Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Miten kaasuvalotetaan? Mikä on kaasuvalo?

Onko sulla internettiä? Otapa selvää.

Joku verkkokauppa, tai sitten samanniminen elokuva?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Helpompaa on jos entisestä löytyy kaikenlaista selitystä, miksi näin on käynyt. Ja hokea itselle ja toiselle, että ei kolmas päässyt väliin minun heikkouteni takia vaan toisen huonouden."

Hyvässä suhteessa ei ole tullut mieleenkään kukaan muu, mutta toimimattomassa suhteessa tuli monta kertaa ennen kuin erosin ihan ilman kolmatta.

Ihan aikuisille tulee elämässä niinkin ihania yllätyksiä kuin rakkaus. 

Ja omaa heikkoutta se on, että ei lopeta asiallisesti entistä suhdetta, vaan alkaa valehtelemaan ja haukkumaan toista. Kyllä näitä todellakin on nähty. Aika hyvin yhdeltä, että edes jälkeen päin kehtaa tunnustaa. 

Sinä onneksi et niin toiminut, monet toimii. Ei se mikään ihana aikuisten yllätys ole, että valehdellaan, pimitetään, kaasuvalotetaan pahimmassa tapauksessa vuosia. Oikea rakkaus kestää sen, että edellinen suhde lopetetaan ens

Samaa mieltä olen. Rehellinen pitää olla eikä huijata ja satuttaa ketään saa. Sellaiset on luusereita.

Noh, tulihan sekin nyt kunnolla ilmi, että joidenkin mielestä narsistisesta käytöksestä ja nasismista saisi puhua vain, jos on narsistisen persoonallisuuhäiriön diagnoosi.

Eli keskustelua siitä näkökulmasta, että esimerkiksi ap:n puolisolla vaikuttaa olevan selvää narsistisuutta, tai vaikkapa oman läheisen tällaista suhdetta on seurannut, aihetta opiskellut ja havainnut narsistista käytöstä, tai itse on kohdannut narsistisuutta omakohtaisesti elämässään lähisuhteessaan tms, ei saisi jonkun mielestä olla.

Narsistisuus ja narsistinen käytös ei ole diagnoosi eikä siitä puhuminen ole diagnosointia. Se on tietynlaisten poikkeavien tunnusomaisten käytösmallien ja luonteen kuvausta. Joo, ikävä asia, mutta minkäs teet, joskus on kyse narsismista.

Narsisti -termi kuvaa puhekielessä myös tavallisesti ihmistä, jolla on vahvaa narsistista käytöstä. Itse kyllä vältän suoraa narsisti -termiä, ja puhun tavallisesti juuri naristisista piirteistä tai narsistisesta käytöksestä tms. Useimmiten en kuitenaan käytä koko termiä, vaan keskutelen muilla kuvailuin ja vähän siis eri vinkkelistä.

Joskus näistä asioista puhuminen suoraan narsismi-termeinkin on kuitenkin paikallaan, kun tarkoituksena on esimerkiksi nimenomaan ymmärtää narsismia, sen vaikutuksia ja ilmenemistä ja seurauksia, sen erityispiirteitä ja lähtokohtia, ja katsoa asiaa tästä näkökulmasta. Myös tiedon lisääminen narsismista on joskus hyvä syy, myös vaikkapa tässäkin keskustelussa.

"Leima" siis ei ole ollenkaan syyni eikä agendani käyttää tätä termiä, vaan tällaisen luonteen ja toiminnan kuvaus, sekä tällaisesta toiminnasta ja sen vaikutuksista puhuminen, sekä narsitisten kokemusten käsittely, ja parempi ymmärrys niistä. Ikävää jos joku sitä haluaa estää.

Diagnosoinnin persoonallisuuhäiriöistä tosiaan tekee sitten asiaan valtuutettu ammatilainen ja se on oma asiansa.

Joskus termiä todellakin käytetään myös ikävällä tavalla väärin, kuten kyllä monia muitakin kuvailuja ja termejä luonteesta, persoonasta tai käytöksestä. Joskus ihan tahallaankin ja tarkoituksenhakuisesti ihmisiä kuvaillaan väärin ja valheellisesti leimaten; narsistiksi, pettäjäksi, valehtelijksi, hulluksi, hu*raksi, sekopääksi jne jne. Tämä ei tietenkään ole oikein.

