, jotka todistavat kiistämättömästi, että olen varsin kova tietyissä ammatillisissa jutuissa, hän alkoi halveksumaan koko ammattiani ja itse lakkasin puhumasta hänelle juuri mitään työstäni, vaikka ala on minulle tärkeä ja vaatii omistautumista myös työajan ulkopuolella.
Tässä nyt muutama. Näitä olisi vaikka kuinka paljon lisää, mutta yritän suojella anonymiteettia.
Vedin avauksesta liian nopean johtopäätöksen (avoliitossa olemisesta), anteeksi. Hyvä, että ette ole sitoutuneet avoliittoon. Minusta seurustelunne on tässä vaiheessa osoittanut, että naisesi ei arvosta sinua. Me emme tiedä miksi, mutta olennaista onkin se, haluatko sitoutua tuollaiseen ihmiseen. Vai olisiko aika vetää seurustelusta johtopäätökset; se on osoittanut, että suhteenne ei toimi.
Tietysti voi vielä myös yrittää joko kahden kesken tai asiantuntijan avulla ratkaista ongelmia, mutta siihen tarvitaan molemmilta vilpitöntä halua.
Niin, minähän olen tässä kysynyt vauvapalstan naisilta, että miksi nainen tekee tätä.
Varsinaisia vastausyrityksiä on tullut vain muutama. Yksi jonka koen osuneen oikeaan, on tuo, joka kirjoitti miehestään, että mies tuntee kummallisesti samaan aikaan tai vuorotellen ylemmyyttä ja alemmuutta vähän kaikessa. Se tosiaan kuulostaa vähän samalta kuin naiseni käytös.
Ensinnäkään me emme voi tietää, miksi kyseinen nainen tekee tuota. Toiseksi, mitä väliä sillä on, miksi hän sitä tekee? Ajattelitko, että kun ymmärrät syyn niin sitten voit elää asian kanssa onnellisena loppuelämäsi?
Jos hän ei itse pidä asiaa ongelmana eikä halua siihen muutosta, niin syyllä ei ole mitään merkitystä. Paljon keskeisemmäksi kysymykseksi nousee silloin, miksi sinä haluat olla naisen kanssa, joka ei arvosta sinua. Läheisriippuvuus, joku muu tarve...?
Vinkkivitonen röllille: sun tyyli alkaa olla jo vähän liian tunnistettava, pistäs vähän vaihtelua tai sitten provoilufrekvenssiä harvemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vinkkivitonen röllille: sun tyyli alkaa olla jo vähän liian tunnistettava, pistäs vähän vaihtelua tai sitten provoilufrekvenssiä harvemmaksi.
En tiedä keneksi minua luulet, mutta aloitus nyt kuitenkin on totta. En ymmärrä miksi joku edes yrittäisi trollata tällaisella aloituksella. Trollauksen kuuluu kai olla hauskaa, ja aiheuttaa hauskoja reaktioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten ap:n sanoin "aikuisten aikuisten" parisuhteessa ylipäätään päädytään tilanteeseen, jossa kilpaillaan siitä kumpi osaa mitäkin asioita paremmin? Siis väittelettekö siitä kumpi on parempi kuski, ruuanlaittaja, pyörän huoltaja, lomamatkan varaaja, vai miten tuo on ylipäätään noussut esiin?
Kun laitan ruokaa, niin nainen yrittää joka asiassa päteä ja osoittaa, että teen väärin.
Kun siivoan, niin nainen kertoo että teen väärin. ( itse en sano hänelle edes sitä, että hän tekee luonani tietyt kotiasiat vähän eri tavalla kuin minä ja sotkee mm. tavaroiden järjestyksen, koska en halua haukkua häntä vaan olla kiitollinen, että tekee edes jotain)
Kun tehdään harrastuksen vuoksi jotain - oli sitten käsintekemistä tai puhtaasti ajatuksellista/ älyllistä - hän pyrkii aina mitätöimään oman osuuteni. Mm. hän sai paljon kehuja eräästä harrastustyöstään, siis todella paljon kehuja somessa. Onnistumisen taustalla oli se, että tein oikeastaan kaiken vaativimman miettimisen siihen harrastusjuttuun sekä kokeilin tiettyjä juttuja paljon, tein eräällä tapaa sen "luomistyön", jotta hän sitten saattoi tehdä sen harrastushommansa ja saada siitä tuloksena tietyn asian, jota kehuttiin suuresti. Hän ei ole kertaakaan kiittänyt minua avustani tai tuonut esiin sitä, että hän ei olisi pystynyt tekemään sitä ilman minun apuani.
