Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Jatkossa mies- ja naisvangit translain mukaan juridisen sukupuolen mukaisiin vankiloihin
03.07.2022 |
Tämän lisäksi ollaan valmisteltu muutoksia vankeuslain ja tutkintavankeuslain säännöksiin koskien vankien sijoittamista. Niiden mukaan naiset ja miehet on pidettävä eri asunto-osastoissa. Sijoittaminen tehdään juridisen sukupuolen perusteella. Jatkossa tästä voitaisiin poiketa, jos se on välttämätöntä esimerkiksi transtaustaisen vangin turvallisuuden takaamiseksi.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008887682.html
Eli vain transtaustaisen vangin turvallisuudella on väliä. Transnainen, jolla on penis, sijoitetaan siis naisten puolelle. Eiköhän myös pukuhuoneet ja vessat myös jakaudu tämän mukaisesti, vaikka ollaan suut vaahdossa hämätty, että ei juridinen sukupuoli tule tähän vaikuttamaan.
Kommentit (676)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka ei kykene vaikka hyväksymään omaa pituuttaan lähetetään psykiatrille. Jokaisen tunteen mukaan ei kuulu muuttaa yhteiskuntaa, vaan opetella elämään sen asian kanssa, ehkä näitä ihmisten ongelmia pitäisi hoitaa muilla tavoin, eikä aina vaan mukautua.
Lapsille kun aina antaa periksi, niin he eivät ole koskaan onnellisia, koska aina tulee jotain muuta, joka ei heistä ole mieleistä.
Varsinkin ikäraja pitäisi laittaa n. 30v. kohdalle, jotta oikeasti ovat harkinneet vuosia asiaa.Sukupuolidysforia ei ole "tunne" kuten sinä sitä kuvailet. Se on geneettinen ja neurobiologinen tila, jossa sinun aivosi ovat naisen aivot ja "piuhoitettu" pitämään sinua naisena, mutta ulkoisesti olet mies. Tai toisin päin. Se on siis kirjaimellisesti sama kuin yksi aamu heräisit ja sukupuolesi olisi vaihtunut. Luulen että itsekin haluaisit jotenkin korjata tai palauttaa itsesi identiteettisi mukaiseen lähtötilaan.
Tutkimus aiheesta ei toki ole mitenkään valmista tai yksiselitteistä, mutta osoittaa kuitenkin että meillä on hyvät ja perustellut syyt todeta että sukupuolidysforia ei ole mikään "tunne" tai "mielen häiriö", vaan ihan fysiologinen ominaisuus.
Meillä voi olla myös ihmisiä, jotka jonain aamuna herätessään kokevat olevansa peuroja. Meidän ei pidä muuttaa lainsäädäntöämme tai yhteiskunnallista perusinfraamme sen mukaan, miten kukakin itsensä kokee. On kyettävä luomaan "järkevä" infra ja sitten mahdollistaa erilaisten mielenhäiriöiden käsittely niin, että jokainen kokee olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Ei näiden mielenhäiriöiden vuoksi pidä koko sukupuolijakoa uudistaa.
Muuten hyvä, mutta sinulle selitettiin juuri miksi kyseessä ei ole mielenhäiriö. Mites tuo luetun ymmärtäminen noin yleisesti?
Eikä selitetty, väittettiin kyllä ilman mitään kompetenssia. Tottakai se on mielenhäiriö tai jokin rationaalisen elämänkatsomuksen torppaava maski. Ja oli sitten kyseessä mielenhäiriö tai ei, pitääkö meidän muokata yhteiskuntamme perusrakenteita aina sen mukaan, miten kukakin yksilö oman sukupuolensa kokee? Jos minä koen olevan ihan muuta kuin kaikki muut, saanko minä oman sukupuolen ja yhteiskunta mukautuu siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka ei kykene vaikka hyväksymään omaa pituuttaan lähetetään psykiatrille. Jokaisen tunteen mukaan ei kuulu muuttaa yhteiskuntaa, vaan opetella elämään sen asian kanssa, ehkä näitä ihmisten ongelmia pitäisi hoitaa muilla tavoin, eikä aina vaan mukautua.
Lapsille kun aina antaa periksi, niin he eivät ole koskaan onnellisia, koska aina tulee jotain muuta, joka ei heistä ole mieleistä.
Varsinkin ikäraja pitäisi laittaa n. 30v. kohdalle, jotta oikeasti ovat harkinneet vuosia asiaa.Sukupuolidysforia ei ole "tunne" kuten sinä sitä kuvailet. Se on geneettinen ja neurobiologinen tila, jossa sinun aivosi ovat naisen aivot ja "piuhoitettu" pitämään sinua naisena, mutta ulkoisesti olet mies. Tai toisin päin. Se on siis kirjaimellisesti sama kuin yksi aamu heräisit ja sukupuolesi olisi vaihtunut. Luulen että itsekin haluaisit jotenkin korjata tai palauttaa itsesi identiteettisi mukaiseen lähtötilaan.
Tutkimus aiheesta ei toki ole mitenkään valmista tai yksiselitteistä, mutta osoittaa kuitenkin että meillä on hyvät ja perustellut syyt todeta että sukupuolidysforia ei ole mikään "tunne" tai "mielen häiriö", vaan ihan fysiologinen ominaisuus.
Meillä voi olla myös ihmisiä, jotka jonain aamuna herätessään kokevat olevansa peuroja. Meidän ei pidä muuttaa lainsäädäntöämme tai yhteiskunnallista perusinfraamme sen mukaan, miten kukakin itsensä kokee. On kyettävä luomaan "järkevä" infra ja sitten mahdollistaa erilaisten mielenhäiriöiden käsittely niin, että jokainen kokee olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Ei näiden mielenhäiriöiden vuoksi pidä koko sukupuolijakoa uudistaa.
Muuten hyvä, mutta sinulle selitettiin juuri miksi kyseessä ei ole mielenhäiriö. Mites tuo luetun ymmärtäminen noin yleisesti?
Eikä selitetty, väittettiin kyllä ilman mitään kompetenssia.
Mikäs on oma kompetenssisi vaikkapa näihin tutkijoihin verrattuna?
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7139786/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on umpityhmä ihminen tämä ap. Ja mitä ilmeisimmin miespuolinen kun ei tajua, mitä naiseksi muuttuminen muassaan tuo.
Naiseksi ei muututa, vaan synnytään.
Riippuu täysin kontekstista.
Ei riipu. Se riippuu kromosomeista.
Niistä se ei riipu milloinkaan. Jos puhutaan biologisesta sukupuolesta, niin se määräytyy sen mukaan minkälaisia sukusoluja yksilö tuottaa. Jos niitä on vähän ja ne ovat suuria, puhutaan yleensä munasoluista ja yksilö on naaras, jos taas niitä on paljon ja ne ovat pieniä puhutaan siittiöistä ja yksilö on koiras.
Maailmassa on useita XY-kromosomiparin omaavia naisia jotka tuottavat munasoluja. Osalla on jopa toimiva kohtu ja ovat saaneet jälkeläisiäkin, vaikka se onkin jo äärimmäisen harvinaista.