Olen siis samaa mieltä siitä, että termiä tulee käyttää harkiten ja tietäen mitä sillä tarkoittaa, tarkoituksena asioiden aito käsittely, ei siis käyttää leimaamistarkoituksessa eikä heppoisin perustein.

Narsistiset käytösmallit poikkevat normaalista (ikävästäkin) käytöksestä selvästi tietyillä tavoilla, ja voivat tuntua niihin törmätessä ensin todella oudoilta ja hämmentäviltä, jos asiaa ei ymmärrä. Näin niihin ei aina myökään osata suhtautua heti niiden vaatimalla tavalla ja vakavuudella. Narsistista käytöstä voi oppia tunnistamaan.

Narsismiin perustuva ongelmakäytös ei muutu ajan kanssa tai asioiden käsittelyllä kumppanin kanssa suhteessa paremmaksi, päinvastoin, joten tällaiseen suhteeseen ei kannata jäädä, sillä siinä vain hajottaa itsensä.

Tällaiseen keskusteluun narsismista ei itse tarvitse osallistua, jos ottaa kovin päähän sanan käyttö. Ihmettelen silti, jos asian suhteen on suurempaa fanaattisuutta ja kontorollinhalua muita kohtaan.

Mieluumin jatkossa keskustelisin itse aiheesta sekä muista aiheista, eikä siitä, saako tästä puhua. Aihe ei ole kielletty tai sääntöjen vastainen.

Ymmärrän toki sen, että on ärsyttävää, että kaikki on nykyään narsisteja, mutta siitäkö sitten johtuu, että joillekin on jotenkin niin mahdottomuus uskoa, että jotkut oikeasti on. 

Näen tämän omassa piirissäni koko ajan. Suku on liittynyt hymistelijöiden kuoroksi, joka ei suostu näkemään, että jotkut tehdyt asiat ovat oikeasti narsismin piirteistä, vallanhaluista ja kontrolloitavaa toimintaa, joka vahingoittaa puolisoa ja perheitä.

Ja kaikki myötätunto vanhempien narsismia kokeneille, on sittenkin eri asia kun se kohdistuu puolisoon. Hän kun on vastuussa siitä, että valitsi juuri tämän ihmisen ja tämän luona pysymisen. Jossain mielenpohjalla on tieto, että tämä on huonosti nyt ja päin peetä, mutta mielellä on omituiset tavat suojata itseään. 

"Tällaiseen keskusteluun narsismista ei itse tarvitse osallistua, jos ottaa kovin päähän sanan käyttö. Ihmettelen silti, jos asian suhteen on suurempaa fanaattisuutta ja kontorollinhalua muita kohtaan.

Mieluumin jatkossa keskustelisin itse aiheesta sekä muista aiheista, eikä siitä, saako tästä puhua. Aihe ei ole kielletty tai sääntöjen vastainen."

Täällähän oli antoisa ketju nimeltään Narsistin keskustelutyyli. Ketjua vastaan hyökättiin koko ajan ja kommentteja poisteltiin loputtomasti. Samoihin aikoihin tässä ketjussa kukki narsismi keskustelu, joka ikävästi muistutti pikemminkin narsistien keskustelua. Päählö oli alussa ap ja häntä ns. vaccarihovi komppasi. Vaihtoehtoisia kommentteja poisteltiin runsaasti. Mm keskustelussa, jossa vaccarit pitivät ok:na miehen naisystävän pettämistä ex-vaimon kanssa. Siis aivan pimeetä. Muutama vaccari jopa alkoi esittää syytöksiä, että oisko uusi naisystävä vain rahan perässä tuon miehen suhteen. Eli syyllistä etsittiin tästä ns. tyttiksestä. Silloin lopetin ketjun seuraamisen ja siihen mitenkään osallistuen. Koska oli porukka, joka muokkasi ja vartioi ketjua kuin jotain omaansa vaikka kyseessä julkinen k-palsta. Toisin ajattelijoihin suhtauduttiin hyökkäyksellä ja kommentteja poistattamalla.
Että sanon nyt niin kuin ketjussa on ollut tapana, että perusta oma ketju aiheestasi. Itse en sellaista kaipaa ja näyttäisi olevan niin, että keskustelijoita kiinnostaa yleisesti ihmissuhteista keskustelu eikä mikään narsismi sen todella pienen esiintyvyyden vuoksi. Ja heille varmaan on siellä tukitoiminnassa omat keskusteluryhmänsä. Tosin taitaa jo olla osittain jo muodista pois mennyttä. Nyt on pinnalla ahdh, autismin kirjo ym, joita diagnooseja lätkitään ja monet saavat ainakin yksityiseltä sektorilta diagnoosinkin jopa siinä määrin, että asiasta on huolestuttu. 

