Lue keskustelun säännöt.
Ilmalämpöpumppu homehduttaa talon salakavalasti
03.07.2022 |
Aiheesta on kirjoitettu varoituksen sanoja viime päivinä. Riski homeesta talon sisällä ei ole suuri, koska ilp poistaa sisäilmasta kosteutta jäähdyttäessään sitä, aivan kuten pitääkin, koska viileämpi ilma kykenee sitomaan vähemmän kosteutta.
Ongelma, minkä ilp aiheuttaa, on salakavala. Pumpun jäähdyttäessa sisätilman, myös sisäseinä ja sen takana oleva höyrynsulku jäähtyvät. Eristeissä on aina rakennusaikana syntyneitä ja jyrsijöiden, asennusten, elämisen ym. aikaansaamia puutteita, jolloin jostain kohti lämmin ulkoilma pääsee virtaamaan jäähdytetyn sisäseinän ulkopuolelle. Silloin varsin usein Suomessa on olosuhteet, että höyrynsulun ulkopintaan syntyy kondenssia, villat kastuvat hiukan ja koska se ei ole hygroskooppista, vesi valuu alajuoksuun. Sinne syntyy nopeasti hometta, jota kasvaa myös ilman villaan mukanaan tuomaan epäpuhtauteen, jota on virtauskohdissa villassa.
Kun homekasvu on muodostunut, se jatkaa kasvuaan kunhan ilman suhteellinen kosteus on yli 70%. Ulkoseiniä avatessa tämä homekasvusto on usein ulottunut alajuoksusta seinän yläosaan asti. Aiheesta on vähän artikkeleita, koska asiaa ei ole tutkittu ja tällaisen homekasvuston syyksi on oletettu alajuoksuun noussut maakosteus. Toivottavasti tätä ryhdytään tutkimaan kunnolla. Ilp saattaa osoittautua höyrynsulun ulkopuolisen homekasvuston suurimmaksi aiheuttajaksi. Vaikka home siellä ei ole niin usein haitallista, on olemassa riski, että home kulkeutuu raoista myös sisäilmaan.
Kommentit (71)
Huuhaata koko väite, kun yhtään viallista taloa ei löydy. Pumpuista tehdään joka kesä näitä "voi aiheuttaa" -klikkiuutisia, mutta referenssit vaan aina puuttuvat. Toisin sanoen ongelma on teoreettinen, eli käytännössä sitä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilussa viikossa tullut ilpistä vettä kohta 10 litraa. Kuivattaminenko homehduttaa?
ilp kuivattaa sisäilmasta kosteutta, kuten sen pitääkin tehdä, koska lämpötilaa lasketaan ja ilma kykenee sitomaan kosteutta vähemmän. Ilman kuivatusta sisäilman suhteellinen kosteus nousisi rajusti.
Mutta avauksessa onkin kyse sisäseinän jäähtymisen vaikutuksesta höyrynsulun ulkopuolella, seinärakenteessa. Kyseesä on yksinkertainen fysikaalinen ilmiö, jota alapeukuttajat eivät ymmärrä.
Sääoloista johtuvaa lämpötilaeroa ei voi eliminoida, joten seinät homehtuisivat ja maa olisi täynnä purkukuntoisia homeseinätaloja.
Ilman lämpöpumppua ei synny niin suurta, väärinpäin olevaa lämpötilaeroa höyrynsulun eri puolille, että siitä olisi ongelmia. Perusfysiikkaa.
Muutama aste ei oikeasti tasapainoa muuta niin, että asia olisi edes mainitsemisen arvoinen.
Ulkoilma 30 astetta, suhteellinen kosteus 70%. Sisäseinän lämpötila 23,9, höyrynsulkuun syntyy ulkopuolelle kastepiste, kondensoitunutta vettä. Vastaavia olosuhteita on kymmeninä päivinä kesässä, jos sisäilma pidetään 20-24 asteessa. Ja kun kondenssi sekä home on kerran syntynyt, ei tarita edes enää kastepiste olosuhteita, vaan yli 70% kosteus ongelmakohdassa höyrynsulun ulkopuolella ja kostuneessa alajuoksussa riittää edistämään kasvua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä laitteita on ollut laajalti saatavilla jo 20 vuotta, joten jos väittämässäsi oli hitunenkaan totuutta. Suomessa olisi satoja ellei tuhansia piloille homehtuneita asuntoja ilman, että kukaan huomaa mitään.
Missä kellarissa olet asunut, jos et vielä(kään) hahmota tässä maassa olevan homekatastrofin laajuutta? Lähes jokainen julkinen rakennus on homeessa, samoin alkaa olla harvinaista herkkua homeettomat omakotitalot. Kaksi sanaa: Ilmastointi ja ilmalämpöpumppu.
