Sukuriidat: Miten selitätte lapselle, ettei olla suvun kanssa tekemisissä?
Meidän pieni suku on riitainen. Käytännössä lapsella ei ole isovanhempia eikä serkkujakaan, koska ihmiset eivät tule toimeen. Mielelläni muuttaisin asian, mutta en voi. Miten voi selittää lapsille, että heillä on kyllä eno, tätejä, serkkuja ja mummu ja ukki, mutta me ei voida koskaan tavata niitä?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan riidan aiheesta, miten selitetään. Me olemme sanoneet, että kaikki sukulaiset "eivät ole turvallisia". Aikuisten kielellä tarkoittaa, että he ovat olleet aikoinaan väkivaltaisia tai yrittäneet hyväksikäyttää lapsia. En ole aivan varma, jatkuuko tuo käytös edelleen, mutta en ole valmis ottamaan riskejä omien lasteni kanssa! Siispä välit on poikki, paitsi itse tekijöihin myös kaikkiin niihin sukulaisiin, jotka eivät em. tekoja tuomitse vaan ovat peitelleet, hyssytelleet ja normalisoineet asiaa vuosikaudet.
En tuota ymmärrä, että kaikkiin sukulaisiin on pitänyt katkoa välit, myös niihin jotka eivät "tuomitse". Voisko olla, etteivät hyväksy, mutta ovat puolueettomia tai ei ole sanoja ilmaista asiaa. Yrittävät tulla toimeen eri osapuolten kesken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just joo, eli kaikki serkut, eno, tädit ja isovanhemmat ovat mahdottomia?
Ei kaikilla edes ole noita. Minulla ei ollut isovanhempia lapsena, eikä omilla lapsillani ole kuin yksi isovanhempi, joka on dementikko, eikä edes tunne heitä.
On olemassa erikokoisia sukuja. Ajattele!
Nyt ei puhuttu sinun suvusta. Lue aloitus ennen kuin kommentoit.
Meidän pieni suku.
Aloituksessa lukee.
Aloituksessa myös lukee, että lapsella on eno, tätejä ja serkkuja.
Lapset ovat kasvaneet siihen, että ollaan tekemisissä vain isän suvun kanssa. Se on heille normaali tilanne. Isän puolelta löytyy ihan riittävästi setiä, tätejä ja serkkuja, kahdet isovanhemmatkin kun miehen vanhemmat ovat uusissa suhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just joo, eli kaikki serkut, eno, tädit ja isovanhemmat ovat mahdottomia?
Ei kaikilla edes ole noita. Minulla ei ollut isovanhempia lapsena, eikä omilla lapsillani ole kuin yksi isovanhempi, joka on dementikko, eikä edes tunne heitä.
On olemassa erikokoisia sukuja. Ajattele!
Nyt ei puhuttu sinun suvusta. Lue aloitus ennen kuin kommentoit.
Meidän pieni suku.
Aloituksessa lukee.
Aloituksessa myös lukee, että lapsella on eno, tätejä ja serkkuja.
Ja kun SUKU ON PIENI, helposti on sitten se riita sellainen, ettei kenenkään säily välit. Ei pienen suvun kanssa riitaantumiseen tarvita kuin yksi perinnönjako tai yksi mulkku isovanhempi, joka suosii yhtä sisarusta ja siten aiheuttaa kaunaisen tilanteen jo lapsuudessa.
Äidinpuoleinen suku oli riitaisa, mutta eipä sitä minulle sen kummemmin tarvinut selittää. Pienenä en osannut kaivata yhteydenpitoa tai kyläilyjä, koska sellaisia ei ollut koskaan ollutkaan. Vähän vanhempana ymmärsin ihan itse etteivät tule toimeen keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just joo, eli kaikki serkut, eno, tädit ja isovanhemmat ovat mahdottomia?
Ei kaikilla edes ole noita. Minulla ei ollut isovanhempia lapsena, eikä omilla lapsillani ole kuin yksi isovanhempi, joka on dementikko, eikä edes tunne heitä.
On olemassa erikokoisia sukuja. Ajattele!
Nyt ei puhuttu sinun suvusta. Lue aloitus ennen kuin kommentoit.
Meidän pieni suku.
Aloituksessa lukee.