https://www.vauva.fi/keskustelu/4442365/narsistin-keskustelutyyli

"Näen tämän omassa piirissäni koko ajan. Suku on liittynyt hymistelijöiden kuoroksi, joka ei suostu näkemään, että jotkut tehdyt asiat ovat oikeasti narsismin piirteistä, vallanhaluista ja kontrolloitavaa toimintaa, joka vahingoittaa puolisoa ja perheitä."

Mitä väliä sillä on, mitä suku ajattelee/tekee. Pitääkö muutkin saada omalle näkökannalle, jotta voisi tehdä oman ratkaisunsa. Pitää hakea itselle apua ja keskittyä siihen. Vai onko sekin vain hyvä syy olla itse tekemättä mitään asian eteen?

Vierailija kirjoitti:

"Näen tämän omassa piirissäni koko ajan. Suku on liittynyt hymistelijöiden kuoroksi, joka ei suostu näkemään, että jotkut tehdyt asiat ovat oikeasti narsismin piirteistä, vallanhaluista ja kontrolloitavaa toimintaa, joka vahingoittaa puolisoa ja perheitä."

Mitä väliä sillä on, mitä suku ajattelee/tekee. Pitääkö muutkin saada omalle näkökannalle, jotta voisi tehdä oman ratkaisunsa. Pitää hakea itselle apua ja keskittyä siihen. Vai onko sekin vain hyvä syy olla itse tekemättä mitään asian eteen?

Niin siis minä olen "vain" läheinen, joka katselee vierestä, kun toinen kuihtuu olemattomiin, ei omaa enää mitään omia mielipiteitä, pelkää kaikenlaista epätodennäköistä ja -olennaista, kyselee olemattomiin lupaa ja on tyytyväinen rippusiin, joita normaalissa suhteessa ei edes huomattaisi, vaan pidettäisiin itsestäänselvyytenä. Olisi hyvä, jos hän saisi tukea myös muulta perheeltä. Että pääsisi hakemaan sitä apua.

Siksi suhtaudun tähän keskusteluun toisin kuin sinä, joka väität olevasi asiantuntija, mutta olet puheidesi perusteella jokseenkin pihalla.

Toisaalta tunnut saavan erikoista iloa tästä vaccari-hömpötyksestä, joka on jo aikansa elänyt. Heitä ei täällä enää näy, koska eivät todennäköisesti ole narsisteja eikä masokisteja, jotka saavat jotain nautintoa tästä näytelmästä, jota hampaat irvessä pidät yllä.

"Täällähän oli antoisa ketju nimeltään Narsistin keskustelutyyli. Ketjua vastaan hyökättiin koko ajan ja kommentteja poisteltiin loputtomasti. "

Eli siis sinä kiertelet eri keskusteluissa pätemässä ja haukkumassa ja vaatimassa muita omalle kannallesi. Hermostut jostain vakkarijengistä ja suutut kun sinua ei huomata. Monetko ketjut olet huomionhakuisuudellasi pilannut? Mitä poisteluun tulee vakkarien viestejä on kyllä poistettu prosentuaalisesti takuulla eniten. Tai niitä jotka ovat olleet vakkarien kanssa samaa mieltä. Minunkin viestejä on poistettu vaikka miten monta saa nähdä kauanko kestää kun tämä lähtee.

"Niin siis minä olen "vain" läheinen, joka katselee vierestä, kun toinen kuihtuu olemattomiin, ei omaa enää mitään omia mielipiteitä, pelkää kaikenlaista epätodennäköistä ja -olennaista, kyselee olemattomiin lupaa ja on tyytyväinen rippusiin, joita normaalissa suhteessa ei edes huomattaisi, vaan pidettäisiin itsestäänselvyytenä. Olisi hyvä, jos hän saisi tukea myös muulta perheeltä. Että pääsisi hakemaan sitä apua.

Siksi suhtaudun tähän keskusteluun toisin kuin sinä, joka väität olevasi asiantuntija, mutta olet puheidesi perusteella jokseenkin pihalla."

