Lue keskustelun säännöt.
Mistä te juttelette tuntemattomien ihmisten kanssa esim. juhlissa?
04.07.2022 |
En kaipaa nyt tähän sellaisia "mökötän yksin nurkassa, en puhu kenellekään tai skippaan juhlat" vastauksia. Kaipaan vinkkejä siihen, mistä te juttelette juhlissa tuntemattomien ihmisten kanssa? Itse olen kokenut haastavaksi tilanteet, joissa menen esimerkiksi kaverin häihin/kaverin synttäreille/kaverin lapsen synttäreille, enkä tunne juhlista muita. Juhlan järjestäjät eivät tietenkään ehdi jutella kanssani koko juhlien ajan ja on kohteliasta jutella niiden vieraidenkin kanssa. Vaikeimpia tilanteet ovat silloin, kun muut tuntevat toisensa jostain (ovat esimerkiksi samaa kaveriporukkaa) ja itse olen ulkopuolinen. Mistä ihmeestä te muut juttelette tuntemattomien kanssa ja miten aloitatte keskustelut? Viime juhlissa kysyin lähinnä, onkos ihmisillä jotain suunnitelmia kesäksi. Hirveän vaikea kysyä mitään, kun ei tunne toisia ollenkaan.
Kommentit (32)
Säästä. Sillä pääsee hyvin alkuun. Minä mainitsin jotain hyvästä ilmasta, toinen myötäilee ja kehuu miten on voinut tehdä puutarhatöitä ja siitä se sitten lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset on aika riskaabeli puheenaihe. Enää en edes uskalla olettaa lapsen sukupuolta ulkonäön perusteella. Jos menen kysymään, minkäs ikäinen poika on, niin eiköhän joku tule sanomaan, että tämä meidän sinisiin puettu kaljupää on kyllä tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Kommenttia, kohteliaisuuksia ulkonäöstä, vaatteista, hiuksista, koruista, parfyymistä. Jokin 'yhteinen sävel'. Koirat, lapset, juhlien tarjonta
Kultainen sääntö: tuntemattoman ulkonäköä ei kommentoida, ei hyvässä eikä pahassa.
Vois vaikka kysyä, mistä tuntee juhlan sankarin ja siitä sitten katsoa, mihin juttu vie. Jos vaikka lapsuuden kaveri, voi kysellä alueesta, jossa asuivat tai koulusta, jota kävivät. Jos ex työkaveri voi tietty jutella töistä. Jos lasten kautta tutustunut, niin lapsista jne. Ihmiset ovat yleensä ilahtuneita, jos heille annetaan mahdollisuus jutella itsestä/ itselle tärkeistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttia, kohteliaisuuksia ulkonäöstä, vaatteista, hiuksista, koruista, parfyymistä. Jokin 'yhteinen sävel'. Koirat, lapset, juhlien tarjonta
Kultainen sääntö: tuntemattoman ulkonäköä ei kommentoida, ei hyvässä eikä pahassa.
Minusta on ok sanoa vaikka "hei, sulla on tosi kiva mekko, oon itse etsiny vastaavaa, mutta en ole löytänyt".
Kannabiksen vapauttamisesta saa yleensä hyvät keskustelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttia, kohteliaisuuksia ulkonäöstä, vaatteista, hiuksista, koruista, parfyymistä. Jokin 'yhteinen sävel'. Koirat, lapset, juhlien tarjonta
Kultainen sääntö: tuntemattoman ulkonäköä ei kommentoida, ei hyvässä eikä pahassa.
Minusta toisen vaatteita tai koruja saa aina kehua.
En käy juhlissa jossa tuntemattomia. Kyllä harvoin juhlat suvulla ja harvoin kutsuttukkin,vaikka olisi!Ne ihmiset sentään tuntee jos kutsun saan ja menen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein helpointa on, jos on joku poikkeuksellinen sää/sääilmiö meneillään tai juuri ollut "Oli muuten aivan hirveä ukonilma viime yönä Hämeessä - mistäs päin te olette, ukkostiko teillä?".