Aloituksessa myös lukee, että lapsella on eno, tätejä ja serkkuja.
Otapa vanhemmat jotka suosii yhtä lasta, syrjii toista ja muutenkin kilpailuttaa näitä toisiaan vastaan. Saadaan yhdessä sukupolvessa aikaan suku, jossa tädit, enot ja sedät riitelee keskenään ja jos noiden ym vanhempien on annettu olla isovanhempia, myös serkkuja on kohdeltu eriarvoisesti, jolloin mitään sopua on turha odottaa. Siihen vielä sitten riitaisa vanhuus, jossa perinnöllä kiristmällä jne kilpailutetaan lapsia ja lastenlapsia niin saadaan pieni suku, jossa kukaan ei siedä enää ketään.
Nimimerkillä kokemusta on.
Tosi itsekkäitä vanhempia on paljon. Välit laitetaan itse poikki omiin vanhempiin pelkkien puolison ja omien vanhempien mielipide erojen vuoksi.
Omat lapset ei saa serkkujen, tätien, setien, isovanhempien elämään osallistua eikä mitään tukeakaan.
Sit ku vanhemmat poissa asia taatusti kaduttaa loppuelämän! Ja yleensä se perintö kuitenkin kelpaa myös...
Lapsille ei pidä kertoa valheellisia tarinoita vaan totuus ja heillä pitää itsellä olla oikeus jos haluavat olla yhteyksissä sukuunsa vaikka vanhemmat ei olisi.
Isovanhemmat voi tehdä lasun lapsen oikeuksien rikkomisesta.
En puhunut asiasta ennenkuin lapsi kävi kyselemään. Kerroin rehellisesti että kukaan ei tule toimeen keskenään, enkä minäkään ole sen kummempi rauhanrakentaja siinä porukassa. Ja olen rehellisesti myös kertonut senkin että oma "äitini" ei koskaan minusta välittänyt, oma "isä" sitäkin vähemmän.
Meillä ei ollut halauksia, lohdutusta yhteistä aikaa eikä mitään muutakaan tekemistä, vanhemmat tekivät vaan töitä ja tappelivat, ja me lapset oltiin vain riesoja heille, kotona ainaista huutoa ja haukkumista, kuri oli selkäsaunat. yhden ainutta hyvää lapsuudenmuistoa ei vanhemmista ole. Siinä kolmannen luokan jälkeen loppui molemmilla kiinnostus pitää vähäänkään huolta, jääkaapit tyhjinä ja pelkkää välttelyä, ruoka syötiin koulussa ja jos joskus jääkaapissa ruokaa oli, tehtiin itse. Out of sight, out of mind - tyylistä touhua.
Eikä välitkään sisaruksiinkaan ole minkäänmoiset, kukaan ei tule toimeen keskenään. Ajatus heidän seurastaan ahdistaa ja nostaa mieleen ikäviä muistoja. Väärästäkin katseesta on riita pystyssä, jokainen lause tulkitaan hyökkäykseksi vaikka sanoisit vain "päivää".
Ei ole tarvinnut kummemmin esteenä "isovanhemmille" olla, kun ei heitäkään kiinnosta. Tytär 9v eivätkä ole koskaan nähneet. Ei tytär ikävöi sellaista mitä ei ole, tyttärellä kuitenkin mahtavat isovanhemmat ja sukulaiset miehen puolelta .
En usko että nämä asiat tulevat koskaan korjaantumaan tai muuttumaan. Olen sitä mieltä että tämän kaiken ovat vanhempani omalla touhullaan aiheuttaneet, joten se korjaa kuka rikkoo. No, toisaalta ei omalta puoleltanikaan ei ole edes mielenkiintoa, elämä on mennyt eteenpäin, olen päässyt yli, enkä taakse enää katso. En pysty millään uskomaan että tämä koskaan korjaantuu. Niin, olen 44v, eli siitä voi laskea että on ollut pitkä prosessi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan riidan aiheesta, miten selitetään. Me olemme sanoneet, että kaikki sukulaiset "eivät ole turvallisia". Aikuisten kielellä tarkoittaa, että he ovat olleet aikoinaan väkivaltaisia tai yrittäneet hyväksikäyttää lapsia. En ole aivan varma, jatkuuko tuo käytös edelleen, mutta en ole valmis ottamaan riskejä omien lasteni kanssa! Siispä välit on poikki, paitsi itse tekijöihin myös kaikkiin niihin sukulaisiin, jotka eivät em. tekoja tuomitse vaan ovat peitelleet, hyssytelleet ja normalisoineet asiaa vuosikaudet.