Minä kuuntelen häntä hänen työjutuistaan, ja pidän ihan arvokkaana hänen ammattiaan, vaikka en kaikkea ymmärräkään, koska olemme eri aloilla. Hän sen sijaan ei osoita mitään kiinnostusta ammattiani kohtaan, ja on suorastaan jotenkin halveksuva ammattiani kohtaan, mikä on saanut minut vaikenemaan lähes täysin kaikista ammatillisista asioista. Aiemmin kun puhuin ammatillisia asioita enemmän, hän yritti jotenkin olla niistäkin silleen, että en osaisi mitään, ja sitten kun tuli joitain juttuja puheeksi, jotka todistavat kiistämättömästi, että olen varsin kova tietyissä ammatillisissa jutuissa, hän alkoi halveksumaan koko ammattiani ja itse lakkasin puhumasta hänelle juuri mitään työstäni, vaikka ala on minulle tärkeä ja vaatii omistautumista myös työajan ulkopuolella.
Tässä nyt muutama. Näitä olisi vaikka kuinka paljon lisää, mutta yritän suojella anonymiteettia.
Ahaa. No sitä me emme voi tietää miksi kumppani ei arvosta. Kyseessä voi olla lapsuudenkodista opittu malli, tai sitten nainen on äärimmäisen kilpailuhenkinen. Me emme voi sitä tietää.
Ainoa asia mitä sinä voit tehdä on oikeastaan ottaa asia puheeksi joka kerta kun toinen tekee niin. Koska kaikki eivät ole oikeasti ajattelevaisia tai hyviä lukemaan toisen tunteita. Jos vain menet hiljaiseksi, ei toinen voi millään tietää mitä mielessäsi liikkuu.
Kun laitan ruokaa, niin nainen yrittää joka asiassa päteä ja osoittaa, että teen väärin.
Kun siivoan, niin nainen kertoo että teen väärin. ( itse en sano hänelle edes sitä, että hän tekee luonani tietyt kotiasiat vähän eri tavalla kuin minä ja sotkee mm. tavaroiden järjestyksen, koska en halua haukkua häntä vaan olla kiitollinen, että tekee edes jotain)
Kun tehdään harrastuksen vuoksi jotain - oli sitten käsintekemistä tai puhtaasti ajatuksellista/ älyllistä - hän pyrkii aina mitätöimään oman osuuteni. Mm. hän sai paljon kehuja eräästä harrastustyöstään, siis todella paljon kehuja somessa. Onnistumisen taustalla oli se, että tein oikeastaan kaiken vaativimman miettimisen siihen harrastusjuttuun sekä kokeilin tiettyjä juttuja paljon, tein eräällä tapaa sen "luomistyön", jotta hän sitten saattoi tehdä sen harrastushommansa ja saada siitä tuloksena tietyn asian, jota kehuttiin suuresti. Hän ei ole kertaakaan kiittänyt minua avustani tai tuonut esiin sitä, että hän ei olisi pystynyt tekemään sitä ilman minun apuani.
Minä kuuntelen häntä hänen työjutuistaan, ja pidän ihan arvokkaana hänen ammattiaan, vaikka en kaikkea ymmärräkään, koska olemme eri aloilla. Hän sen sijaan ei osoita mitään kiinnostusta ammattiani kohtaan, ja on suorastaan jotenkin halveksuva ammattiani kohtaan, mikä on saanut minut vaikenemaan lähes täysin kaikista ammatillisista asioista. Aiemmin kun puhuin ammatillisia asioita enemmän, hän yritti jotenkin olla niistäkin silleen, että en osaisi mitään, ja sitten kun tuli joitain juttuja puheeksi, jotka todistavat kiistämättömästi, että olen varsin kova tietyissä ammatillisissa jutuissa, hän alkoi halveksumaan koko ammattiani ja itse lakkasin puhumasta hänelle juuri mitään työstäni, vaikka ala on minulle tärkeä ja vaatii omistautumista myös työajan ulkopuolella.
Tässä nyt muutama. Näitä olisi vaikka kuinka paljon lisää, mutta yritän suojella anonymiteettia.