Ja höpö höpö. Homeonglemat on niissä vanhoissa taloissa joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilussa viikossa tullut ilpistä vettä kohta 10 litraa. Kuivattaminenko homehduttaa?
ilp kuivattaa sisäilmasta kosteutta, kuten sen pitääkin tehdä, koska lämpötilaa lasketaan ja ilma kykenee sitomaan kosteutta vähemmän. Ilman kuivatusta sisäilman suhteellinen kosteus nousisi rajusti.
Mutta avauksessa onkin kyse sisäseinän jäähtymisen vaikutuksesta höyrynsulun ulkopuolella, seinärakenteessa. Kyseesä on yksinkertainen fysikaalinen ilmiö, jota alapeukuttajat eivät ymmärrä.
Sääoloista johtuvaa lämpötilaeroa ei voi eliminoida, joten seinät homehtuisivat ja maa olisi täynnä purkukuntoisia homeseinätaloja.
Tänä kesänä kastepiste ei ole ollut kertakaan yli 23 astetta.
Ilman lämpöpumppua ei synny niin suurta, väärinpäin olevaa lämpötilaeroa höyrynsulun eri puolille, että siitä olisi ongelmia. Perusfysiikkaa.
Muutama aste ei oikeasti tasapainoa muuta niin, että asia olisi edes mainitsemisen arvoinen.
Ulkoilma 30 astetta, suhteellinen kosteus 70%. Sisäseinän lämpötila 23,9, höyrynsulkuun syntyy ulkopuolelle kastepiste, kondensoitunutta vettä. Vastaavia olosuhteita on kymmeninä päivinä kesässä, jos sisäilma pidetään 20-24 asteessa. Ja kun kondenssi sekä home on kerran syntynyt, ei tarita edes enää kastepiste olosuhteita, vaan yli 70% kosteus ongelmakohdassa höyrynsulun ulkopuolella ja kostuneessa alajuoksussa riittää edistämään kasvua.
Vierailija kirjoitti:
Huuhaata koko väite, kun yhtään viallista taloa ei löydy. Pumpuista tehdään joka kesä näitä "voi aiheuttaa" -klikkiuutisia, mutta referenssit vaan aina puuttuvat. Toisin sanoen ongelma on teoreettinen, eli käytännössä sitä ei ole.
Ulkoseinän ja alajuoksun puolelta homehtunteita taloja korjataan jatkuvasti ja niitä on tutkimattomina paljon enemmän. Koska asiaa ei ole tutkittu, syyksi laitetaan selvittämättä oletuksena rakenteiden vesivuodot tai maakosteus, vaikka rakenteet ovat olleet vesitiiviit ja kapillaarikatko kunnossa. Näen näitä taloja jatkuvasti, kun tehdään remontteja, joissa ulkoseinät avataan. On vain ajan kysymys, kun tämänkin todellinen syy selviää oletusten sijasta. Moni muukin asia on ollut huuhaata, kunnes se on selvitetty kunnolla. Tälle on rakennusfysikaaliset perusteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilussa viikossa tullut ilpistä vettä kohta 10 litraa. Kuivattaminenko homehduttaa?
ilp kuivattaa sisäilmasta kosteutta, kuten sen pitääkin tehdä, koska lämpötilaa lasketaan ja ilma kykenee sitomaan kosteutta vähemmän. Ilman kuivatusta sisäilman suhteellinen kosteus nousisi rajusti.
Mutta avauksessa onkin kyse sisäseinän jäähtymisen vaikutuksesta höyrynsulun ulkopuolella, seinärakenteessa. Kyseesä on yksinkertainen fysikaalinen ilmiö, jota alapeukuttajat eivät ymmärrä.
Sääoloista johtuvaa lämpötilaeroa ei voi eliminoida, joten seinät homehtuisivat ja maa olisi täynnä purkukuntoisia homeseinätaloja.
Ilman lämpöpumppua ei synny niin suurta, väärinpäin olevaa lämpötilaeroa höyrynsulun eri puolille, että siitä olisi ongelmia. Perusfysiikkaa.
Muutama aste ei oikeasti tasapainoa muuta niin, että asia olisi edes mainitsemisen arvoinen.
Ulkoilma 30 astetta, suhteellinen kosteus 70%. Sisäseinän lämpötila 23,9, höyrynsulkuun syntyy ulkopuolelle kastepiste, kondensoitunutta vettä. Vastaavia olosuhteita on kymmeninä päivinä kesässä, jos sisäilma pidetään 20-24 asteessa. Ja kun kondenssi sekä home on kerran syntynyt, ei tarita edes enää kastepiste olosuhteita, vaan yli 70% kosteus ongelmakohdassa höyrynsulun ulkopuolella ja kostuneessa alajuoksussa riittää edistämään kasvua.
Kivalta kuulostaa, mutta tiedäthän, että hypoteesi pitäisi osoittaa myös käytännössä todeksi. Sitä on odoteltu jo parikymmentä vuotta.