Poikkeuksia löytyy aina, ne eivät kuitenkaan kumoa määritelmää, että xx on nainen.
Biologiassa ei ole tuollaista määritelmää.
Kyllä on. Ihan naurattaa tuo epätoivosi 😆
No ei edelleenkään ole. Ei kaikilla lajeilla edes ole sukupuolikromosomeja, joten se ei mitenkään voi olla biologinen sukupuolen määritelmä.
Sukupuoli on biologiassa suvullisesti lisääntyvillä lajeilla ilmenevä ominaisuus, jonka perusteella yksilöt jakautuvat joko naaraisiin eli munasoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittyvä) tai koiraisiin eli siittiösoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittävä)[1]. Ihmisellä hedelmöittyvä sukupuoli ovat naiset ja hedelmöittävä sukupuoli miehet.[2]
Nyt varmaan keskustellaan kuitenkin ihmisistä ja se on aivan yleistietoa, että ihmisillä sukupuolikromosomit ovat XX ja XY.
Ja X0, Xprim, XXX, XXY, XYY, XXXX, XXXXX, XXXXY, X-Xxmos, X-Xymos ja mitä näitä kaikkia nyt onkaan.
Sukupuolen määritelmään ne eivät kuitenkaan edelleenkään liity, se määriytyy yhä edelleen sen mukaan tuottaako ihmisyksilö munasoluja vs siittiöitä.
XY eli mies tuottaa siittiöitä ja XX eli nainen munasoluja. Se, että syntyy poikkeavia yksilöitä, ei muuta tätä asiaa miksikään.
No miksi meillä on sitten XY-kromosomiparin omaavia naisia jotka ovat jopa synnyttäneet jälkeläisiäkin?
Kyseessä on poikkeava yksilö, kuten aiemmin kirjoitin, jos kiihkoissasi viitsisit lukea loppuun asti. Kyseessä on sukupuolikehityksen häiriö ja yleensä swyerit ovat hedelmättömiä.
Niin? Mitä sitten. Biologisella naisella voi kuitenkin olla XY-kromosomipari.
MOT.
Miten yleistä tämä on? Joku 0,001 % ei kumoa 99,99 % missään tapauksessa.
Totta kai kumoaa. Yksikin hypoteesin kanssa ristiriidassa oleva havainto kumoaa hypoteesin. Jos et tätä vertaa edes ymmärrä tieteenfilosofian perusteista, niin tämä keskustelu ei ole sinua varten.
Ei tietenkään kumoa, huvittava ajatus. Huomaa, että sinulla ei ole tieteellistä koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka ei kykene vaikka hyväksymään omaa pituuttaan lähetetään psykiatrille. Jokaisen tunteen mukaan ei kuulu muuttaa yhteiskuntaa, vaan opetella elämään sen asian kanssa, ehkä näitä ihmisten ongelmia pitäisi hoitaa muilla tavoin, eikä aina vaan mukautua.
Lapsille kun aina antaa periksi, niin he eivät ole koskaan onnellisia, koska aina tulee jotain muuta, joka ei heistä ole mieleistä.
Varsinkin ikäraja pitäisi laittaa n. 30v. kohdalle, jotta oikeasti ovat harkinneet vuosia asiaa.Sukupuolidysforia ei ole "tunne" kuten sinä sitä kuvailet. Se on geneettinen ja neurobiologinen tila, jossa sinun aivosi ovat naisen aivot ja "piuhoitettu" pitämään sinua naisena, mutta ulkoisesti olet mies. Tai toisin päin. Se on siis kirjaimellisesti sama kuin yksi aamu heräisit ja sukupuolesi olisi vaihtunut. Luulen että itsekin haluaisit jotenkin korjata tai palauttaa itsesi identiteettisi mukaiseen lähtötilaan.
Tutkimus aiheesta ei toki ole mitenkään valmista tai yksiselitteistä, mutta osoittaa kuitenkin että meillä on hyvät ja perustellut syyt todeta että sukupuolidysforia ei ole mikään "tunne" tai "mielen häiriö", vaan ihan fysiologinen ominaisuus.
Meillä voi olla myös ihmisiä, jotka jonain aamuna herätessään kokevat olevansa peuroja. Meidän ei pidä muuttaa lainsäädäntöämme tai yhteiskunnallista perusinfraamme sen mukaan, miten kukakin itsensä kokee. On kyettävä luomaan "järkevä" infra ja sitten mahdollistaa erilaisten mielenhäiriöiden käsittely niin, että jokainen kokee olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Ei näiden mielenhäiriöiden vuoksi pidä koko sukupuolijakoa uudistaa.
Muuten hyvä, mutta sinulle selitettiin juuri miksi kyseessä ei ole mielenhäiriö. Mites tuo luetun ymmärtäminen noin yleisesti?
pitääkö meidän muokata yhteiskuntamme perusrakenteita aina sen mukaan, miten kukakin yksilö oman sukupuolensa kokee? Jos minä koen olevan ihan muuta kuin kaikki muut, saanko minä oman sukupuolen ja yhteiskunta mukautuu siihen?
Mitäs "yhteiskunnan perusrakenteita" tässä nyt mielestäsi ollaan muokkaamassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on umpityhmä ihminen tämä ap. Ja mitä ilmeisimmin miespuolinen kun ei tajua, mitä naiseksi muuttuminen muassaan tuo.
Naiseksi ei muututa, vaan synnytään.
Riippuu täysin kontekstista.
Ei riipu. Se riippuu kromosomeista.
Niistä se ei riipu milloinkaan. Jos puhutaan biologisesta sukupuolesta, niin se määräytyy sen mukaan minkälaisia sukusoluja yksilö tuottaa. Jos niitä on vähän ja ne ovat suuria, puhutaan yleensä munasoluista ja yksilö on naaras, jos taas niitä on paljon ja ne ovat pieniä puhutaan siittiöistä ja yksilö on koiras.
Maailmassa on useita XY-kromosomiparin omaavia naisia jotka tuottavat munasoluja. Osalla on jopa toimiva kohtu ja ovat saaneet jälkeläisiäkin, vaikka se onkin jo äärimmäisen harvinaista.
Poikkeuksia löytyy aina, ne eivät kuitenkaan kumoa määritelmää, että xx on nainen.
Biologiassa ei ole tuollaista määritelmää.
Kyllä on. Ihan naurattaa tuo epätoivosi 😆
No ei edelleenkään ole. Ei kaikilla lajeilla edes ole sukupuolikromosomeja, joten se ei mitenkään voi olla biologinen sukupuolen määritelmä.
Sukupuoli on biologiassa suvullisesti lisääntyvillä lajeilla ilmenevä ominaisuus, jonka perusteella yksilöt jakautuvat joko naaraisiin eli munasoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittyvä) tai koiraisiin eli siittiösoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittävä)[1]. Ihmisellä hedelmöittyvä sukupuoli ovat naiset ja hedelmöittävä sukupuoli miehet.[2]
Nyt varmaan keskustellaan kuitenkin ihmisistä ja se on aivan yleistietoa, että ihmisillä sukupuolikromosomit ovat XX ja XY.
