Lue keskustelun säännöt.
Onko kumppanisi vihainen jos olet sairas?
Kommentit (44)
Olen ollut kausittain masennuksen vuoksi saikulla. Mies sanoi kerran yhden sairauslomakson jälkeen ettei kestäisi toista samanlaista. Häpesi minua kun oltiin samalla työpaikalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän on kuin mitään ei olisi.
Jos olen niin kipeä etten siivoa tai kokkaa, hän aiheuttaa muutamassa päivässä jo kaaoksen.
Ja tilaa ruokaa. Ei kysy haluanko minä jotain.
Näin. Ei meilläkään kumppani huomaa mitään, ei huomaa että ehkä jonkun pitäisi kauppaan mennä tai ruokaa tehdä.
Itse kyllä olen vihainen kun puoliso on kipeä - sillä sitten huudetaan sängynpohjalta "surkeana" passuuttamista vaikka ei olisi kuin 37.1 kuumetta. Mua pistää vihaksi että heittäydytään täysin lapseksi, vaikka olis kykenevä itsekin hakemaan juotavaa jne.
Itse en saa apua pikkukuumeessa enkä isommassakaan, vaan pitää kaikki hoitaa edelleen.
Ei niin sairastumisesta, kuten moni täällä sanonut, niin hän ryömii jonnekin omiin oloihinsa.
Mutta meillä on sillä tavalla että kenelläkään ei saa olla oikein huono päivää, olla surullinen tai muuten hiljainen.
Jostain syystä pitää olla iloisen neutraali ja siitä positiivisempi.
En tiedä mitä se on.
Hän ei kai oikein ymmärrä tai osaa käsitellä tunteita, niin kaikkien täytyy olla aina reippaita.
Ei. Häntä ei ole minun mitkään vaivani kiinnostaneet 20 vuoden aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on kuin mitään ei olisi.
Jos olen niin kipeä etten siivoa tai kokkaa, hän aiheuttaa muutamassa päivässä jo kaaoksen.
Ja tilaa ruokaa. Ei kysy haluanko minä jotain.Näin. Ei meilläkään kumppani huomaa mitään, ei huomaa että ehkä jonkun pitäisi kauppaan mennä tai ruokaa tehdä.
Itse kyllä olen vihainen kun puoliso on kipeä - sillä sitten huudetaan sängynpohjalta "surkeana" passuuttamista vaikka ei olisi kuin 37.1 kuumetta. Mua pistää vihaksi että heittäydytään täysin lapseksi, vaikka olis kykenevä itsekin hakemaan juotavaa jne.
Itse en saa apua pikkukuumeessa enkä isommassakaan, vaan pitää kaikki hoitaa edelleen.
Tämä!
Miehen pienikin nenän niiskaus tarkoittaa että hän vetäytyy lepäämään ja vastuut ja hoitajana oleminen jää minulle.
Minulla jos jotain, viime kesänä murtui jalka, hän ei auta. Yksin saa hoitaa kaiken.
Miten tällaiset miehet on kasvatettu?
Ihan vain että tiedä olla vahingossa kasvattamatta omani tälläiseksi turhioksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumppanini kieltäytyy uskomasta, että olen sairas. Esim. viime syksynä sain punkin nilkkaani ja siihen kehittyi selkeä rengasmainen ihottuma. Oli kuulemma ylireagointia mennä lääkäriin ja lääkärin määräämä antibioottikuuri oli ihan turha.
Jos minulla on nuhaa tai yskää tai mitä vain todennettavissa olevaa vaivaa, niin se on vain "pikkunuha". Migreeni ei ole mitään, vaan kuvittelua ja niin edelleen.
Miksi te tyydytte tuollaisiin empatiakyvyttömiin vätyksiin jotka ei välitä kuin itsestään? Meillä on vaan tää yksi elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei niin sairastumisesta, kuten moni täällä sanonut, niin hän ryömii jonnekin omiin oloihinsa.
Mutta meillä on sillä tavalla että kenelläkään ei saa olla oikein huono päivää, olla surullinen tai muuten hiljainen.
Jostain syystä pitää olla iloisen neutraali ja siitä positiivisempi.
En tiedä mitä se on.
Hän ei kai oikein ymmärrä tai osaa käsitellä tunteita, niin kaikkien täytyy olla aina reippaita.
Tuo on aivan sairas suhtautumistapa, tottakai ihmisillä on ja pitää olla erilaisia tunteita.
No ei tietenkään mökötä. En huolisi mököttävää ja kiukuttelevaa henkilöä kumppaniksi muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei niin sairastumisesta, kuten moni täällä sanonut, niin hän ryömii jonnekin omiin oloihinsa.
Mutta meillä on sillä tavalla että kenelläkään ei saa olla oikein huono päivää, olla surullinen tai muuten hiljainen.
Jostain syystä pitää olla iloisen neutraali ja siitä positiivisempi.
En tiedä mitä se on.
Hän ei kai oikein ymmärrä tai osaa käsitellä tunteita, niin kaikkien täytyy olla aina reippaita.
Lapset oppii että tunteet pitää tukahduttaa, ihan kamalaa. Niin perisuomalaista.
Kyllä mököttää. Ja usein lyö ja panee väkisin vaikka on kova kuume.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te tyydytte tuollaisiin empatiakyvyttömiin vätyksiin jotka ei välitä kuin itsestään? Meillä on vaan tää yksi elämä.
Kirjoitin jo aiemmin että muutamat parisuhteet koettu ja nyt aion pysyä sinkkuna.
Syyni oli se että isäni oli samanlainen ja miehet toisensa jälkeen olivat myös.
Se oli ainoa mitä tiesin.
Ja monet ystäväni / sukulaiset ovat samanlaisten miesten kanssa.
Monet naiset ei tiedä paremmasta.
Ja onko sellaisia miehiä edes niin paljoa että riittäisi joka naiselle?
Lapsemme synnyttyä sain masennuksen ja mies on ollut todella ärsyke herkkä ja huutaa ja sähisee hampaiden välistä kuinka hänen elämänsä on mennyt pilalle.
Eksä oli. Hän myös oli vihainen, jos luin kirjaa, tai tein mitään sellaista, että huomioni oli muualla kuin hänessä.
Jep, paljon muitakin narsistisia piirteitä.
Kyllä.
Meillä ei saa olla väsynyt, kiukkuinen tai sairas. Kaikki näistä on tekosyitä ja teeskentelyä.
Ollut joulu 20 vuotta.
Jos kumppani on vihainen siitä, että olet sairas niin silloin et ole aino sairas teidän suhteessa...
Exäni, pari vuotta sitten, kun syöpää epäiltiin, alkoi juoksemaan baareissa ja pettämään.
Ei mitään tukea hänestä.
Ja kun sain tietää ja erosin hänestä ja kysyin miksi teki mitä teki, kohotti vain olkapäitään ja sanoi ettei ollut enää kivaa minun kanssani ja asia oli liian rankka HÄNELLE!