Vähän tilanteesta riippuen, olen esimerkiksi mennyt reippaasti häissä tätirinkiin (siis oikeaan tätirinkiin, KAIKKI morsiamen 5 tätiä olivat siinä) että "Hei, olen tuon sulhasen serkun vaimo, Se Ja Se, onpa mukavat häät olleet tähän asti. Te olette ilmeisesti morsiammelle sukua?"
Säästä voi aina puhua, vaikka se onkin hieman hölmöä ajatuksena. Nyt voi varmaan kauhistella Ukrainan sotaa (ei kannata kuitenkaan haukkua venäläisiä vaan vain hyökkäävää maata ja sen johtoa, ei siis tavallisia kansalaisia)... Kuitenkaan varsinaisesti politiikasta ei kannata puhua.
tarjoiluista voi ottaa puheenaiheen, tai jostain sattumuksesta juhlissa.
Olen työssäni joutunut opettelemaan pinnallisen puheen ylläpitoa (tapaan satoja täysin vieraita ihmisiä vuosittain ja joudun viettämään heidän kanssaan aikaa epävirallisestikin eikä vain palavereissa). jos ollaan maalaiskunnassa/maalaisjuhlissa, niin helppoa on tietenkin kysellä, että kukkiko mustikat teillä hyvin? Nyt olikin hyvä kukinta, ei ollut hallaa ollenkaan ja ainakin meilläpäin oli pörriäisiäkin pölyttämässä. Vettä vaan pitäisi kohta jo saada. Sieniaikaan voi kysellä, että oletteko sieni-ihmisiä, nyt onkin paras hetki mennä keräämään kantarellejä/suppilovahveroita/kyllä on ollut surkea sienivuosi?
Kaupunkijuhlissa kannattaa ehkä vältellä hyttysistä, sienistä ja punkeista puhumista, mutta sitten voi nyt tänä kesänä ainakin pohtia, että kiva kun näin koronan jälkeen on taas kaupungissa X (juhlapaikkakunta) vilinää kaduilla. Mites teillä on kesä alkanut/sujunut/joko syksyä odotellaan?
Jos olen vieraassa porukassa, niin usein sitten reippaasti esittelen itseni "Hei, minä olen Se ja Se, tuon viimevuotisen rippilapsen kummitäti, Jaakko-Kaalepin vanha koulukaveri ala-asteajoilta, ollaan kotoisin samalta kadulta".
En yritä olla tilaisuuksissa mikään ilopilleri tai keskipiste, siirryn usein paikasta toiseen, ja vietän aika paljon aikaa esimerkiksi sivummalla katselemassa lasten leikkimistä/tervehtimällä juhlaperheen koiraa/epävirallisissa tilaisuuksissa käyn keittiössä kysymässä tarvitaanko apua... Olen paikalla, näytän tyytyväiseltä ja nautin siitä, etten ole itse järjestämisvastuussa.
No vaikka että, mitä hyviä ruokapaikkoja kotikaupungissa, mitä nähtävyyksiä suosittelisit jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ap tuo on oikein hyvä puheenaihe, kesäsuunnitelmat. Kysyä muilta, ja kertoa omistaan. Juhlien tarjoiluista voi aina keskustella, tai jos kodissa on taidetta, tai kaunis puutarha tms. Voi kysyä, asutteko tässä jossain lähellä.
Noista juttu joko lähtee liikkeelle, tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein helpointa on, jos on joku poikkeuksellinen sää/sääilmiö meneillään tai juuri ollut "Oli muuten aivan hirveä ukonilma viime yönä Hämeessä - mistäs päin te olette, ukkostiko teillä?".