Ja X0, Xprim, XXX, XXY, XYY, XXXX, XXXXX, XXXXY, X-Xxmos, X-Xymos ja mitä näitä kaikkia nyt onkaan.
Sukupuolen määritelmään ne eivät kuitenkaan edelleenkään liity, se määriytyy yhä edelleen sen mukaan tuottaako ihmisyksilö munasoluja vs siittiöitä.
XY eli mies tuottaa siittiöitä ja XX eli nainen munasoluja. Se, että syntyy poikkeavia yksilöitä, ei muuta tätä asiaa miksikään.
No miksi meillä on sitten XY-kromosomiparin omaavia naisia jotka ovat jopa synnyttäneet jälkeläisiäkin?
Kyseessä on poikkeava yksilö, kuten aiemmin kirjoitin, jos kiihkoissasi viitsisit lukea loppuun asti. Kyseessä on sukupuolikehityksen häiriö ja yleensä swyerit ovat hedelmättömiä.
Niin? Mitä sitten. Biologisella naisella voi kuitenkin olla XY-kromosomipari.
MOT.
Miten yleistä tämä on? Joku 0,001 % ei kumoa 99,99 % missään tapauksessa.
Totta kai kumoaa. Yksikin hypoteesin kanssa ristiriidassa oleva havainto kumoaa hypoteesin. Jos et tätä vertaa edes ymmärrä tieteenfilosofian perusteista, niin tämä keskustelu ei ole sinua varten.
Ei tietenkään kumoa, huvittava ajatus. Huomaa, että sinulla ei ole tieteellistä koulutusta.
Noni, mennyvittun jo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on umpityhmä ihminen tämä ap. Ja mitä ilmeisimmin miespuolinen kun ei tajua, mitä naiseksi muuttuminen muassaan tuo.
Naiseksi ei muututa, vaan synnytään.
Riippuu täysin kontekstista.
Ei riipu. Se riippuu kromosomeista.
Niistä se ei riipu milloinkaan. Jos puhutaan biologisesta sukupuolesta, niin se määräytyy sen mukaan minkälaisia sukusoluja yksilö tuottaa. Jos niitä on vähän ja ne ovat suuria, puhutaan yleensä munasoluista ja yksilö on naaras, jos taas niitä on paljon ja ne ovat pieniä puhutaan siittiöistä ja yksilö on koiras.
Maailmassa on useita XY-kromosomiparin omaavia naisia jotka tuottavat munasoluja. Osalla on jopa toimiva kohtu ja ovat saaneet jälkeläisiäkin, vaikka se onkin jo äärimmäisen harvinaista.
Poikkeuksia löytyy aina, ne eivät kuitenkaan kumoa määritelmää, että xx on nainen.
Biologiassa ei ole tuollaista määritelmää.
Kyllä on. Ihan naurattaa tuo epätoivosi 😆
No ei edelleenkään ole. Ei kaikilla lajeilla edes ole sukupuolikromosomeja, joten se ei mitenkään voi olla biologinen sukupuolen määritelmä.
Sukupuoli on biologiassa suvullisesti lisääntyvillä lajeilla ilmenevä ominaisuus, jonka perusteella yksilöt jakautuvat joko naaraisiin eli munasoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittyvä) tai koiraisiin eli siittiösoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittävä)[1]. Ihmisellä hedelmöittyvä sukupuoli ovat naiset ja hedelmöittävä sukupuoli miehet.[2]
Nyt varmaan keskustellaan kuitenkin ihmisistä ja se on aivan yleistietoa, että ihmisillä sukupuolikromosomit ovat XX ja XY.
Ja X0, Xprim, XXX, XXY, XYY, XXXX, XXXXX, XXXXY, X-Xxmos, X-Xymos ja mitä näitä kaikkia nyt onkaan.
Sukupuolen määritelmään ne eivät kuitenkaan edelleenkään liity, se määriytyy yhä edelleen sen mukaan tuottaako ihmisyksilö munasoluja vs siittiöitä.
Ja nämä kaikki muut ovat poikkeuksia, niin kuin luonnossa melkein kaikessa on. Pääsääntö kuitenkin on, että naisella on kromosomit XX ja miehellä XY. Tämä taas johtaa lähes aina siihen, että he tuottavat joko munasoluja tai siittiöitä. Onko ihminen kahdella silmällä näkevä nisäkäs, vaikka joskus syntyykin poikkeuksena sokeita ihmisiä?
Totta kai ne ovat poikkeuksia. Ne kuitenkin ovat olemassa, ja varsin yksiselitteisesti kumoavat tuon XX/XY-dikotomian.
Ei kumoa. Poikkeamia on aina, mutta nehän vain vahvistavat säännön.
Mitä paskaa tämä nyt taas on? Jos väitän että kaikki joutsenet ovat valkoisia, niin musta joutsen ei vahvista väittämääni vaan kumoaa sen täysin yksiselitteisesti.
Poikkeus vahvistaa säännön. Suurin osa joutsenista on valkoisia, mustia on vain pieni osa. Eipä kumoutunut.
Mennyvittuun. Palataan aiheeseen kun tieteen perusteet ovat sinulle selvinnet.
Taidat edustaa kvalitatiivista "tiedettä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka ei kykene vaikka hyväksymään omaa pituuttaan lähetetään psykiatrille. Jokaisen tunteen mukaan ei kuulu muuttaa yhteiskuntaa, vaan opetella elämään sen asian kanssa, ehkä näitä ihmisten ongelmia pitäisi hoitaa muilla tavoin, eikä aina vaan mukautua.
Lapsille kun aina antaa periksi, niin he eivät ole koskaan onnellisia, koska aina tulee jotain muuta, joka ei heistä ole mieleistä.
Varsinkin ikäraja pitäisi laittaa n. 30v. kohdalle, jotta oikeasti ovat harkinneet vuosia asiaa.Sukupuolidysforia ei ole "tunne" kuten sinä sitä kuvailet. Se on geneettinen ja neurobiologinen tila, jossa sinun aivosi ovat naisen aivot ja "piuhoitettu" pitämään sinua naisena, mutta ulkoisesti olet mies. Tai toisin päin. Se on siis kirjaimellisesti sama kuin yksi aamu heräisit ja sukupuolesi olisi vaihtunut. Luulen että itsekin haluaisit jotenkin korjata tai palauttaa itsesi identiteettisi mukaiseen lähtötilaan.
Tutkimus aiheesta ei toki ole mitenkään valmista tai yksiselitteistä, mutta osoittaa kuitenkin että meillä on hyvät ja perustellut syyt todeta että sukupuolidysforia ei ole mikään "tunne" tai "mielen häiriö", vaan ihan fysiologinen ominaisuus.
Meillä voi olla myös ihmisiä, jotka jonain aamuna herätessään kokevat olevansa peuroja. Meidän ei pidä muuttaa lainsäädäntöämme tai yhteiskunnallista perusinfraamme sen mukaan, miten kukakin itsensä kokee. On kyettävä luomaan "järkevä" infra ja sitten mahdollistaa erilaisten mielenhäiriöiden käsittely niin, että jokainen kokee olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Ei näiden mielenhäiriöiden vuoksi pidä koko sukupuolijakoa uudistaa.