Viime kesänä kastepiste ei ollut paikkakunnallani missään vaiheessa yli 23C. En jäähdytä taloa kylmemmäksi kuin 25C, joten riskiä ei pitäisi olla. Lisäksi kyseenalaistan, onko höyrynsulun lämpötila yhtä viileä, kuin huoneilman lämpötila.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä kastepiste ei ollut paikkakunnallani missään vaiheessa yli 23C. En jäähdytä taloa kylmemmäksi kuin 25C, joten riskiä ei pitäisi olla. Lisäksi kyseenalaistan, onko höyrynsulun lämpötila yhtä viileä, kuin huoneilman lämpötila.
Ei tietenkään ole. Lisäksi, jos ongelma olisi todellinen, niin nimenomaan asennusseinä lähtisi homehtumaan. Pumppu, kun ei jaksa monen kymmenen neliön tilaa jäähdyttää tasalämpötilaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko reilua kertoa myös, miten kylmää jäähdytetyn sisäilman pitää olla, jotta kastepiste rakenteeseen syntyy?
Tämä! Suomessa kastepiste käytännössä aina alle 20 astetta. Muutaman kerran on pari tuntia yli parinkympin, mutta sekään ei ole ongelma. Rakenteisiin pääsee aina kosteutta kovilla myrskyillä jne, mutta onneksi nuo myös kuivuvat (hiljalleen, mutta kuitenkin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilussa viikossa tullut ilpistä vettä kohta 10 litraa. Kuivattaminenko homehduttaa?
ilp kuivattaa sisäilmasta kosteutta, kuten sen pitääkin tehdä, koska lämpötilaa lasketaan ja ilma kykenee sitomaan kosteutta vähemmän. Ilman kuivatusta sisäilman suhteellinen kosteus nousisi rajusti.
Mutta avauksessa onkin kyse sisäseinän jäähtymisen vaikutuksesta höyrynsulun ulkopuolella, seinärakenteessa. Kyseesä on yksinkertainen fysikaalinen ilmiö, jota alapeukuttajat eivät ymmärrä.
Sääoloista johtuvaa lämpötilaeroa ei voi eliminoida, joten seinät homehtuisivat ja maa olisi täynnä purkukuntoisia homeseinätaloja.
Ilman lämpöpumppua ei synny niin suurta, väärinpäin olevaa lämpötilaeroa höyrynsulun eri puolille, että siitä olisi ongelmia. Perusfysiikkaa.
Muutama aste ei oikeasti tasapainoa muuta niin, että asia olisi edes mainitsemisen arvoinen.
Ulkoilma 30 astetta, suhteellinen kosteus 70%. Sisäseinän lämpötila 23,9, höyrynsulkuun syntyy ulkopuolelle kastepiste, kondensoitunutta vettä. Vastaavia olosuhteita on kymmeninä päivinä kesässä, jos sisäilma pidetään 20-24 asteessa. Ja kun kondenssi sekä home on kerran syntynyt, ei tarita edes enää kastepiste olosuhteita, vaan yli 70% kosteus ongelmakohdassa höyrynsulun ulkopuolella ja kostuneessa alajuoksussa riittää edistämään kasvua.
Kertaakaan tänä kesänä ei ole ollut tuollaista tilannetta että olisi 30 lämmintä ja suhteellinen kosteus 70%. Päivän ylin lämpötila on joskus noin klo 14 aikaa ja suurin kosteus noin klo 4. Lämpöhuippujen aikaan suhtellinen kosteus on ollut alle 50%, eli kastepiste luokkaa 18 astetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä laitteita on ollut laajalti saatavilla jo 20 vuotta, joten jos väittämässäsi oli hitunenkaan totuutta. Suomessa olisi satoja ellei tuhansia piloille homehtuneita asuntoja ilman, että kukaan huomaa mitään.
Missä kellarissa olet asunut, jos et vielä(kään) hahmota tässä maassa olevan homekatastrofin laajuutta? Lähes jokainen julkinen rakennus on homeessa, samoin alkaa olla harvinaista herkkua homeettomat omakotitalot. Kaksi sanaa: Ilmastointi ja ilmalämpöpumppu.
Ja höpö höpö. Homeonglemat on niissä vanhoissa taloissa joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa.
Näin oli meilläkin. Painovoimainen helvetin esikartano (kesällä) homehtui ja ihmiset oirehtivat. Uudessa rakennuksessa koneellinen ilmanvaihto ja kriittisissä tiloissa jäähdytys, eikä kukaan kymmenistä aiemmin homeelle reagoineista ole enää oirehtinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koen turhaksi koko ilmalämpöpumpun. Meillä on tiivis talo, niin kuin nykyisin pitää olla. Kun pitää päivällä ikkunat kiinni ja verhot edessä, harvoin on yli 26 helteellä.