En tuota ymmärrä, että kaikkiin sukulaisiin on pitänyt katkoa välit, myös niihin jotka eivät "tuomitse". Voisko olla, etteivät hyväksy, mutta ovat puolueettomia tai ei ole sanoja ilmaista asiaa. Yrittävät tulla toimeen eri osapuolten kesken?
Taisit ymmärtää väärin. Ongelmana on erityisesti mainitsemani peittely, hyssyttely ja normalisointi. Eli nuo mainitut sukulaiset pyrkivät joko vähättelemään tai jopa mahdollistamaan lapsiin kohdistuvaa epäasiallista käytöstä, syyllistämään uhreiksi joutuneita sukulaisia jne. Jos asia nousee esille, he ottavat asiaan aktiivisesti kantaa asettumalla uhreja vastaan ja tekijöiden puolelle. Heitä ei haittaa lapsiin kohdistuva väkivalta, seksuaalinen ahdistelu tai hyväksikäyttö, kunhan asia pysyy piilossa ja uhrit saadaan vaiennettua. Minusta se on oksettavaa käytöstä enkä halua altistaa lapsiani tällaiselle ollenkaan.
Ja täytyy kyllä sanoa, että minulla ainakin on ymmärrys vähissä myös niitä kohtaan, jotka pysyvät hiljaa ja haluavat olla kaikkien kavereita kaikissa olosuhteissa. Silloinkin, kun ääneen parjataan epäasiallisuuksien tai suoranaisten rikosten kohteeksi joutunutta ja sen takia oirelevaa lasta, puolustellaan tekijän tekoja ym. Kuten sanonta kuuluu, pahuus voittaa, jos hyvät ovat hiljaa. Kyllä se on tullut nähtyä, että joillekin "hyvä tunnelma", "sopu" ja "kaikkien kanssa toimeen tuleminen" on oikeudenmukaisuutta tärkeämpää, ja ehkä sinäkin kuulut tähän joukkoon? Minä en kuulu. Tyytykäämme siis siihen, että sinä et ymmärrä minua enkä minä sinua.
-sama
Vierailija kirjoitti:
Tosi itsekkäitä vanhempia on paljon. Välit laitetaan itse poikki omiin vanhempiin pelkkien puolison ja omien vanhempien mielipide erojen vuoksi.
Omat lapset ei saa serkkujen, tätien, setien, isovanhempien elämään osallistua eikä mitään tukeakaan.
Sit ku vanhemmat poissa asia taatusti kaduttaa loppuelämän! Ja yleensä se perintö kuitenkin kelpaa myös...
Lapsille ei pidä kertoa valheellisia tarinoita vaan totuus ja heillä pitää itsellä olla oikeus jos haluavat olla yhteyksissä sukuunsa vaikka vanhemmat ei olisi.
Isovanhemmat voi tehdä lasun lapsen oikeuksien rikkomisesta.
Ei voi. Huoltajilla on lain määräämä oikeus katsoa, kenen kanssa lapset ovat tekemisissä tai eivät ole.
Jos on paskat isovanhemmat, ei heistä ole sen kummemmin tukea lapsenlapsille kuin on ollut lapsilleenkaan.
Tuo viimeinen lause oikeasti kruunaa just sen, millä lailla paskoja isovanhemmat voivatkaan olla. Uhkaillaan ja kiristetään, jos ei saada tahtoaan läpi.
Miksi pitäisi erikseen mainita mitään varsinkaan pienelle lapselle? Ei lapsi osaa kaivata sellaisia henkilöitä, joiden olemassaolosta ei välttämättä edes tiedä. Tilannetta voi myöhemmin avata, jos lapsi joskus kysyy asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Just joo, eli kaikki serkut, eno, tädit ja isovanhemmat ovat mahdottomia?