Muuten hyvä, mutta sinulle selitettiin juuri miksi kyseessä ei ole mielenhäiriö. Mites tuo luetun ymmärtäminen noin yleisesti?
pitääkö meidän muokata yhteiskuntamme perusrakenteita aina sen mukaan, miten kukakin yksilö oman sukupuolensa kokee? Jos minä koen olevan ihan muuta kuin kaikki muut, saanko minä oman sukupuolen ja yhteiskunta mukautuu siihen?
Mitäs "yhteiskunnan perusrakenteita" tässä nyt mielestäsi ollaan muokkaamassa?
Vastaa kysymykseen, jos osaat. Saanko minä valita sukupuoleni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on umpityhmä ihminen tämä ap. Ja mitä ilmeisimmin miespuolinen kun ei tajua, mitä naiseksi muuttuminen muassaan tuo.
Naiseksi ei muututa, vaan synnytään.
Riippuu täysin kontekstista.
Ei riipu. Se riippuu kromosomeista.
Niistä se ei riipu milloinkaan. Jos puhutaan biologisesta sukupuolesta, niin se määräytyy sen mukaan minkälaisia sukusoluja yksilö tuottaa. Jos niitä on vähän ja ne ovat suuria, puhutaan yleensä munasoluista ja yksilö on naaras, jos taas niitä on paljon ja ne ovat pieniä puhutaan siittiöistä ja yksilö on koiras.
Maailmassa on useita XY-kromosomiparin omaavia naisia jotka tuottavat munasoluja. Osalla on jopa toimiva kohtu ja ovat saaneet jälkeläisiäkin, vaikka se onkin jo äärimmäisen harvinaista.
Poikkeuksia löytyy aina, ne eivät kuitenkaan kumoa määritelmää, että xx on nainen.
Karyotyyppeja ihmisellä on lukuisia, kromosomaalinen mosaikismi ei ole mikään kovin erityislaatuinen ilmiö muutenkaan. Ihmisen sukusoluissa on erilaisia karyotyyppeja, kuten X0, XXY, XYY, XXX. Mutta on huomionarvoista, että lukuisat eri karyotyypit tuottavat fenotyyppeja lähes aina hyvin dikotomisesti. Y-kromosomissa olevat geenit johtavat lähes 100 % todennäköisyydellä siihen, että lapsesta tulee urospuolinen. Se kuinka monta kirjainta karyotyypissa on aika epäolennaista fenotyyppisen sukupuolen määräytymisen osalta. Intersukupuolisuus taas voi johtua lukuisista eri häiriöistä, kuten esimerkiksi siitä että pojan androgeenireseptorit eivät reagoi riittävän hyvin testosteroniin, jolloin pojalle ei kehity siitintä vaan tytön ulkoiset sukuelimet ja kivekset jäävät laskeutumatta. Tuota häiriötä ilmenee eri tasoisina, ja joillakin kyseisen häiriön omaavilla ihmisillä on täysin kehittynyt kohtu. Suurimmalla osalla häiriö kuitenkin tunnistetaan viimeistään murrosiässä, koska heillä ei ole toimivia munasarjoja eli ei tule normaalia naisen murrosikää. Muun muassa häiriötä monet transaktivistit markkinoivat todisteena "sukupuolten moninaisuudesta", vaikka se on vain häiriö normaalin urospuolisen sukupuolen kehityksessä.
Samalla tavalla esimerkiksi useimmiten Y-kromosomissa sijaitseva primaaristen sukuelinten kehitystä ohjaava SRY-geeni voi löytyä joillakin XX-kromosomiston omaavilla X-kromosomissa, jolloin lapselle kehittyy urospuoliset primaariset sukuelimet. Nämä ovat ehkä äärimmäisimpiä muotoja intersukupuolisuudesta. Suurin osa intesrsukupuolisuuden tiloista on sellaisia, että lapsen sukupuoli sinänsä ei ole mitenkään epäselvä. Esimerkiksi juuri Turnerin syndrooma, jossa tytöltä puuttuu toinen x-kromosomi, mikä aiheuttaa sen että lapselle ei tule normaalia murrosikää.
Niin. Lopputulos kuitenkin on se että meillä on selkeästi miehiä ja naisia. Mikä oikeastaan oli motiivi tähän tietoiskuun?
Ei sinne päinkään. Meillä on itse asiassa hämmentävän paljon naisia jotka itse asiassa ovatkin geneettisesti miehiä. Myös monien hedelmällisyysongelmien oletetaan nykyään johtuvan tuosta genetiikan monimuotoisuudesta ja sukupuolen ei-binäärisyydestä.
Ai hämmentävän paljon? Tuollaiset intersukupuoliset tilat ovat todella harvinaisia. Itsekin sanoit, että sukupuoli määrittyy yksiselitteisesti kumpia sukusoluja hän tuottaa. Ihminen ei voi tuottaa molempia, joten sukupuoli on harvinaisen selvä. Yhtäkkiä meillä onkin kuitenkin pilvin pimein naisia, jotka ovat geneettisesti miehiä?
Kyllä, hämmentävän paljon. Suhteessa siihen siis mitä aikaisemmin on oletettu.
https://novonordiskfonden.dk/en/news/more-women-than-expected-are-genet…
XY-kromosomiston omaavat fenotyypiltaan naistyypilliset ihmiset eivät ole geneettisesti täysin miehiä, vaan heidän geeneissään ja niiden toiminnassa on enemmän tai vähemmän poikkeavuuksia. Hyvin poikkeavat ilmiöt, jossa näin ei ole ei johdu siitä, että sukupuolen määräytymisen mekanismit olisivat muuttuneet, vaan sinänsä yleisellä tasolla aika tavallisesta ilmiöstä, jossa geenien toiminta tai sijainti on muuttunut. En ymmärrä mitä painoarvoa on tällaisten äärimmäisten poikkeavien ja harvinaisten anomalioiden esille tuomisella transaktivistien toimesta? Mullistaako se jotenkin dikotomisen sukupuolijärjestelmän, että geenit ja niiden toiminta määrittävät sukupuolen kohdun normaalissa ympäristössä, ei kromosomi itsessään?
Unohdit ehkä mikä se alkuperäinen keskustelunaihe oli, eli biologinen sukupuolen määritelmä. Joka on siis sidottu sukusolutuotantoon, ei kromosomistoon.