Vähän tilanteesta riippuen, olen esimerkiksi mennyt reippaasti häissä tätirinkiin (siis oikeaan tätirinkiin, KAIKKI morsiamen 5 tätiä olivat siinä) että "Hei, olen tuon sulhasen serkun vaimo, Se Ja Se, onpa mukavat häät olleet tähän asti. Te olette ilmeisesti morsiammelle sukua?"
Säästä voi aina puhua, vaikka se onkin hieman hölmöä ajatuksena. Nyt voi varmaan kauhistella Ukrainan sotaa (ei kannata kuitenkaan haukkua venäläisiä vaan vain hyökkäävää maata ja sen johtoa, ei siis tavallisia kansalaisia)... Kuitenkaan varsinaisesti politiikasta ei kannata puhua.
tarjoiluista voi ottaa puheenaiheen, tai jostain sattumuksesta juhlissa.
Olen työssäni joutunut opettelemaan pinnallisen puheen ylläpitoa (tapaan satoja täysin vieraita ihmisiä vuosittain ja joudun viettämään heidän kanssaan aikaa epävirallisestikin eikä vain palavereissa). jos ollaan maalaiskunnassa/maalaisjuhlissa, niin helppoa on tietenkin kysellä, että kukkiko mustikat teillä hyvin? Nyt olikin hyvä kukinta, ei ollut hallaa ollenkaan ja ainakin meilläpäin oli pörriäisiäkin pölyttämässä. Vettä vaan pitäisi kohta jo saada. Sieniaikaan voi kysellä, että oletteko sieni-ihmisiä, nyt onkin paras hetki mennä keräämään kantarellejä/suppilovahveroita/kyllä on ollut surkea sienivuosi?
Kaupunkijuhlissa kannattaa ehkä vältellä hyttysistä, sienistä ja punkeista puhumista, mutta sitten voi nyt tänä kesänä ainakin pohtia, että kiva kun näin koronan jälkeen on taas kaupungissa X (juhlapaikkakunta) vilinää kaduilla. Mites teillä on kesä alkanut/sujunut/joko syksyä odotellaan?
Jos olen vieraassa porukassa, niin usein sitten reippaasti esittelen itseni "Hei, minä olen Se ja Se, tuon viimevuotisen rippilapsen kummitäti, Jaakko-Kaalepin vanha koulukaveri ala-asteajoilta, ollaan kotoisin samalta kadulta".
En yritä olla tilaisuuksissa mikään ilopilleri tai keskipiste, siirryn usein paikasta toiseen, ja vietän aika paljon aikaa esimerkiksi sivummalla katselemassa lasten leikkimistä/tervehtimällä juhlaperheen koiraa/epävirallisissa tilaisuuksissa käyn keittiössä kysymässä tarvitaanko apua... Olen paikalla, näytän tyytyväiseltä ja nautin siitä, etten ole itse järjestämisvastuussa.
Kaikki surulliset/kamalat puheenaiheet kannattaa myös jättää juhlissa pois. En minä ainakaan haluaisi mitään kamalaa sotaa kesken iloisten juhlien ajatella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En käy juhlissa jossa tuntemattomia. Kyllä harvoin juhlat suvulla ja harvoin kutsuttukkin,vaikka olisi!Ne ihmiset sentään tuntee jos kutsun saan ja menen.
Uteliaisuudesta, jos siis saat kutsun juhliin, niin jätät menemättä, jollei kutsuja kerro sinulle etukäteen vieraslistaa, että voit varmistua, ettei paikalla ole sinulle ketään tuntematonta. - Aika sisäsiittoinen tapa toimia, mutta tapansa tietysti itse kullakin.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein helpointa on, jos on joku poikkeuksellinen sää/sääilmiö meneillään tai juuri ollut "Oli muuten aivan hirveä ukonilma viime yönä Hämeessä - mistäs päin te olette, ukkostiko teillä?".