Jos ilmalämpöpumpulla saa viilentää vain 5 astetta viileämmäksi, sehän tarkoittaa, ettei ilmalämpöpumpulla saisi viilentää meillä ollenkaan. Välillä on ulkona 40 astetta auringossa, varjossa 32-33c.
Nyt ulkona +21c ja sisällä 25. Tuuletetaan.
Jos verhot olisi päivällä auki, niin talossa olisi yhtä kuuma kuin ulkona. Säästää pitkän pennin kun ei anna auringon paistaa sisälle, jos on ilmalämpöpumppu.
Ja vatsaan työnnetyt leipäveitset aiheuttavat kuolemantapauksia. LOL
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaata koko väite, kun yhtään viallista taloa ei löydy. Pumpuista tehdään joka kesä näitä "voi aiheuttaa" -klikkiuutisia, mutta referenssit vaan aina puuttuvat. Toisin sanoen ongelma on teoreettinen, eli käytännössä sitä ei ole.
Ulkoseinän ja alajuoksun puolelta homehtunteita taloja korjataan jatkuvasti ja niitä on tutkimattomina paljon enemmän. Koska asiaa ei ole tutkittu, syyksi laitetaan selvittämättä oletuksena rakenteiden vesivuodot tai maakosteus, vaikka rakenteet ovat olleet vesitiiviit ja kapillaarikatko kunnossa. Näen näitä taloja jatkuvasti, kun tehdään remontteja, joissa ulkoseinät avataan. On vain ajan kysymys, kun tämänkin todellinen syy selviää oletusten sijasta. Moni muukin asia on ollut huuhaata, kunnes se on selvitetty kunnolla. Tälle on rakennusfysikaaliset perusteet.
Syyt ovat juuri nuo mitä mainitsit. Vuodot, kapilaarinen nousu ja ehkä suurmpana puuttellinen höyrysulku. Rintamamiestalothan on rakennettu yleensä päin hanuria ja niissä on tiivempänä kerroksena bitumipaperi ulkovuorauksen alla, eli täysin väärällä puolella seinää, jolloin koko talven ajan sisäilman kostus painuu purueristeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on kun pumppu asennetaan taloon, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ilman muuta remonttia. Pumpun aiheuttama paineenmuutos johtaa ilman kulkemisen sellaisistakin paikoista, joista sen ei pitäisi kulkea. Sinne muodostuu kosteutta ja lopulta hometta.
Ihapaskaa!
Pumppu ei aiheuta minkäänlaista paineenmuutosta.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun oikeassa talossa ei ole höyrynsulkua. Seinissä on vain ja ainoastaan reilu 20cm paksu veistetty hirsi.
Yläpohjassa reilu 50cm luonnonkuitu eriste.
Oikeassa talossa nimenomaan on höyrysulku. Vanhoiussa kompostoituvissa taloissa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinöörinä ymmärrän kyllä tuon kondenssiriskin. Jotkut ehkä luulee aloitusta köyhän provoksi mutta tuo on ihan todellinen fysikaalinen ilmiö.
Ja jos ymmärtää vähän enemmän, niin tietää että se ei ole Suomessa minkäänlainen uhka. Tropiikissa se on uhka, koska siellä ilma on paljon lämpimämpää ja kosteampaa. Tästä syystä siellä talot onkin eristetty uretaanilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilussa viikossa tullut ilpistä vettä kohta 10 litraa. Kuivattaminenko homehduttaa?
ilp kuivattaa sisäilmasta kosteutta, kuten sen pitääkin tehdä, koska lämpötilaa lasketaan ja ilma kykenee sitomaan kosteutta vähemmän. Ilman kuivatusta sisäilman suhteellinen kosteus nousisi rajusti.
Mutta avauksessa onkin kyse sisäseinän jäähtymisen vaikutuksesta höyrynsulun ulkopuolella, seinärakenteessa. Kyseesä on yksinkertainen fysikaalinen ilmiö, jota alapeukuttajat eivät ymmärrä.
Ei vaan alapeukuttajat ymmärtävät, että Suomen kesässä tämä ilmiö ei ole uhka, josta tarvisi olla huolissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä laitteita on ollut laajalti saatavilla jo 20 vuotta, joten jos väittämässäsi oli hitunenkaan totuutta. Suomessa olisi satoja ellei tuhansia piloille homehtuneita asuntoja ilman, että kukaan huomaa mitään.
ja suomessa on. paitsi tuo määrä on oikeasti paljon suurempi
Mutta ilmalämpöpumppu ei ole varmaan Suomessa yhdenkään asumisköytössä olevan rakennuksen homehtumisen syynä.
Meidän työpaikka oli rinteessä, ja ylärinteessä lattia oli alempana kuin maan pinta.