Totta kai se pohjimmiltaan palautuu sukusolutuotantoon, mutta joku jossain kohtaa väitti, että XY-kromosomiston omaavat fenotyypiltään naaraspuolisia sukupuoliominaisuuksia omaavat henkilöt ovat geneettisesti miehiä. Se ei ole totta, he eivät ole edes geneettisesti miehiä. Geenien koodaamana lapsi eriytyy joko naaraaksi tai urokseksi, ja esimerkiksi häiriöt uroksen primaarisia sukupuoliominaisuuksia muokkaavan SRY-geenin toiminnassa johtaa siihen, että lapselle kehittyy naaraalle tyypillisiä sukupuoliominaisuuksia. Kyse on siis GEENIN toiminnan poikkeavuudesta, nimenomaan genotyypin tasolla ilmenevästä häiriöstä, ja täten myös fenotyypin. Sukupuoli käsitteenä tietenkin palautuu sukusoluihin ja suvulliseen lisääntymiseen, mutta geenit (ei kromosomit itsessään) olennaisesti määräävät, kumpaa sukusolua ihminen pystyy tuottamaa. Tietenkin myös kohdun ympäristö yms. vaikuttavat osaltaan sukupuolen kehittymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole "pilvin pimein naisia, jotka ovat geneettisesti miehiä". Meillä on (ehkä pilvin pimein, ehkä vähemmän) miehiä, jotka jossain vaiheessa elämässään päättävät, että he ovatkin naisia :)
Ei, vaan naisia, joilla on syntymästään asti ollut XY-kromosomit, pimppi, kohtu, munasarjat, ovat murrosiässä saaneet tissit ja hyvän perseen mutta ovat (ehkä) jossain kohtaa huomanneet että kuukautiset eivät ala tai niissä on epäsäännöllisyyttä. Jotkut huomaavat sen vasta kun lapsen saanti ei onnistu. Toiset eivät koskaan.
Swyereitä on 1 / 80 000 syntyneestä lapsesta. Joka vuosi ei edes synny yhtäkään swyeriä.
Niin? Mitä sitten? Swyerit eivät ole ainoa poikkeama XX/XY-dikotomiasta.
Poikkeamia on aina. Osa ihmisistä syntyy sokeina, mutta se ei tarkoita, että kaikki ovat sokeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka ei kykene vaikka hyväksymään omaa pituuttaan lähetetään psykiatrille. Jokaisen tunteen mukaan ei kuulu muuttaa yhteiskuntaa, vaan opetella elämään sen asian kanssa, ehkä näitä ihmisten ongelmia pitäisi hoitaa muilla tavoin, eikä aina vaan mukautua.
Lapsille kun aina antaa periksi, niin he eivät ole koskaan onnellisia, koska aina tulee jotain muuta, joka ei heistä ole mieleistä.
Varsinkin ikäraja pitäisi laittaa n. 30v. kohdalle, jotta oikeasti ovat harkinneet vuosia asiaa.Sukupuolidysforia ei ole "tunne" kuten sinä sitä kuvailet. Se on geneettinen ja neurobiologinen tila, jossa sinun aivosi ovat naisen aivot ja "piuhoitettu" pitämään sinua naisena, mutta ulkoisesti olet mies. Tai toisin päin. Se on siis kirjaimellisesti sama kuin yksi aamu heräisit ja sukupuolesi olisi vaihtunut. Luulen että itsekin haluaisit jotenkin korjata tai palauttaa itsesi identiteettisi mukaiseen lähtötilaan.
Tutkimus aiheesta ei toki ole mitenkään valmista tai yksiselitteistä, mutta osoittaa kuitenkin että meillä on hyvät ja perustellut syyt todeta että sukupuolidysforia ei ole mikään "tunne" tai "mielen häiriö", vaan ihan fysiologinen ominaisuus.
Meillä voi olla myös ihmisiä, jotka jonain aamuna herätessään kokevat olevansa peuroja. Meidän ei pidä muuttaa lainsäädäntöämme tai yhteiskunnallista perusinfraamme sen mukaan, miten kukakin itsensä kokee. On kyettävä luomaan "järkevä" infra ja sitten mahdollistaa erilaisten mielenhäiriöiden käsittely niin, että jokainen kokee olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Ei näiden mielenhäiriöiden vuoksi pidä koko sukupuolijakoa uudistaa.
Muuten hyvä, mutta sinulle selitettiin juuri miksi kyseessä ei ole mielenhäiriö. Mites tuo luetun ymmärtäminen noin yleisesti?
pitääkö meidän muokata yhteiskuntamme perusrakenteita aina sen mukaan, miten kukakin yksilö oman sukupuolensa kokee? Jos minä koen olevan ihan muuta kuin kaikki muut, saanko minä oman sukupuolen ja yhteiskunta mukautuu siihen?
Mitäs "yhteiskunnan perusrakenteita" tässä nyt mielestäsi ollaan muokkaamassa?
Vastaa kysymykseen, jos osaat. Saanko minä valita sukupuoleni?
Kyllä minun puolestani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on umpityhmä ihminen tämä ap. Ja mitä ilmeisimmin miespuolinen kun ei tajua, mitä naiseksi muuttuminen muassaan tuo.
Naiseksi ei muututa, vaan synnytään.
Riippuu täysin kontekstista.
Ei riipu. Se riippuu kromosomeista.
Niistä se ei riipu milloinkaan. Jos puhutaan biologisesta sukupuolesta, niin se määräytyy sen mukaan minkälaisia sukusoluja yksilö tuottaa. Jos niitä on vähän ja ne ovat suuria, puhutaan yleensä munasoluista ja yksilö on naaras, jos taas niitä on paljon ja ne ovat pieniä puhutaan siittiöistä ja yksilö on koiras.
Maailmassa on useita XY-kromosomiparin omaavia naisia jotka tuottavat munasoluja. Osalla on jopa toimiva kohtu ja ovat saaneet jälkeläisiäkin, vaikka se onkin jo äärimmäisen harvinaista.
Poikkeuksia löytyy aina, ne eivät kuitenkaan kumoa määritelmää, että xx on nainen.
Biologiassa ei ole tuollaista määritelmää.
Kyllä on. Ihan naurattaa tuo epätoivosi 😆
No ei edelleenkään ole. Ei kaikilla lajeilla edes ole sukupuolikromosomeja, joten se ei mitenkään voi olla biologinen sukupuolen määritelmä.
Sukupuoli on biologiassa suvullisesti lisääntyvillä lajeilla ilmenevä ominaisuus, jonka perusteella yksilöt jakautuvat joko naaraisiin eli munasoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittyvä) tai koiraisiin eli siittiösoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittävä)[1]. Ihmisellä hedelmöittyvä sukupuoli ovat naiset ja hedelmöittävä sukupuoli miehet.[2]
Nyt varmaan keskustellaan kuitenkin ihmisistä ja se on aivan yleistietoa, että ihmisillä sukupuolikromosomit ovat XX ja XY.
Ja X0, Xprim, XXX, XXY, XYY, XXXX, XXXXX, XXXXY, X-Xxmos, X-Xymos ja mitä näitä kaikkia nyt onkaan.
Sukupuolen määritelmään ne eivät kuitenkaan edelleenkään liity, se määriytyy yhä edelleen sen mukaan tuottaako ihmisyksilö munasoluja vs siittiöitä.
XY eli mies tuottaa siittiöitä ja XX eli nainen munasoluja. Se, että syntyy poikkeavia yksilöitä, ei muuta tätä asiaa miksikään.
No miksi meillä on sitten XY-kromosomiparin omaavia naisia jotka ovat jopa synnyttäneet jälkeläisiäkin?