Usko tai älä, meidän yksi suvunpuolikas on tällainen. Ei tiedetä mikä on mennyt pieleen jo ajat sitten, mutta samassa tilassa oleminen on mahdotonta. Samasta jengistä on tehty ihan liukuhihnalla myös rikosilmoituksia ja yhdestäkin ilmoituksesta sama tuomari sanoi, ettei käsittele näitä enää kuin paperityönä ja kirjoitti, että täällä on oikeitakin ongelmia eikä naisten tappeluita. Muu suku hätkähti, mutta kun jokainen on saanut samasta porukasta osansa, niin mielipide kummasti muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just joo, eli kaikki serkut, eno, tädit ja isovanhemmat ovat mahdottomia?
Usko tai älä, meidän yksi suvunpuolikas on tällainen. Ei tiedetä mikä on mennyt pieleen jo ajat sitten, mutta samassa tilassa oleminen on mahdotonta. Samasta jengistä on tehty ihan liukuhihnalla myös rikosilmoituksia ja yhdestäkin ilmoituksesta sama tuomari sanoi, ettei käsittele näitä enää kuin paperityönä ja kirjoitti, että täällä on oikeitakin ongelmia eikä naisten tappeluita. Muu suku hätkähti, mutta kun jokainen on saanut samasta porukasta osansa, niin mielipide kummasti muuttunut.
Niin, ja kaikki tilanteet ovat tapahtuneet perhejuhlissa tai yhteisillä kutsuilla. Siellä on heitelty avainnipulla naamaan, otettu yksi ihminen silmätikuksi ja alettu jakelemaan pukeutumisneuvoja ja simputettu ihan täysillä. Mitään asiaa tai kuulumisia ei voi kertoa ilman että joku siitä sakista tarkertuu pikkusanaan ja aloittaa siitä vääntämään jotain vitsiä. Se on hauskaa ensimmäiset kaksi kertaa, mutta ei enää kun sitä on jatkunut kokonaisen tunnin.
Toisella kertaa rippijuhlissa yhdet alkoivat tapella kirkon pihamaalla niin että pappi meni väliin kun taistelu ei muuten loppunut. Toisella kerralla yksi tapaus kaivoi keittiösakset kaapista ja alkoi kaupata, että leikataan yhden läsnäolevan naisen hiukset ja siihen sai tosissaan mennä väliin, ennen kuin se muija onnistuisi sohaisemaan oikeasti palmikon poikki. Yhtenä kertana taas se jengi piti niin aivottoman metelin, tekonauroi omille jutuilleen ja mesosi niin, että yhdeksänkymppinen mummo heitti sen letkan pihalle metelöimästä. Näitä esimerkkejä on vaikka kuinka. Saman jengin kanssa yhteydenpito ei vain kannata eikä onnistu. Rikosilmoituksia on tehty juuri noista rajattomista tempauksista joita on tapahtunut toinen toisensa jälkeen.
Pahinta oli kun seurueen miesosapuoli veti ava r1lla alaikäistä tyttöä. Oli ensin aikansa soittanut suutaan teinille, ja kun teini vastasi nokkelammin takaisin, suuttui ja lö i.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi itsekkäitä vanhempia on paljon. Välit laitetaan itse poikki omiin vanhempiin pelkkien puolison ja omien vanhempien mielipide erojen vuoksi.
Omat lapset ei saa serkkujen, tätien, setien, isovanhempien elämään osallistua eikä mitään tukeakaan.
Sit ku vanhemmat poissa asia taatusti kaduttaa loppuelämän! Ja yleensä se perintö kuitenkin kelpaa myös...
Lapsille ei pidä kertoa valheellisia tarinoita vaan totuus ja heillä pitää itsellä olla oikeus jos haluavat olla yhteyksissä sukuunsa vaikka vanhemmat ei olisi.
Isovanhemmat voi tehdä lasun lapsen oikeuksien rikkomisesta.
Ei voi. Huoltajilla on lain määräämä oikeus katsoa, kenen kanssa lapset ovat tekemisissä tai eivät ole.
Jos on paskat isovanhemmat, ei heistä ole sen kummemmin tukea lapsenlapsille kuin on ollut lapsilleenkaan.
Tuo viimeinen lause oikeasti kruunaa just sen, millä lailla paskoja isovanhemmat voivatkaan olla. Uhkaillaan ja kiristetään, jos ei saada tahtoaan läpi.
