Muistatteko, kun juhlissa tarjoiltiin voileipiä?
Ainakin meidän suvun ristiäisissä, hautajaisissa tai isommilla synttäreillä 70 ja 80 luvulla oli tehty valtavat määrät valmiita voileipiä hienosti kurkut taitettuna pystyyn.
Nämä kai niitä täällä paljon mekastettuja raikkaita voileipiä..
Olen suunnitellut, että voisin itse tehdä vastaavia tarjolle joissain juhlissa.
Aika varmaan kultaa muistoja ja minusta ne oli valtavan hyviä.
En koskaan ole tykännyt makeasta ja kerroinkin eilen, että paha olo tulee makeasta ja tätähän ei hyväksytty.
Luultavasti lapsuudesta asti tullut paha olo, koska lämmöllä muistelen juhlien voileipiä.
Pidän myös voileipäkakuista ja ne onkin korvanneet nämä voileivät.
Kommentit (41)
Hienoa, että on lämpimiä muistoja muillakin ja herätellään tästä uusi muoti kahvipöytään takaisin.
Ainoa mikä oli lapsena niissä leivissä kammotus oli persilja.
Ap
Siis palstasukupolvi ei tunne maksapasteijaa?? Kauhea kähy aivan päivänselvästä asiasta. Ei sinne lehtitaikinaan kyllä maksaa leivota sisään, se on eri pasteija kuin tämä tahna 🙄
Ja tarjotaan edelleen. Ainakin meillä rannikolla. Klassinen lohileipä: tumma vuokaleipä tai rieska, kylmäsavulohta, tilliä ja sitruunaviipale.
Suolalihaleipä kurkulla tai tomaatilla. Sekin monesti rieska tai ruisvuokaleipä. Persiljaa.
Nykyään lohen alle voisi laittaa ranskankerma-punasipuliseoksen voin tilalle.
Teen vieläkin useimmiten vieraille, niin helppoa ja hyvää. Nykyään lohi, juusto ja lihapäällysten lisäksi mukana myös vegeleivät. Teen aina niin että jää yli, jotta lapsille jää seur. päiväksi. (muistan omasta lapsuudesta kuinka kiva oli koulun jälkeen ottaa välipalaa, jos oli ollut vieraita edellisenä iltana. Samoin rakastan peruskakkuja, esim. mansikkakermakakku ja Sacher.
80 v tätini aina toivoo että voisiko olla voileipiä juhlissa. Teen sitten aina niitä. Usein saaristolaislimppua ja sitten jotain vaaleampaa. Aina menee.
Ja Antti Tuiskukin haikailee biisissään pääsevänsä juhliin jossa on pöydässä pullaa ja hyvii voileipii...
Tuntuu että kaikil muil on paikka
Niillon oma meidänjengiseura
Mis voi aina sunnuntaisin olla
Puku päällä muiden kaa
Tuntuu että kaikil muil on suunta
Niillon oma ryhmän sääntökirja
Eikä niiden tarvi aprikoida
Tekikö ne virheen taas
Ja pöydäs on aina pullaa ja hyvii voileipii
Mä tahtoisin syödä joskus sellaisii
En nähnyt sellaisia missään. Oli tavallista leipää kuivakkana tai voileipäkakkua.
Vierailija kirjoitti:
Teen vieläkin useimmiten vieraille, niin helppoa ja hyvää. Nykyään lohi, juusto ja lihapäällysten lisäksi mukana myös vegeleivät. Teen aina niin että jää yli, jotta lapsille jää seur. päiväksi. (muistan omasta lapsuudesta kuinka kiva oli koulun jälkeen ottaa välipalaa, jos oli ollut vieraita edellisenä iltana. Samoin rakastan peruskakkuja, esim. mansikkakermakakku ja Sacher.
Muistan!! Ja kääretorttua. Monesti kääretorttu oli leikattu valmiiksi siivuiksi tarjolle ja niiden päälle oli pursotettu kermavaahtoa ja koristeena nonprelleja tai säilykepersikkaa.
Silliä ja kananmunaa leivän päällä, ai että on hyvää! 😋😃
Muistan vain sen, että niistä voileivistä syödessä putosi aina jotakin pois. Jos ei pitänyt lautasta ihan leuan alla lensi osa päällisistä syliin tai lattialle. Kädet tulivat likaisiksi etenkin, jos oli pidettävä suolalihasta ja lohen palasta kiinni etteivät ne lähde yhden haukkaamisen mukana kerralla suuhun. Sitä samaa puremisen taistelua tekivät muutkin vieraat,.
Leivät kyllä näyttivät kauniilta ja koristelluilta, mutta niissä on vähän sama hygieaniahaaste kuin serveteissä että mitä enemmän hiplaa sen enemmän "käytettyjä" ne ovat.
Vielä tänäkin päivänä voi olla kotona järjestettävissä vanhojen ihmisten juhlissa voileipiä. Suolakalarieska on se, jota pitää olla PALJON, kun muuten loppuu kesken. Pohjoisessa näin.
Ihana ketju, rupesi tekemään mieli juhlavia pikku voileipiä ja kermalla koristeltua kääretorttua. Minulla onkin sopivasti synttärit tänään. Vaikka ei ole mitään tasavuosia niin taidan panostaa.
Itse olen tehnyt juhlissa makeiden leivonnaisten ja täytekakun lisäksi erilaisia voileipiä, koska itse en pidä voileipäkakuista vaikka ne on muotia.
Suosituimmat ovat muna-silli voileivät, vaikka ovat tosi vanhanaikaisia.