Kyseessä on poikkeava yksilö, kuten aiemmin kirjoitin, jos kiihkoissasi viitsisit lukea loppuun asti. Kyseessä on sukupuolikehityksen häiriö ja yleensä swyerit ovat hedelmättömiä.
Niin? Mitä sitten. Biologisella naisella voi kuitenkin olla XY-kromosomipari.
MOT.
Miten yleistä tämä on? Joku 0,001 % ei kumoa 99,99 % missään tapauksessa.
Totta kai kumoaa. Yksikin hypoteesin kanssa ristiriidassa oleva havainto kumoaa hypoteesin. Jos et tätä vertaa edes ymmärrä tieteenfilosofian perusteista, niin tämä keskustelu ei ole sinua varten.
Ei tietenkään kumoa, huvittava ajatus. Huomaa, että sinulla ei ole tieteellistä koulutusta.
Noni, mennyvittun jo
Hei sun miehisyytesi näkyy läpi 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka ei kykene vaikka hyväksymään omaa pituuttaan lähetetään psykiatrille. Jokaisen tunteen mukaan ei kuulu muuttaa yhteiskuntaa, vaan opetella elämään sen asian kanssa, ehkä näitä ihmisten ongelmia pitäisi hoitaa muilla tavoin, eikä aina vaan mukautua.
Lapsille kun aina antaa periksi, niin he eivät ole koskaan onnellisia, koska aina tulee jotain muuta, joka ei heistä ole mieleistä.
Varsinkin ikäraja pitäisi laittaa n. 30v. kohdalle, jotta oikeasti ovat harkinneet vuosia asiaa.Sukupuolidysforia ei ole "tunne" kuten sinä sitä kuvailet. Se on geneettinen ja neurobiologinen tila, jossa sinun aivosi ovat naisen aivot ja "piuhoitettu" pitämään sinua naisena, mutta ulkoisesti olet mies. Tai toisin päin. Se on siis kirjaimellisesti sama kuin yksi aamu heräisit ja sukupuolesi olisi vaihtunut. Luulen että itsekin haluaisit jotenkin korjata tai palauttaa itsesi identiteettisi mukaiseen lähtötilaan.
Tutkimus aiheesta ei toki ole mitenkään valmista tai yksiselitteistä, mutta osoittaa kuitenkin että meillä on hyvät ja perustellut syyt todeta että sukupuolidysforia ei ole mikään "tunne" tai "mielen häiriö", vaan ihan fysiologinen ominaisuus.
Meillä voi olla myös ihmisiä, jotka jonain aamuna herätessään kokevat olevansa peuroja. Meidän ei pidä muuttaa lainsäädäntöämme tai yhteiskunnallista perusinfraamme sen mukaan, miten kukakin itsensä kokee. On kyettävä luomaan "järkevä" infra ja sitten mahdollistaa erilaisten mielenhäiriöiden käsittely niin, että jokainen kokee olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Ei näiden mielenhäiriöiden vuoksi pidä koko sukupuolijakoa uudistaa.
Muuten hyvä, mutta sinulle selitettiin juuri miksi kyseessä ei ole mielenhäiriö. Mites tuo luetun ymmärtäminen noin yleisesti?
pitääkö meidän muokata yhteiskuntamme perusrakenteita aina sen mukaan, miten kukakin yksilö oman sukupuolensa kokee? Jos minä koen olevan ihan muuta kuin kaikki muut, saanko minä oman sukupuolen ja yhteiskunta mukautuu siihen?
Mitäs "yhteiskunnan perusrakenteita" tässä nyt mielestäsi ollaan muokkaamassa?
Vastaa kysymykseen, jos osaat. Saanko minä valita sukupuoleni?
Kyllä minun puolestani.
Eli jos minä väitän olevani sukupuoleltani xyzsdfsdfsdfsa, ja se on jotain ihan muuta kuin mies, nainen , nykyiset transmiehet ja transnaiset, voinko vaatia itselleni vastaavia oikeuksia kuin nykyiset transaktivistit?
Jos en, miksi en? Missä raja kulkee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on umpityhmä ihminen tämä ap. Ja mitä ilmeisimmin miespuolinen kun ei tajua, mitä naiseksi muuttuminen muassaan tuo.
Naiseksi ei muututa, vaan synnytään.
Riippuu täysin kontekstista.
Ei riipu. Se riippuu kromosomeista.
Niistä se ei riipu milloinkaan. Jos puhutaan biologisesta sukupuolesta, niin se määräytyy sen mukaan minkälaisia sukusoluja yksilö tuottaa. Jos niitä on vähän ja ne ovat suuria, puhutaan yleensä munasoluista ja yksilö on naaras, jos taas niitä on paljon ja ne ovat pieniä puhutaan siittiöistä ja yksilö on koiras.
Maailmassa on useita XY-kromosomiparin omaavia naisia jotka tuottavat munasoluja. Osalla on jopa toimiva kohtu ja ovat saaneet jälkeläisiäkin, vaikka se onkin jo äärimmäisen harvinaista.
Poikkeuksia löytyy aina, ne eivät kuitenkaan kumoa määritelmää, että xx on nainen.
Karyotyyppeja ihmisellä on lukuisia, kromosomaalinen mosaikismi ei ole mikään kovin erityislaatuinen ilmiö muutenkaan. Ihmisen sukusoluissa on erilaisia karyotyyppeja, kuten X0, XXY, XYY, XXX. Mutta on huomionarvoista, että lukuisat eri karyotyypit tuottavat fenotyyppeja lähes aina hyvin dikotomisesti. Y-kromosomissa olevat geenit johtavat lähes 100 % todennäköisyydellä siihen, että lapsesta tulee urospuolinen. Se kuinka monta kirjainta karyotyypissa on aika epäolennaista fenotyyppisen sukupuolen määräytymisen osalta. Intersukupuolisuus taas voi johtua lukuisista eri häiriöistä, kuten esimerkiksi siitä että pojan androgeenireseptorit eivät reagoi riittävän hyvin testosteroniin, jolloin pojalle ei kehity siitintä vaan tytön ulkoiset sukuelimet ja kivekset jäävät laskeutumatta. Tuota häiriötä ilmenee eri tasoisina, ja joillakin kyseisen häiriön omaavilla ihmisillä on täysin kehittynyt kohtu. Suurimmalla osalla häiriö kuitenkin tunnistetaan viimeistään murrosiässä, koska heillä ei ole toimivia munasarjoja eli ei tule normaalia naisen murrosikää. Muun muassa häiriötä monet transaktivistit markkinoivat todisteena "sukupuolten moninaisuudesta", vaikka se on vain häiriö normaalin urospuolisen sukupuolen kehityksessä.
Samalla tavalla esimerkiksi useimmiten Y-kromosomissa sijaitseva primaaristen sukuelinten kehitystä ohjaava SRY-geeni voi löytyä joillakin XX-kromosomiston omaavilla X-kromosomissa, jolloin lapselle kehittyy urospuoliset primaariset sukuelimet. Nämä ovat ehkä äärimmäisimpiä muotoja intersukupuolisuudesta. Suurin osa intesrsukupuolisuuden tiloista on sellaisia, että lapsen sukupuoli sinänsä ei ole mitenkään epäselvä. Esimerkiksi juuri Turnerin syndrooma, jossa tytöltä puuttuu toinen x-kromosomi, mikä aiheuttaa sen että lapselle ei tule normaalia murrosikää.