Vähän tilanteesta riippuen, olen esimerkiksi mennyt reippaasti häissä tätirinkiin (siis oikeaan tätirinkiin, KAIKKI morsiamen 5 tätiä olivat siinä) että "Hei, olen tuon sulhasen serkun vaimo, Se Ja Se, onpa mukavat häät olleet tähän asti. Te olette ilmeisesti morsiammelle sukua?"
Säästä voi aina puhua, vaikka se onkin hieman hölmöä ajatuksena. Nyt voi varmaan kauhistella Ukrainan sotaa (ei kannata kuitenkaan haukkua venäläisiä vaan vain hyökkäävää maata ja sen johtoa, ei siis tavallisia kansalaisia)... Kuitenkaan varsinaisesti politiikasta ei kannata puhua.
tarjoiluista voi ottaa puheenaiheen, tai jostain sattumuksesta juhlissa.
Olen työssäni joutunut opettelemaan pinnallisen puheen ylläpitoa (tapaan satoja täysin vieraita ihmisiä vuosittain ja joudun viettämään heidän kanssaan aikaa epävirallisestikin eikä vain palavereissa). jos ollaan maalaiskunnassa/maalaisjuhlissa, niin helppoa on tietenkin kysellä, että kukkiko mustikat teillä hyvin? Nyt olikin hyvä kukinta, ei ollut hallaa ollenkaan ja ainakin meilläpäin oli pörriäisiäkin pölyttämässä. Vettä vaan pitäisi kohta jo saada. Sieniaikaan voi kysellä, että oletteko sieni-ihmisiä, nyt onkin paras hetki mennä keräämään kantarellejä/suppilovahveroita/kyllä on ollut surkea sienivuosi?
Kaupunkijuhlissa kannattaa ehkä vältellä hyttysistä, sienistä ja punkeista puhumista, mutta sitten voi nyt tänä kesänä ainakin pohtia, että kiva kun näin koronan jälkeen on taas kaupungissa X (juhlapaikkakunta) vilinää kaduilla. Mites teillä on kesä alkanut/sujunut/joko syksyä odotellaan?
Jos olen vieraassa porukassa, niin usein sitten reippaasti esittelen itseni "Hei, minä olen Se ja Se, tuon viimevuotisen rippilapsen kummitäti, Jaakko-Kaalepin vanha koulukaveri ala-asteajoilta, ollaan kotoisin samalta kadulta".
En yritä olla tilaisuuksissa mikään ilopilleri tai keskipiste, siirryn usein paikasta toiseen, ja vietän aika paljon aikaa esimerkiksi sivummalla katselemassa lasten leikkimistä/tervehtimällä juhlaperheen koiraa/epävirallisissa tilaisuuksissa käyn keittiössä kysymässä tarvitaanko apua... Olen paikalla, näytän tyytyväiseltä ja nautin siitä, etten ole itse järjestämisvastuussa.
Sulla on hyvät sosiaaliset taidot! En itse ihmeemmin tykkää juhlista, mutta joskus täytyy sellaisiin mennä, ja koitan siellä olla kyllä aina kohtuullisen seurallinen ja jutella edes vähäsen, mutta extraboheemi taiteilijaulkonäkö ilmeisesti saa jotkut ihmiset varuilleen tai jotenkin hämmentyneiksi. Kaikille ihmisille pärstäkerroin ei ole kynnyskysymys, mutta joillekin näyttää olevan.
Meet johonkin hengaamaan ja kuuntelet mistä puhuvat. Sitten alat puhua itse myös siitä aiheesta tai esität jotain kysymyksiä. Naura vitseille vaikka ne ei kovin hyviä olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein helpointa on, jos on joku poikkeuksellinen sää/sääilmiö meneillään tai juuri ollut "Oli muuten aivan hirveä ukonilma viime yönä Hämeessä - mistäs päin te olette, ukkostiko teillä?".