Se on vähän kuin vanhan ajan alkoholisti se riippuvainen, että minkäs teet. Pihalla olen siinä mielessä, etten jaksa jatkuvaa uhriutumista ja sitä, ettei oteta vastuuta omasta ja kenties lastenkaan elämästä. Sellaisiahan ne narskutkin on. Jos joku tyytyy omaan elämäänsä, joka on muiden mielestä surkeeta, niin se on hänen valintansa. Höykyttäminen ei auta mitään. Sun turha alkaa vääristellä mua ja esittää mun väittäneeni itseäni asiantuntijaksi. Sehän on just sitä sumutusta tuollainen vääristely.

Vierailija kirjoitti:

"Niin siis minä olen "vain" läheinen, joka katselee vierestä, kun toinen kuihtuu olemattomiin, ei omaa enää mitään omia mielipiteitä, pelkää kaikenlaista epätodennäköistä ja -olennaista, kyselee olemattomiin lupaa ja on tyytyväinen rippusiin, joita normaalissa suhteessa ei edes huomattaisi, vaan pidettäisiin itsestäänselvyytenä. Olisi hyvä, jos hän saisi tukea myös muulta perheeltä. Että pääsisi hakemaan sitä apua.

Siksi suhtaudun tähän keskusteluun toisin kuin sinä, joka väität olevasi asiantuntija, mutta olet puheidesi perusteella jokseenkin pihalla."

Se on vähän kuin vanhan ajan alkoholisti se riippuvainen, että minkäs teet. Pihalla olen siinä mielessä, etten jaksa jatkuvaa uhriutumista ja sitä, ettei oteta vastuuta omasta ja kenties lastenkaan elämästä. Sellaisiahan ne narskutkin on. Jos joku tyytyy omaan elämäänsä, joka on muiden mielestä surkeeta, niin se on hänen valintansa. Höykyttäminen ei auta

Tämä juuri, että lausutaan taikasana narsisti jonka jälkeen voi luopua kokonaan omasta toimijuudesta. Ymmärrän kyllä sen, että joka narsistin kanssa jää puoliväkisin roikkumaan yhteen, sairastaa jo valmiiksi jotain omaa kiintymyssuhdehäiriötä, tai mitä näitä trendinimikkeitä nyt onkaan. Mutta levitetään nyt sitten tällaisessa keskustelussa totena väitettä että huonossa parisuhteessa ihminen nyt vaan on niin kuin lastuna laineilla, voimatta itse tilanteelle mitään ja sitten kun se 'narsisti' tekee ratkaisut niin sitten voi voimaantua ja päättää, että parempi elää loppuelämä yksin. Ja tietenkin kieltäytyä lasten toisen vanhemman kanssa mistään yhteistyöstä koska narsistin kanssa ei yhteistyötä voi tehdä. Onko tämä rakentava asenne jota on hyvä buffata niin kuin yhtenä ainoana totuutena, jota ei sovi yhtään kriittisesti käsitellä?

Se on vähän kuin vanhan ajan alkoholisti se riippuvainen, että minkäs teet. Pihalla olen siinä mielessä, etten jaksa jatkuvaa uhriutumista ja sitä, ettei oteta vastuuta omasta ja kenties lastenkaan elämästä. Sellaisiahan ne narskutkin on. Jos joku tyytyy omaan elämäänsä, joka on muiden mielestä surkeeta, niin se on hänen valintansa. Höykyttäminen ei auta mitään. Sun turha alkaa vääristellä mua ja esittää mun väittäneeni itseäni asiantuntijaksi. Sehän on just sitä sumutusta tuollainen vääristely.

Ei oikeastaan ollenkaan samaa. On eri asia olla addikti kuin se, että joku murtaa sen oman tahdon vuosien varrella pala palalta. Ei siinä tyydytä omaan elämään, kun oma elämä on sen toisen taskussa ja siten menetetty. Mutta se on totta, että sitä ei ymmärrä, jos ei ymmärrä.

Sitä vain on vaikea käsittää, miksi pitää kinata sitten sellaisten kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella sen kokeneet. Miksi pitää hokea tuota mantraa, että senkun vaan ottavat elämän omiin käsiinsä. Hoet varmaan masentuneellekin, että niskasta kiinni ja lenkille?