Vierailija kirjoitti:
Muistan!! Ja kääretorttua. Monesti kääretorttu oli leikattu valmiiksi siivuiksi tarjolle ja niiden päälle oli pursotettu kermavaahtoa ja koristeena nonprelleja tai säilykepersikkaa.
Nam! Nyt on mansikka-aika niin voisi koristella mansikoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan parasta tarjottavaa kahvikutsuilla. Nykyään leikkasin ne ehkä kolmioiksi, niin on vieraan helpompi annostella jos haluaa maistaa niin kinkku kuin lohileipääkin(toki muutkin täytteet käy, kuten esim. pasteijat, niin kinkku, mäti, kuin maksa). Näitä kaipaisin juhlissa nykyäänkin. Tykkään kyllä hyvästä voileipäkakustakin, mutta ne usein ovat liian kosteita tai majoneesisiä.
Sipaisu oikeaa voita, toinen tuorejuustoa, ja kasvikset kuten aloituksessa mainitaankin. Toki se päätäyte lisäksi. Rapea salaatinlehti vielä välissä kruunaa koko raikkaan voileivän(tm).Tää on just tätä nykyaikaa. Ei enää pelkät voileivät kelpaa, ne pitää olla kolmion muotoisia myös!
Ihan hyvä vaan, että kaikki kallistuu ja kulutusjuhlat on ohi. Mennyt överiksi, kun mikään ei enää riitä.
Muista tämä: KAKKUKAHVEILLA PITÄÄ OLLA SUOLAISTA JA SE MAKEISSA LEIPOMUKSISSA OLEVA SUOLA EI SITTEN RIITÄ SEKÄÄN. TEET VOILEIPIÄ - NIITÄ KOLMION MALLISIA, PASTEIJOITA, KARJALANPIIRAKOITA MUNAVOILLA, KINKKUPIIRAKKAA JA SITTEN OPETAT NIILLE VIERAILLE NIITÄ VUOROVAIKUTUSTAITOJA, KUN NE TULEE PUKUHUONEESTA VAIHTAMASTA VAATTEET, JOIDEN PÄÄLLÄ ON AAMUTAKKI, ETTEI KUKAAN TÖRMÄÄ LAKRITSIJÄÄTELÖKIPON KANSSA, KUN TAKSISSAKAAN EI VIITSINYT VAIHTAA JA KOVA NÄLKÄ OLI JO KOTOA AAMUPÄIVÄLLÄ LÄHTIESSÄ.
Mitä sinä meuhkaat ja huudat? Tiedätkö edes mitä on maksapasteija? Tai kinkkupasteija? Ne on täytettä niihin leipiin, eikä mikään eri ruoka. Esim. https://snellman.fi/fi/tuotteet/maksatuotteet/maksapasteija/ tai https://www.jalostaja.fi/tuote/jalostaja-kinkkupasteija-125-g/
Jos niitä leipiä on vaikka kolmea eri sorttia, niin jokaista voi maistaa kopion, eikä jää yli kuten kolmesta kokonaisesta voileivästä helposti jäisi. Rauhoitu mikäli et edes tiedä mistä puhutaan. Eikä siltikään tarvitsisi huutaa.Kun lähtee oikomaan muita, kannattaa varmistaa ensin että tietää itse, mistä on kyse.
Mitä tämä sitten on? Joku leivos vai?
https://snellman.fi/fi/tuotteet/maksatuotteet/maksapasteija/
On olemassa myös synonyymeja.
Eräille on selvästi käsite pasteija vieras. Olen ihan itse omin käsin valmistanut suolaisia pasteijoita voitaikinasta. Olen myös ostanut kaupasta reissuevääksi huonelämmössä säilyvää pasteijaa. Selvennys: on olemassa kaksi eri versiota.
Harvemmin voileivillä mitään pasteijaa, maksamakkaraa tai edes tuorejuustoa on ollut. Entiseen aikaan 1980-luvulla oli leipien päällä juustoa, kalaa ja kinkkua, harvemmin jotain muuta lihaa. Ja tietenkin se "raikas" tuorekurkku, tomaatti ja persijan tai tillin oksa.
Itsekin olen jo palannut voileipiin suolasten piirakoiden ym. tilalle. Voileipäkakusta en ole koskaan tykännyt.
Vierailija kirjoitti:
En nähnyt sellaisia missään. Oli tavallista leipää kuivakkana tai voileipäkakkua.
Minkä ikäinen olet, ja missä päin Suomea olet juhlatarjoiluja nähnyt?
Minun rippijuhlissa oli tarjolla voileipiä 80-luvulla.
Nam, muistan kuinka 60-luvulla oli aina häissä, isoilla merkkipäivillä ja hautajaisissa noutopöydässä voileipiä. Monen monta notkuvaa tarjotinta lastattuna monella eri tyyppisellä voileivällä. Oli maitoa, piimää ja kotikaljaa ja mehua juomana. Niitten jälkeen tuli pullat, kakut ja sen seitsemän sortin kahvileivät pöytään ja tarjoiltiin kahvi ja tee. Häissä oli myös tapana että puolenyön aikaan laitettiin loput voileivät ja kahvileivät sekä iltakahvit ja kaljat puffettiin tarjolle jotta väki sai hakea halutessaan hiukopalaa.
Toivottavasti voileivät tekevät paluun retrotarjottavana juhlissa. Ovat ruokaisia ja kauniita ja värikkäitä.
Mitä tämä sitten on? Joku leivos vai?
https://snellman.fi/fi/tuotteet/maksatuotteet/maksapasteija/
On olemassa myös synonyymeja.