Vähän tilanteesta riippuen, olen esimerkiksi mennyt reippaasti häissä tätirinkiin (siis oikeaan tätirinkiin, KAIKKI morsiamen 5 tätiä olivat siinä) että "Hei, olen tuon sulhasen serkun vaimo, Se Ja Se, onpa mukavat häät olleet tähän asti. Te olette ilmeisesti morsiammelle sukua?"
Säästä voi aina puhua, vaikka se onkin hieman hölmöä ajatuksena. Nyt voi varmaan kauhistella Ukrainan sotaa (ei kannata kuitenkaan haukkua venäläisiä vaan vain hyökkäävää maata ja sen johtoa, ei siis tavallisia kansalaisia)... Kuitenkaan varsinaisesti politiikasta ei kannata puhua.
tarjoiluista voi ottaa puheenaiheen, tai jostain sattumuksesta juhlissa.
Olen työssäni joutunut opettelemaan pinnallisen puheen ylläpitoa (tapaan satoja täysin vieraita ihmisiä vuosittain ja joudun viettämään heidän kanssaan aikaa epävirallisestikin eikä vain palavereissa). jos ollaan maalaiskunnassa/maalaisjuhlissa, niin helppoa on tietenkin kysellä, että kukkiko mustikat teillä hyvin? Nyt olikin hyvä kukinta, ei ollut hallaa ollenkaan ja ainakin meilläpäin oli pörriäisiäkin pölyttämässä. Vettä vaan pitäisi kohta jo saada. Sieniaikaan voi kysellä, että oletteko sieni-ihmisiä, nyt onkin paras hetki mennä keräämään kantarellejä/suppilovahveroita/kyllä on ollut surkea sienivuosi?
Kaupunkijuhlissa kannattaa ehkä vältellä hyttysistä, sienistä ja punkeista puhumista, mutta sitten voi nyt tänä kesänä ainakin pohtia, että kiva kun näin koronan jälkeen on taas kaupungissa X (juhlapaikkakunta) vilinää kaduilla. Mites teillä on kesä alkanut/sujunut/joko syksyä odotellaan?
Jos olen vieraassa porukassa, niin usein sitten reippaasti esittelen itseni "Hei, minä olen Se ja Se, tuon viimevuotisen rippilapsen kummitäti, Jaakko-Kaalepin vanha koulukaveri ala-asteajoilta, ollaan kotoisin samalta kadulta".
En yritä olla tilaisuuksissa mikään ilopilleri tai keskipiste, siirryn usein paikasta toiseen, ja vietän aika paljon aikaa esimerkiksi sivummalla katselemassa lasten leikkimistä/tervehtimällä juhlaperheen koiraa/epävirallisissa tilaisuuksissa käyn keittiössä kysymässä tarvitaanko apua... Olen paikalla, näytän tyytyväiseltä ja nautin siitä, etten ole itse järjestämisvastuussa.
Kaikki surulliset/kamalat puheenaiheet kannattaa myös jättää juhlissa pois. En minä ainakaan haluaisi mitään kamalaa sotaa kesken iloisten juhlien ajatella.
No Ukrainan sota on ihan pätevä puheenaihe, jos olen lähestymässä sellaisia 70-75+ pappoja, tai Irakin sota oli aikoinaan, heitä ei paljon juhlajärjestelyt kiinnosta eikä kummipojan kolttu. Tämä on sellainen erikoisporukka, jota on syytä lähestyä riittävän reippaasti, ei lainkaan anteeksipyytelevästi. "Oli komea lentonäytös viime viikolla, kyllähän nuo Hornetit komialta näyttää ilmassa ollessaan, onneksi oli vaan huvitusta eikä tositehtävissä".
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein helpointa on, jos on joku poikkeuksellinen sää/sääilmiö meneillään tai juuri ollut "Oli muuten aivan hirveä ukonilma viime yönä Hämeessä - mistäs päin te olette, ukkostiko teillä?".