"Sitä vain on vaikea käsittää, miksi pitää kinata sitten sellaisten kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella sen kokeneet. Miksi pitää hokea tuota mantraa, että senkun vaan ottavat elämän omiin käsiinsä. Hoet varmaan masentuneellekin, että niskasta kiinni ja lenkille?"

Koska ovat niin kultalusikka perseessä syntyneitä, kasvaneita ja elämänsä sankareita täydellisiä ihmisiä mitä nyt vain expuolisonkin mielestä ainut vika että ovat niin täydellisiä. Siksi. Eivät oikeasti ymmärrä mitä tapahtuu kun valmiiksi jostain oleva rikki oleva ihminen tai toisaalta lapsellisen naiivi ja sinisilmäinen kohtaa sen oikean narsistin.

"Ei oikeastaan ollenkaan samaa. On eri asia olla addikti kuin se, että joku murtaa sen oman tahdon vuosien varrella pala palalta. Ei siinä tyydytä omaan elämään, kun oma elämä on sen toisen taskussa ja siten menetetty. Mutta se on totta, että sitä ei ymmärrä, jos ei ymmärrä.

Sitä vain on vaikea käsittää, miksi pitää kinata sitten sellaisten kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella sen kokeneet. Miksi pitää hokea tuota mantraa, että senkun vaan ottavat elämän omiin käsiinsä. Hoet varmaan masentuneellekin, että niskasta kiinni ja lenkille?"

Kyllä se addiktio murtaa sen addiktin ja hänen tahtonsakin. Se on päihdesairaus, johon on hoitoakin olemassa, tosin nyt Suomessa on tosi vaikea saada/päästä asialliseen ja pitkäjänteiseen hoitoon. Ja itsekin parikin masennusta sairastaneena sanon, että hae apua, lepää, tee sitä mitä jaksat ja saat edes hiukka mielihyvää. 

Miksi sä puutut ja kuvittelet toisen ajattelevan jotain? Projisoitko omia juttujasi vain vai ihan vain veetuilet. Parisuhdeongelmiin on ihan eri tavalla saatavilla apua. Jopa hyvin ammatillista ja maksutonta.

Kyllä se addiktio murtaa sen addiktin ja hänen tahtonsakin. Se on päihdesairaus, johon on hoitoakin olemassa, tosin nyt Suomessa on tosi vaikea saada/päästä asialliseen ja pitkäjänteiseen hoitoon. Ja itsekin parikin masennusta sairastaneena sanon, että hae apua, lepää, tee sitä mitä jaksat ja saat edes hiukka mielihyvää. 

Miksi sä puutut ja kuvittelet toisen ajattelevan jotain? Projisoitko omia juttujasi vain vai ihan vain veetuilet. Parisuhdeongelmiin on ihan eri tavalla saatavilla apua. Jopa hyvin ammatillista ja maksutonta.

Minusta sinä vaikutat veetuilevan, kun et jaksa edes lukea, mitä kirjoitetaan, kunhan huutelet. Kysehän ei siis edelleenkään ole minusta, joten minun lepohetkeni eivät asiaa auta.

Toivottavasti sinä olet saanut masennuksiisi apua, vaikka kyllähän niistäkin monet väittää, että ne ovat vain vaikeiden asioiden välttelyä. Että niitä ei nimenomaan paranna muu kuin asenteen vaihto.  Se, että alkaa  katselemaan maailmaa vähemmän oman navan kautta. Mutta tiedä siitä sitten.

Jätän kanssasi keskustelun tähän, koska näemmä et viitsi edes lukea, mitä kirjoitetaan.

Kyllä on niin toksisia kommentteja taas ketjussa, etten yhtään ihmettele, jos joku haluaa viimein ottaa eron myrkkypuolisostaan. Sitten ulvotaan narsistista ja ollaan uhreja. Onnea vain valitsemallenne tielle.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on niin toksisia kommentteja taas ketjussa, etten yhtään ihmettele, jos joku haluaa viimein ottaa eron myrkkypuolisostaan. Sitten ulvotaan narsistista ja ollaan uhreja. Onnea vain valitsemallenne tielle.

Sinähän se nytkin tässä uhriudut ja marisit. Jotkut ovat taas kertoneet esim oman läheisen tilanteesta ja mitä tulee takaisin. Pelkkää paskaa huutelua kun ei lueta edes viestejä.