Niin. Lopputulos kuitenkin on se että meillä on selkeästi miehiä ja naisia. Mikä oikeastaan oli motiivi tähän tietoiskuun?
Ei sinne päinkään. Meillä on itse asiassa hämmentävän paljon naisia jotka itse asiassa ovatkin geneettisesti miehiä. Myös monien hedelmällisyysongelmien oletetaan nykyään johtuvan tuosta genetiikan monimuotoisuudesta ja sukupuolen ei-binäärisyydestä.
Ai hämmentävän paljon? Tuollaiset intersukupuoliset tilat ovat todella harvinaisia. Itsekin sanoit, että sukupuoli määrittyy yksiselitteisesti kumpia sukusoluja hän tuottaa. Ihminen ei voi tuottaa molempia, joten sukupuoli on harvinaisen selvä. Yhtäkkiä meillä onkin kuitenkin pilvin pimein naisia, jotka ovat geneettisesti miehiä?
Kyllä, hämmentävän paljon. Suhteessa siihen siis mitä aikaisemmin on oletettu.
https://novonordiskfonden.dk/en/news/more-women-than-expected-are-genet…
XY-kromosomiston omaavat fenotyypiltaan naistyypilliset ihmiset eivät ole geneettisesti täysin miehiä, vaan heidän geeneissään ja niiden toiminnassa on enemmän tai vähemmän poikkeavuuksia. Hyvin poikkeavat ilmiöt, jossa näin ei ole ei johdu siitä, että sukupuolen määräytymisen mekanismit olisivat muuttuneet, vaan sinänsä yleisellä tasolla aika tavallisesta ilmiöstä, jossa geenien toiminta tai sijainti on muuttunut. En ymmärrä mitä painoarvoa on tällaisten äärimmäisten poikkeavien ja harvinaisten anomalioiden esille tuomisella transaktivistien toimesta? Mullistaako se jotenkin dikotomisen sukupuolijärjestelmän, että geenit ja niiden toiminta määrittävät sukupuolen kohdun normaalissa ympäristössä, ei kromosomi itsessään?
Unohdit ehkä mikä se alkuperäinen keskustelunaihe oli, eli biologinen sukupuolen määritelmä. Joka on siis sidottu sukusolutuotantoon, ei kromosomistoon.
Totta kai se pohjimmiltaan palautuu sukusolutuotantoon, mutta joku jossain kohtaa väitti, että XY-kromosomiston omaavat fenotyypiltään naaraspuolisia sukupuoliominaisuuksia omaavat henkilöt ovat geneettisesti miehiä. Se ei ole totta, he eivät ole edes geneettisesti miehiä. Geenien koodaamana lapsi eriytyy joko naaraaksi tai urokseksi, ja esimerkiksi häiriöt uroksen primaarisia sukupuoliominaisuuksia muokkaavan SRY-geenin toiminnassa johtaa siihen, että lapselle kehittyy naaraalle tyypillisiä sukupuoliominaisuuksia. Kyse on siis GEENIN toiminnan poikkeavuudesta, nimenomaan genotyypin tasolla ilmenevästä häiriöstä, ja täten myös fenotyypin. Sukupuoli käsitteenä tietenkin palautuu sukusoluihin ja suvulliseen lisääntymiseen, mutta geenit (ei kromosomit itsessään) olennaisesti määräävät, kumpaa sukusolua ihminen pystyy tuottamaa. Tietenkin myös kohdun ympäristö yms. vaikuttavat osaltaan sukupuolen kehittymiseen.
Juuri näin. En tiedä missä kohtaa ilmaisin itseäni jotenkin oudosti tai puutuitko kenties jonkin toisen väittämään, mutta siis XY-kromosomipari ei yksiselitteisesti tarkoita että sitä kantava ihminen olisi mies. Ja kromosomit nimenomaan ovat vain kokoelma geenejä, eivätkä yksissään määrittele mitään vaan ne kromosomissa olevat geenit ratkaisee kehityksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan vapaasti kirjoitti:
Sen verran hyvin tiedän että olen elämässäni aina lakeja noudattanut ja virkavaltaa kunnioittanut,ettei onneks tarvitse olla edes huolissani, saati sitten kauhuissani siitä millaista se mahtais olla elämä siellä 'kiven sisällä'.
Taidat olla transnainen, kun et osaa asettua ollenkaan toisen ihmisen asemaan. No, eipä mies voi koskaan ymmärtää naista.
Miten sitten jotain esim. aviomiehensä (tai ystävättärensä) puukottanutta, tai lastaan väkivaltaisesti pahoinpidellyttä naista pitäisi ymmärtää ?
Jätän kyllä sen miettimisen ja tehtävän kokonaan vankeinhoidon yms. vankilapsykiatrien asiaksi, eli niille joille se virkansa puolesta kuuluukin..
Eikö se sitten ole määräytynyt ennen juridisen sukupuolen mukaan? Uskoisin, että on?
Kai tässä enemmänkin määritellään, että tästä voidaan hyvästä syystä poiketa, mikä on tietenkin erittäin tarpeellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka ei kykene vaikka hyväksymään omaa pituuttaan lähetetään psykiatrille. Jokaisen tunteen mukaan ei kuulu muuttaa yhteiskuntaa, vaan opetella elämään sen asian kanssa, ehkä näitä ihmisten ongelmia pitäisi hoitaa muilla tavoin, eikä aina vaan mukautua.
Lapsille kun aina antaa periksi, niin he eivät ole koskaan onnellisia, koska aina tulee jotain muuta, joka ei heistä ole mieleistä.
Varsinkin ikäraja pitäisi laittaa n. 30v. kohdalle, jotta oikeasti ovat harkinneet vuosia asiaa.Sukupuolidysforia ei ole "tunne" kuten sinä sitä kuvailet. Se on geneettinen ja neurobiologinen tila, jossa sinun aivosi ovat naisen aivot ja "piuhoitettu" pitämään sinua naisena, mutta ulkoisesti olet mies. Tai toisin päin. Se on siis kirjaimellisesti sama kuin yksi aamu heräisit ja sukupuolesi olisi vaihtunut. Luulen että itsekin haluaisit jotenkin korjata tai palauttaa itsesi identiteettisi mukaiseen lähtötilaan.
Tutkimus aiheesta ei toki ole mitenkään valmista tai yksiselitteistä, mutta osoittaa kuitenkin että meillä on hyvät ja perustellut syyt todeta että sukupuolidysforia ei ole mikään "tunne" tai "mielen häiriö", vaan ihan fysiologinen ominaisuus.
Meillä voi olla myös ihmisiä, jotka jonain aamuna herätessään kokevat olevansa peuroja. Meidän ei pidä muuttaa lainsäädäntöämme tai yhteiskunnallista perusinfraamme sen mukaan, miten kukakin itsensä kokee. On kyettävä luomaan "järkevä" infra ja sitten mahdollistaa erilaisten mielenhäiriöiden käsittely niin, että jokainen kokee olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Ei näiden mielenhäiriöiden vuoksi pidä koko sukupuolijakoa uudistaa.
