Rivitalo, vihoviimeinen asumismuoto
Naapureiden kanssa pitäisi olla hyvää pataa että pystyy asumaan, kyyläys ja häiriöitä.
Kerrostalossa naapuriin ei tarvinnut kiinnittää mitään huomiota, niitä hädibtuskin edes pihalla koskaan näki, kotona ei nähnyt senkään vertaa. Kerristalo on kaikkein rauhallisin asumismuoto, rivitalo rauhattomin. Ok-talossakaan ei ole niin vapaata kuin moni luulee, varsinkaan ok-lähiössä, siinäkin on helvetti irti jos sattuu huono naapuri eikä oke hyvää pataa.
Kerrostalossnaapurien kanssa ei tarvitse olla mitään pataa, koska niiden kanssa ei tarvitse olla lähietäisyydellä ja näkyvästi, jos rappuun muuttaa häiriötä tuittava, asukas, se häädetään. Tosin olen aina asunut rauhallisissa kerrostaloissa, jossa ei ole edes sattunut epämääräistä sakkia asumaan.
Mutta rivitalot, kukahan pirullinen hippikyylä ne keksi. Lisäksi ovat matalia, kuumia, ahtaita naapuririesan lisäksi. Kerrostaloissa joissa oon asunut huoneet on avaria ja katto yli 3 metrissä, rivareissa melkein päö isuu kattoon ja huoneet on pieniä koppeja. Voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään rivarin huonoista puolista, mutta ei viitsi mitään raamattua kirjottaa. 😂
Onko muita jotka ei enää koskaan erehtyisi muuttamaan rivariin, jos sen "autuuden" ovat joskus kokeneet?
Kommentit (120)
Minä nautin, minulla on rahalla rakennetun rivarin 80 m2 päätykolmio kotikaupunkini keskustassa. Iso terassi, pihat porrastettu niin, ettei toisen pihalle näe eikä puheääni kuulu.
Loistava äänieristys, oma ilmanvaihto, huoneistokohtainen vedenmittaus. Kaikki hoituu, pihatyöt, korjaukset jne.
Kerrostalohelvettiin ei ole koskaan onneksi tarvinnut alentua, aina on ollut rahaa valita toisin.
Iso omakotitalo, isolla tontilla oli kun lapset asuivat kotona, nyt eläkkeellä tämä on ihanaa, en jaksa enää hoitaa isoa pihaa, enkä halua maksaa ison talon remontteja ja lämmitys kuten tarvitse 160 m2.
Vierailija kirjoitti:
Minä nautin, minulla on rahalla rakennetun rivarin 80 m2 päätykolmio kotikaupunkini keskustassa. Iso terassi, pihat porrastettu niin, ettei toisen pihalle näe eikä puheääni kuulu.
Loistava äänieristys, oma ilmanvaihto, huoneistokohtainen vedenmittaus. Kaikki hoituu, pihatyöt, korjaukset jne.
Kerrostalohelvettiin ei ole koskaan onneksi tarvinnut alentua, aina on ollut rahaa valita toisin.
Iso omakotitalo, isolla tontilla oli kun lapset asuivat kotona, nyt eläkkeellä tämä on ihanaa, en jaksa enää hoitaa isoa pihaa, enkä halua maksaa ison talon remontteja ja lämmitys kuten tarvitse 160 m2.
Jatkan hiukan, vastike 240 €/kk, sisältää kaiken; lämmön, veden, pihatyöt, jätehuollon, kiint.veron ja korjaukset. Vedestä saan aina palautusta vuoden lopulla, kun mittarit luetaan.
Kerro mulle, että olet suomalainen kertomatta mulle, että olet suomalainen.
Vähän kyllä huvittaa, kuinka joillekin on ongelma se että rivarissa pitää tervehtiä naapuria :D en tiedä onko tässä joku kulttuuriero, mutta kyllä meillä täällä Itä-Suomessa naapurit moikataan ihan kerrostalossakin, ja kuvitelkaa että joskus jopa saatetaan vaihtaa muutama sana heidän kanssaan!