"perusta oma ketju aiheestasi. Itse en sellaista kaipaa ja näyttäisi olevan niin, että keskustelijoita kiinnostaa yleisesti ihmissuhteista keskustelu eikä mikään narsismi sen todella pienen esiintyvyyden vuoksi."

Jahaa, sinua siis ei kiinnosta, niin ei ketään muutakaan saisi. Mitähän tuohon jaksaisi vastata: Näyttää joitakin kiinnostavan, koska keskustelua aiheesta on ollut.

Tämä ko. aihe, narsistisuus lähisuhteessa, liittyy monella tapaa aloitukseen ja otsikkoon, myös suoraan irtipäästämisen vaikeuteen. Tässä ketjussa on käsitelty ja käsitellään aloituksen avaamia teemoja monesta näkökulmasta, tämä nasismi- juonne on tässä vain yksi muiden muassa. Sinusta ilmeisesti ikävää, kun ketjun kommentointi vilkastui nyt tällä kertaa tällä aiheella ja näkökulmalla :D Voi ankeus sentään.

Edellinen jatkaa: Ja vielä tuohon narsismin yleisyyteen: Jos otetaan varovainen ja alakanttiin oleva arvio siitä, että 1 % ihmisistä on voimakkaan narsistisia, ja edelleen maltillinen arvio siitä, että elämänsä aikana tällä narsistisella henkilöllä on n. 10 lähisuhdetta; perheenjäsenet, seurustelukumppanit ja puolisot. Niin tällöin aihe (narsismi) koskettaa läheisesti suoraan keskimäärin n. 10% ihmisistä. Välillisesti sitten tietenkin vielä isompaa osaa. 

Tämä luku 1% on nykyarvioiden ja mukaan reippaasti alakanttiin. Jos luku on vaikka 3 %, mikä on todennäköisesti lähempänä oikeaa, niin sitten se yhtälö on sellainen, että aihe koskettaa läheisesti n. 30 % ihmisistä. Jos luku on 5%, mikä on vieläkin yleinen asiantuntija-arvio narsismin yleisyydestä, niin silloin aihe koskettaa läheisesti n. 50% ihmisistä. Jopas onkin harvinainen juttu?

Jotkut arviot ovat vielä tätäkin selvästi korkeampia, varsinkin jos otetaan kaikki ns. narsistipiirteiset myös mukaan. esim. 6 + 6 = 12, jolloin aihe koskettaa läheisesti jossain kohtaa elämäänsä keskimääräisesti tällöin siis jokaista. Toki voi ottaa huomioon näissä keskiarvoissa myös sen, että jotakuta asia koskettaa monta kertaa, ja toista sitten ei välttämättä yhtäkään kertaa.

Yhdysvalloista on esitetty näitä korkeampia arvioita esiintyvyydessä, itse asiassa vieläkin korkeampia kuin tuo 6 + 6 , esim. Ramani Durvasula, " dr. Ramani", psykologi ja psykogian opettaja, ja pitkän linjan narsimiasiantuntija ja kirjailija aiheesta. Jos kiinnostaa hyvät tietopaktit narsismista, niin YouTubesta häneltä löytyy hyviä videoita aiheesta. 

Luku 10 % ja lähes 100 % välissä, kuinka isoa osaa ihmisistä narsismi koskettaa läheisesti elämänsä aikana.  

Ei kannata siis niin kovasti ihmetellä, miten niin monella tuntuu olevan tai ollut joku narsistinen läheinen, ja aiheesta on yleisesti ottaen niin paljon keskustelua. Tieto, tutkimus ja ymmärrys narsismista on kasvanut viimeisen parinkymmen vuoden aikana paljon.

Hyvä pointti myös yhdellä että narsismin piirteet ovat lisääntyneet ihan yhteiskunnan tasolla, monet ihailevat suorastaan kaikkea elä itsellesi ja kerran sitä eletään vain tyyppistä elämää. Sitä, että menestytään toisten kustannuksella. Heikkoutena pidetään kilttiä ja mukavaa luonnetta.

Huvittavaa tuo, että aina tänne ilmestyy myös nuo kertomaan, mistä puhutaan ja mistä ei pidä puhua ja menkää muualle ketjusta. Päälle moittivat, että vakkarit määräilee ketjua! Vaikka kukaan heistä ei enää edes kirjoita.