Kyseisessä kannanotossa oli kyse mielipide erosta ei siis alkoholi ongelmista, fyysisestä tai psyykkisestä väkivallasta, huomiotta jättämisestä... Jos mielipide ero tekee vanhemmista paskat, ei ihan kaikki ole lapsellakaan kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Eli riitelette kaikkien kanssa. Kerro lapselle totuus, eli ette kykene olemaan ihmisiksi sukulaisten kanssa ja riitaudutte aina heidän kanssaan.
Kyllä se pieni lapsi sen vaistoaa ja tietää sanomattakin, että omat vanhemmat nyt valehtelee. Ja aikuisena varsin saa tietää "totuuden" sukuriidoista.
Ollaan kaikkien kanssa tekemisissä. Joka ihmisellä on puutteensa. Miksi pitäisi myrkyttää lapsen mieli demonisoimalla sukulaiset?
Ei lapsi osaa kaivata sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole koskaan olleetkaan lapsen elämässä.
Sukuja on kaikenlaisia, ja joskus tilanteet vaan ovat sellaisia, että helpompi kun ei olla tekemisissä. Itsekin tiedän tapauksia, joissa yksi ihminen on touhuillaan myrkyttänyt monien ihmisten välit, niin uskomatonta kuin se onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi itsekkäitä vanhempia on paljon. Välit laitetaan itse poikki omiin vanhempiin pelkkien puolison ja omien vanhempien mielipide erojen vuoksi.
Omat lapset ei saa serkkujen, tätien, setien, isovanhempien elämään osallistua eikä mitään tukeakaan.
Sit ku vanhemmat poissa asia taatusti kaduttaa loppuelämän! Ja yleensä se perintö kuitenkin kelpaa myös...
Lapsille ei pidä kertoa valheellisia tarinoita vaan totuus ja heillä pitää itsellä olla oikeus jos haluavat olla yhteyksissä sukuunsa vaikka vanhemmat ei olisi.
Isovanhemmat voi tehdä lasun lapsen oikeuksien rikkomisesta.
Ei voi. Huoltajilla on lain määräämä oikeus katsoa, kenen kanssa lapset ovat tekemisissä tai eivät ole.
Jos on paskat isovanhemmat, ei heistä ole sen kummemmin tukea lapsenlapsille kuin on ollut lapsilleenkaan.
Tuo viimeinen lause oikeasti kruunaa just sen, millä lailla paskoja isovanhemmat voivatkaan olla. Uhkaillaan ja kiristetään, jos ei saada tahtoaan läpi.
Kyseisessä kannanotossa oli kyse mielipide erosta ei siis alkoholi ongelmista, fyysisestä tai psyykkisestä väkivallasta, huomiotta jättämisestä... Jos mielipide ero tekee vanhemmista paskat, ei ihan kaikki ole lapsellakaan kohdallaan.
Joka tapauksessa vanhemmat päättävät siitä kenen kanssa lapsi on tekemisissä. Esim kaltaisesi lasulla uhkailijat ja perinnöstä vihjailijat on hyvä pitää kaukana.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä herraisä usko noita aiempia kommentoijia, joilla tuntuu olevan todella uskomaton asenne.
Kerrot vain, ettette pidä yhteyttä. Asiaa voi avata kun lapsi hieman kasvaa ja vanhenee, mutta siitäkin vain hieman. En hirveästi lähde lapsille kertomaan aikuisten jutuista, koska annan heille tilaa omalle elämälleen.
Eikö "emme pidä yhteyttä" ole sama asia kuin "emme tule toimeen keskenämme"? Lapsi ei ole mikään pöljä.
Ei ole sama asia, jotkut suvut ovat vain etäisiä eivätkä siksi pidä yhteyttä keskenään. Tiedän yhden henkilön, joka ei ole tekemisissä sukunsa kanssa, mutta ei siellä kukaan muukaan pidä yhteyttä toisiin. Ei ole mitään riitoja taustalla, eikä tämä yhteydenpitämättömyys myöskään tätä henkilöä mitenkään vaivaa, joten miksi sitten ei jatkaisi samalla kaavalla.
Meidän pieni suku.
Aloituksessa lukee.