Omaan taloon ei usein ole mahdollisuutta, jääden rivitaloasuminen, se ensisijainen asumismuoto, johon on varaa tollaisella 2x3t-palkoilla. Kerrostalot on pilattu lattiaratkaisuillaan erityisesti, tehden niistä vihoviimeisen asumisratkaisun 2000-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kyllä huvittaa, kuinka joillekin on ongelma se että rivarissa pitää tervehtiä naapuria :D en tiedä onko tässä joku kulttuuriero, mutta kyllä meillä täällä Itä-Suomessa naapurit moikataan ihan kerrostalossakin, ja kuvitelkaa että joskus jopa saatetaan vaihtaa muutama sana heidän kanssaan!
Tervehtiminen tuskin ketään häiritsee, mutta on se välillä hieman ärsyttävää, jos joku yksinäisyyttä poteva yrittää käydä puoliväkisin juttusille, vaikka olisi kiire tai jotain omia suunnitelmia. On aivan eri asia vaihtaa muutama sana pihalla oleskevalle naapurille, joka ei selvästikään ole menossa mihinkään tai tekemässä mitään tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kyllä huvittaa, kuinka joillekin on ongelma se että rivarissa pitää tervehtiä naapuria :D en tiedä onko tässä joku kulttuuriero, mutta kyllä meillä täällä Itä-Suomessa naapurit moikataan ihan kerrostalossakin, ja kuvitelkaa että joskus jopa saatetaan vaihtaa muutama sana heidän kanssaan!
Jep, minä ihan täällä pk-seudulla olen aina tervehtinyt naapureitani niin kerros- kuin rivitalossakin. Osa möllöttää vain mykkänä maata tuijottaen, mutta se on heidän asiansa, minä tervehdin silti. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa olevat vaan on kateellisia kun ei ole omaa pihaa ja se on kesällä tosi kurjaa.
Enkä tarkoita niitä joilla on mökki tai joku muu paikka.
Jos on kunnollinen parveke, ei omalla pihalla tee yhtään mitään. Itse en ainakaan jaksa oleskella millään postimerkin kokoisella ruohopläntillä jossa naapurit ovat välittömässä läheisyydessä. Asun siis rivitalossa, ja piha on täysin turha ja käyttämättä. Onneksi on lasitettu suurehko parveke/terassi.
Noin periaatteessa rivitalo on mainio. Sinne vain ajautuu asumaan mitä-sattuu -porukkaa (kuten joo kyllä kerrostaloihinkin). Mutta tiettyä omasta mielestään parempaa väkeä.
Ihmettelin, miksi kaverit piti mua jotenkin köyhänä ja luuserina. Asuivat rivarissa, minulla ihan oma kerrostalokämppä (varmaan samaa hintaluokkaa ellei enemmän). Mutta se! Luulivat, että kerrostalossa asuu vain köyhä ja tietenkin se on vuokrattu, aina.
Vierailija kirjoitti:
Muuta paritaloon 🤣🤣🤣 Se voi olla rivitaloakin pahempi paikka, naapurista riippuen.
Jep, itse asun vain riittävän suurissa taloyhtiöissä (ei kuitenkaan liian suurissa). Jossain viiden saati kahden huoneiston yhtiössä riittää yksi mulkku tekemään elämästä helvettiä. Suuremmissa yhtiöissä on yleensä sen verran täysjärkisiä, että asiat saadaan hoidettua.
Kaikilla rivareissa asuvilla tuntuu olevan päätykämppä. Aika mielenkiintoisia rakennuksia on Suomessa nämä rivarit, kun pelkkää päätyä joka talo!
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla rivareissa asuvilla tuntuu olevan päätykämppä. Aika mielenkiintoisia rakennuksia on Suomessa nämä rivarit, kun pelkkää päätyä joka talo!
No aika monilla on. Tässä mun naapurustossa on kolme rivitaloa, yhteensä 12 asuntoa. Onhan siinäkin jo aika monta päätyasuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Noin periaatteessa rivitalo on mainio. Sinne vain ajautuu asumaan mitä-sattuu -porukkaa (kuten joo kyllä kerrostaloihinkin). Mutta tiettyä omasta mielestään parempaa väkeä.