Vähän tilanteesta riippuen, olen esimerkiksi mennyt reippaasti häissä tätirinkiin (siis oikeaan tätirinkiin, KAIKKI morsiamen 5 tätiä olivat siinä) että "Hei, olen tuon sulhasen serkun vaimo, Se Ja Se, onpa mukavat häät olleet tähän asti. Te olette ilmeisesti morsiammelle sukua?"
Säästä voi aina puhua, vaikka se onkin hieman hölmöä ajatuksena. Nyt voi varmaan kauhistella Ukrainan sotaa (ei kannata kuitenkaan haukkua venäläisiä vaan vain hyökkäävää maata ja sen johtoa, ei siis tavallisia kansalaisia)... Kuitenkaan varsinaisesti politiikasta ei kannata puhua.
tarjoiluista voi ottaa puheenaiheen, tai jostain sattumuksesta juhlissa.
Olen työssäni joutunut opettelemaan pinnallisen puheen ylläpitoa (tapaan satoja täysin vieraita ihmisiä vuosittain ja joudun viettämään heidän kanssaan aikaa epävirallisestikin eikä vain palavereissa). jos ollaan maalaiskunnassa/maalaisjuhlissa, niin helppoa on tietenkin kysellä, että kukkiko mustikat teillä hyvin? Nyt olikin hyvä kukinta, ei ollut hallaa ollenkaan ja ainakin meilläpäin oli pörriäisiäkin pölyttämässä. Vettä vaan pitäisi kohta jo saada. Sieniaikaan voi kysellä, että oletteko sieni-ihmisiä, nyt onkin paras hetki mennä keräämään kantarellejä/suppilovahveroita/kyllä on ollut surkea sienivuosi?
Kaupunkijuhlissa kannattaa ehkä vältellä hyttysistä, sienistä ja punkeista puhumista, mutta sitten voi nyt tänä kesänä ainakin pohtia, että kiva kun näin koronan jälkeen on taas kaupungissa X (juhlapaikkakunta) vilinää kaduilla. Mites teillä on kesä alkanut/sujunut/joko syksyä odotellaan?
Jos olen vieraassa porukassa, niin usein sitten reippaasti esittelen itseni "Hei, minä olen Se ja Se, tuon viimevuotisen rippilapsen kummitäti, Jaakko-Kaalepin vanha koulukaveri ala-asteajoilta, ollaan kotoisin samalta kadulta".
En yritä olla tilaisuuksissa mikään ilopilleri tai keskipiste, siirryn usein paikasta toiseen, ja vietän aika paljon aikaa esimerkiksi sivummalla katselemassa lasten leikkimistä/tervehtimällä juhlaperheen koiraa/epävirallisissa tilaisuuksissa käyn keittiössä kysymässä tarvitaanko apua... Olen paikalla, näytän tyytyväiseltä ja nautin siitä, etten ole itse järjestämisvastuussa.
No ei kyllä Ukrainan sotaa tai mitään muutakaan sotaa missään juhlissa aleta rääppimään. Politiikka muutenkin kannattaa jättää kokonaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Lapset on aika riskaabeli puheenaihe. Enää en edes uskalla olettaa lapsen sukupuolta ulkonäön perusteella. Jos menen kysymään, minkäs ikäinen poika on, niin eiköhän joku tule sanomaan, että tämä meidän sinisiin puettu kaljupää on kyllä tyttö.
No tuostahan se keskustelu vasta lähtisikin lentoon. Mutta osaisitko jatkaa sitä tyylikkäästi ja pyytää anteeksi omaa ennakkoluuloasi tai kuinka tulit pitäneeksi häntä poikana.... Miksi muuten se lapsen sukupuoli on niin tärkeä asia?
Uskovainen mies
Kommenttia, kohteliaisuuksia ulkonäöstä, vaatteista, hiuksista, koruista, parfyymistä. Jokin 'yhteinen sävel'. Koirat, lapset, juhlien tarjonta