Muuten hyvä, mutta sinulle selitettiin juuri miksi kyseessä ei ole mielenhäiriö. Mites tuo luetun ymmärtäminen noin yleisesti?
pitääkö meidän muokata yhteiskuntamme perusrakenteita aina sen mukaan, miten kukakin yksilö oman sukupuolensa kokee? Jos minä koen olevan ihan muuta kuin kaikki muut, saanko minä oman sukupuolen ja yhteiskunta mukautuu siihen?
Mitäs "yhteiskunnan perusrakenteita" tässä nyt mielestäsi ollaan muokkaamassa?
Vastaa kysymykseen, jos osaat. Saanko minä valita sukupuoleni?
Koetko olevasi väärässä sukupuolessa?
Minä uskon, että ongelma ei ole huvikseen sukupuoltaan vaihtavat. Ehkä aluksi tulee jotain aktivisteja, jotka saavat huomiota sillä. Mutta jossain vaiheessa se normalisoituu ja helpottaa oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole "pilvin pimein naisia, jotka ovat geneettisesti miehiä". Meillä on (ehkä pilvin pimein, ehkä vähemmän) miehiä, jotka jossain vaiheessa elämässään päättävät, että he ovatkin naisia :)
Ei, vaan naisia, joilla on syntymästään asti ollut XY-kromosomit, pimppi, kohtu, munasarjat, ovat murrosiässä saaneet tissit ja hyvän perseen mutta ovat (ehkä) jossain kohtaa huomanneet että kuukautiset eivät ala tai niissä on epäsäännöllisyyttä. Jotkut huomaavat sen vasta kun lapsen saanti ei onnistu. Toiset eivät koskaan.
Swyereitä on 1 / 80 000 syntyneestä lapsesta. Joka vuosi ei edes synny yhtäkään swyeriä.
Niin? Mitä sitten? Swyerit eivät ole ainoa poikkeama XX/XY-dikotomiasta.
Poikkeamia on aina. Osa ihmisistä syntyy sokeina, mutta se ei tarkoita, että kaikki ovat sokeita.
Ei kukaan ole muuta väittänytkään. Ihmiset ovat näkeviä, mutta se ei tarkoita että kaikilla on näkökyky.
Oikea osoite käsittelylle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vapaasti kirjoitti:
Sen verran hyvin tiedän että olen elämässäni aina lakeja noudattanut ja virkavaltaa kunnioittanut,ettei onneks tarvitse olla edes huolissani, saati sitten kauhuissani siitä millaista se mahtais olla elämä siellä 'kiven sisällä'.
Taidat olla transnainen, kun et osaa asettua ollenkaan toisen ihmisen asemaan. No, eipä mies voi koskaan ymmärtää naista.
Miten sitten jotain esim. aviomiehensä (tai ystävättärensä) puukottanutta, tai lastaan väkivaltaisesti pahoinpidellyttä naista pitäisi ymmärtää ?
Jätän kyllä sen miettimisen ja tehtävän kokonaan vankeinhoidon yms. vankilapsykiatrien asiaksi, eli niille joille se virkansa puolesta kuuluukin..
Ja senkö takia häntä pitäisi rangaista vielä lisää laittamalla Penttilän kaltainen tyyppi samalle osastolle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka ei kykene vaikka hyväksymään omaa pituuttaan lähetetään psykiatrille. Jokaisen tunteen mukaan ei kuulu muuttaa yhteiskuntaa, vaan opetella elämään sen asian kanssa, ehkä näitä ihmisten ongelmia pitäisi hoitaa muilla tavoin, eikä aina vaan mukautua.
Lapsille kun aina antaa periksi, niin he eivät ole koskaan onnellisia, koska aina tulee jotain muuta, joka ei heistä ole mieleistä.
Varsinkin ikäraja pitäisi laittaa n. 30v. kohdalle, jotta oikeasti ovat harkinneet vuosia asiaa.Sukupuolidysforia ei ole "tunne" kuten sinä sitä kuvailet. Se on geneettinen ja neurobiologinen tila, jossa sinun aivosi ovat naisen aivot ja "piuhoitettu" pitämään sinua naisena, mutta ulkoisesti olet mies. Tai toisin päin. Se on siis kirjaimellisesti sama kuin yksi aamu heräisit ja sukupuolesi olisi vaihtunut. Luulen että itsekin haluaisit jotenkin korjata tai palauttaa itsesi identiteettisi mukaiseen lähtötilaan.
Tutkimus aiheesta ei toki ole mitenkään valmista tai yksiselitteistä, mutta osoittaa kuitenkin että meillä on hyvät ja perustellut syyt todeta että sukupuolidysforia ei ole mikään "tunne" tai "mielen häiriö", vaan ihan fysiologinen ominaisuus.
Meillä voi olla myös ihmisiä, jotka jonain aamuna herätessään kokevat olevansa peuroja. Meidän ei pidä muuttaa lainsäädäntöämme tai yhteiskunnallista perusinfraamme sen mukaan, miten kukakin itsensä kokee. On kyettävä luomaan "järkevä" infra ja sitten mahdollistaa erilaisten mielenhäiriöiden käsittely niin, että jokainen kokee olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Ei näiden mielenhäiriöiden vuoksi pidä koko sukupuolijakoa uudistaa.
Muuten hyvä, mutta sinulle selitettiin juuri miksi kyseessä ei ole mielenhäiriö. Mites tuo luetun ymmärtäminen noin yleisesti?
pitääkö meidän muokata yhteiskuntamme perusrakenteita aina sen mukaan, miten kukakin yksilö oman sukupuolensa kokee? Jos minä koen olevan ihan muuta kuin kaikki muut, saanko minä oman sukupuolen ja yhteiskunta mukautuu siihen?
Mitäs "yhteiskunnan perusrakenteita" tässä nyt mielestäsi ollaan muokkaamassa?
Vastaa kysymykseen, jos osaat. Saanko minä valita sukupuoleni?
Kyllä minun puolestani.
Eli jos minä väitän olevani sukupuoleltani xyzsdfsdfsdfsa, ja se on jotain ihan muuta kuin mies, nainen , nykyiset transmiehet ja transnaiset, voinko vaatia itselleni vastaavia oikeuksia kuin nykyiset transaktivistit?
Jos en, miksi en? Missä raja kulkee?
Se raja kulkee siinä mihin se asetetaan. Niin kuin tähänkin asti. Nyt laajentamiselle on tarve. Jos noita sinun sukupuolia on paljon, niin eiköhän ne sitten joskus hyväksytä myös. Ja huomaatko, että.sanot "väitän olevani"? Ihmiset joista puhut, ei väitä olevansa ä, vaan on.
Alue: Aihe vapaa
Mikä tässä on vikana, kun selvästi pyritään säätämään lakia, joka mahdollistaa yksilökohtaisen harkinnan näissä tapauksissa?
Miten sen muka pitäisi mennä, että olisi paremmin?