Ihmettelin, miksi kaverit piti mua jotenkin köyhänä ja luuserina. Asuivat rivarissa, minulla ihan oma kerrostalokämppä (varmaan samaa hintaluokkaa ellei enemmän). Mutta se! Luulivat, että kerrostalossa asuu vain köyhä ja tietenkin se on vuokrattu, aina.
Edelleen: osakerivareihin ei tasan ajaudu. Kaupungin vuokraluukut ovat asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla rivareissa asuvilla tuntuu olevan päätykämppä. Aika mielenkiintoisia rakennuksia on Suomessa nämä rivarit, kun pelkkää päätyä joka talo!
No aika monilla on. Tässä mun naapurustossa on kolme rivitaloa, yhteensä 12 asuntoa. Onhan siinäkin jo aika monta päätyasuntoa.
Jos on kolmen asunnon rivareita, niin 2/3 on päätykämppiä ja yksi raukka keskellä.
Kerrostalo on kotoisin ja mukavin omasta mielestäni, oon kaikissa asunut (ok, rivari, paritalo) elämäni aikana, kerrostalossa viihdyn parhaiten.
Ihmettelen aina näitä aaveen urbaanilegendoja rttä kerrostalossa levotonta, kuuluu askeleet ja panoäänet. En ole kyllä kuullut kumpiakaan tai nähnyt mitään ghettomeininkiä. Siistiä ja rauhallista on tässäkin talossa, ei kuulu mitään seinien takaa, hissin ääni joskus kuukuu, sekin on vain kotoista. Takana vehreä maisema ja on aidattu piha ja grillimahdollisuuskin. Mutta naapureita ei näe juuri koskaan, en edes tiedä puoliakaan ketä täällä asuu, kun ei niitä missään kohtaa.
Rivsrissa asuin lapsena ja vanhemmilla oli aina hermot kireellä naapurien takia, seisottivat myrkkyrekkaa meidän päädyssä tai koira räkytti yksinäisyyttään takapihsn häkissä. Täysiä juntteja.
Ja ihan oli omistusasuntoja, ihan kuin se takaisi sen että ihmiset on järjissään ja osaisivat ottaa naapuritkin huomioon.
Ok-talossa asuin hetken aikaa kolmenkympin molemmin puolin, ainoa kiva puoli oli omenapuut ja pensaat pihalla. Kaikki oli hankalaa ja kaukana, en tykännyt. Siinäkin oli kuitenkin naapureita, niiden kanssa täytyi tulla toimeen.
Paritalo, en sano enempää.. Hullu suostuin tuttavanaisen pyyntöön ja muutin toiseen puoleen taloa missä se asui, paljastuikin ihan psykopaatiksi koko eukko, istuskeli pimeellä minun terassilla ja näin olohuoneen ikkunasta vain oranssin tupakanpään hehkun, siellä se stalkkasi minua kun katsoin töllöä. 😂 Ei naurattanut yhtään sillon, koputteli myös ikkunoihin.
Myös lapsena ennen kuin muutettiin rivariin, perheeni asui paritalossa, lapsena oli kivaa kun oli iso piha jossa seikkailla, mutta äiti kertoi myöhemmin että vuokranantaja tuli usein omin luvin sisään kun isä oli iltavuorossa, tai jopa kyyläsi pimeellä ikkunasta äitiä jos usä ilta- tai yövuorossa.
Taitaa paritalot olla mun kokemusten perusteella stalkkerien suosiossa. 😂
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla rivareissa asuvilla tuntuu olevan päätykämppä. Aika mielenkiintoisia rakennuksia on Suomessa nämä rivarit, kun pelkkää päätyä joka talo!
Minäkin asuin päädyssä ja helvettiä oli silti. Tie oli siinä päädyn puolella ja siihen parkkeerattiin jos mitä rekkaa mikä ei asuntoalueelle kuuluis ollenkaan.
Ihan sama asuuko rivarissa päädyssä vai keskellä, siellä ei naapureita voi paeta. Niitä pikku käytäviä pitkin kuljetaan muiden ikkunoiden edestä ja ihmisiä ei voi vältellä mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin periaatteessa rivitalo on mainio. Sinne vain ajautuu asumaan mitä-sattuu -porukkaa (kuten joo kyllä kerrostaloihinkin). Mutta tiettyä omasta mielestään parempaa väkeä.
Ihmettelin, miksi kaverit piti mua jotenkin köyhänä ja luuserina. Asuivat rivarissa, minulla ihan oma kerrostalokämppä (varmaan samaa hintaluokkaa ellei enemmän). Mutta se! Luulivat, että kerrostalossa asuu vain köyhä ja tietenkin se on vuokrattu, aina.
Edelleen: osakerivareihin ei tasan ajaudu. Kaupungin vuokraluukut ovat asia erikseen.
No. Ainakin asenne oli kerrostaloja kohtaan selvä. Niitä pidettiin köyhien vuokraluukkuina.
Eivät ole kavereita enää. En siedä diivoja.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo on kotoisin ja mukavin omasta mielestäni, oon kaikissa asunut (ok, rivari, paritalo) elämäni aikana, kerrostalossa viihdyn parhaiten.
Ihmettelen aina näitä aaveen urbaanilegendoja rttä kerrostalossa levotonta, kuuluu askeleet ja panoäänet. En ole kyllä kuullut kumpiakaan tai nähnyt mitään ghettomeininkiä. Siistiä ja rauhallista on tässäkin talossa, ei kuulu mitään seinien takaa, hissin ääni joskus kuukuu, sekin on vain kotoista. Takana vehreä maisema ja on aidattu piha ja grillimahdollisuuskin. Mutta naapureita ei näe juuri koskaan, en edes tiedä puoliakaan ketä täällä asuu, kun ei niitä missään kohtaa.
Rivsrissa asuin lapsena ja vanhemmilla oli aina hermot kireellä naapurien takia, seisottivat myrkkyrekkaa meidän päädyssä tai koira räkytti yksinäisyyttään takapihsn häkissä. Täysiä juntteja.
Ja ihan oli omistusasuntoja, ihan kuin se takaisi sen että ihmiset on järjissään ja osaisivat ottaa naapuritkin huomioon.
Ok-talossa asuin hetken aikaa kolmenkympin molemmin puolin, ainoa kiva puoli oli omenapuut ja pensaat pihalla. Kaikki oli hankalaa ja kaukana, en tykännyt. Siinäkin oli kuitenkin naapureita, niiden kanssa täytyi tulla toimeen.
Paritalo, en sano enempää.. Hullu suostuin tuttavanaisen pyyntöön ja muutin toiseen puoleen taloa missä se asui, paljastuikin ihan psykopaatiksi koko eukko, istuskeli pimeellä minun terassilla ja näin olohuoneen ikkunasta vain oranssin tupakanpään hehkun, siellä se stalkkasi minua kun katsoin töllöä. 😂 Ei naurattanut yhtään sillon, koputteli myös ikkunoihin.
Myös lapsena ennen kuin muutettiin rivariin, perheeni asui paritalossa, lapsena oli kivaa kun oli iso piha jossa seikkailla, mutta äiti kertoi myöhemmin että vuokranantaja tuli usein omin luvin sisään kun isä oli iltavuorossa, tai jopa kyyläsi pimeellä ikkunasta äitiä jos usä ilta- tai yövuorossa.
Taitaa paritalot olla mun kokemusten perusteella stalkkerien suosiossa. 😂
Pelkkä omistusasunto ei riitä. Sen on oltava myös tarpeeksi kallis.
Jokaisessa taloyhtiössä on aina yksi hullu.
Omakotitalossa se olet sinä itse joten ongelmaa ei ole ja kerrostalossa se hukkuu massaan.
Mikäli kuvittelit että rivari on pahin vaihtoehto niin et ole koskaan varmaan kuullut kenestäkään joka on ostanut paritalon puolikkaan.
Kaikki ne ovat lopulta jossain oikeusasteessa.
Pyörätielle yleensä pystyy kuulemaan aivan hyvin uusilla omakotipihoilla käytävät keskustelut, joten mistään omasta rauhasta ja yksityisyydestä on aika turha haaveilla. Varmasti ovat paljon helppohoitoisempia. Isovanhempien tontin nurmenleikkuuseen vierähti kesäisin puoli päivää.