Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12834)
"Tämä minun näkökulmani. Pikemminkin tulisi mieleen onko keittiöremontteeraajalla jotain ongelmaa itsensä tai remontin kanssa jos yhtäkkiä alkaakin salailla tai jopa suuttua tavallisesta kysymyksestä. "
Ja mitä jos ihminen vastaa, että remontista on jo aikaa, en jaksa nyt alkaa siitä enää puhumaan ja yksityiskohtia kertomaan niin oletko naama mutkalla ja mariset muille työkavereille, että todella epäreilua, että ei kerro nyt mitään, kun alkoi kuitenkin remontista kertomaan ja mua niin kiinnostaisi ja itsekin aion remonttia tehdä niin olisi kiva jutella? Ja arvuutella, että varmaan sillä on jotain ongelmia, mitähä ne olis, tietää tietysti tehneensä remontin väärin!
Niin me ihmiset ollaan erilaisia. Toiset ymmärtää hienotunteisen kiitos en puhu tästä vastaukseksi, toiset alkavat vänkäämään ja ihmettelemään ja pohtimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä normaalit ihmiset vastaavat normaaleihin kysymyksiin jos ovat itse tehneet aloitteen jo aiemmin jostain normaalista aiheesta. Eihän oikeastaan voisi keskustella eikä syntyisi ikinä keskustelua jos ihmiset toimisivat niin, että aloittavat jonkun asian ja sitten vetäytyvät vastaamasta tai muiden täytyisi koko ajan varoa ja miettiä voikohan tuota nyt ottaa uudestaan ja kysyä ihan jo kohteliaisuudestakin. Vaikeaksi menisi.
Olenkohan ja elänköhän sitten ihan eri maailmoissa kun minun tuttavapiirissäni eivät ihmiset joudu varomaan toisiaan, että uskallänkohan kysyä tai mahtaakohan saada vastausta. Harvoin, tuskin koskaan, en ainakaan muista, on kukaan sanonut ettei nyt jaksa/välitä/huvita vastata. Puhun nyt oikeasta elämästä, en tästä palstasta.
Tietenkin ovat ne asiat, joita ei oteta esille tai kysellä kun toinen ei ole niitä itsekään esille ottanut.
Elät kyllä omituisessa maailmassa, jossa ventovieraiden oletat vastailevan kysymyksiisi sillä perusteella, että ovat jotain sinulle sanoneet.
Toivottavasti kukaan ei erehdy juttelemaan sinulle junassa, ravintolassa tms paikassa yhtään mitään, koska alat vänkäämään, että et ole normaali, jos toinen kokee utelusi kiusalliseksi ja haluaa vetäytyä keskustelusta.
Vai oletko ehkä käsityksessä, että juttelet täällä jonkun tuttusi kanssa vaiko peräti ystäviäsikö täällä luulet olevan?
"Puhun nyt oikeasta elämästä, en tästä palstasta."
mutta olet nyt tällä palstalla. Joten mitä täällä tinkaat?
Käsitän, että olemme nyt tällä palstalla. Mutta normaaleilla ihmisillä yleensä pätevät täällä samat, normaalit käytöstavat kuin oikeassakin elämässä. Tai ainakin pitäisi. Ja en puhunut ventovieraista vaan tuttavapiiristäni, jos jaksatte lukea eikä vääristellä vain periaatteessa. "Olenkohan ja elänköhän sitten ihan eri maailmoissa kun minun tuttavapiirissäni"...
Verestääksenne muistianne muistellaanpas vaan kuinka hyviä ystäviä näistä muutamista nimerkillisistäkin aikoinaan tässä ketjussa tulikaan. Vaikka olivat, ja ovat, aivan vieraita ihmisiä toisilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Verestääksenne muistianne muistellaanpas vaan kuinka hyviä ystäviä näistä muutamista nimerkillisistäkin aikoinaan tässä ketjussa tulikaan. Vaikka olivat, ja ovat, aivan vieraita ihmisiä toisilleen. "
Niin juuri he olivat. Keskenään. Eivät sinun kanssasi. Joten näin ollen heidän keskustelunsa olikin jotain muuta kuin tämä sinun kiusallinen tiukkaaminen ja vänkääminen. Et nyt taida ihan ymmärtää. Oletkohan tuollainen siellä omassakin maailmassa eli et ymmärrä, että vaikka kaksi työkaveria puhuu paljon keskenään tuntevat kiusalliseksi jos sinä alat tinkaamaan?
Huomaatko, että keskustelu taas kokonaan lakkasi, vähätkin nimimerkilliset poistui ja ollaan taas kiertämässä kehää sinun vänkäämisen ympärillä? No, tätä huomiota varmaan kinuatkin.
Vierailija kirjoitti:
"Puhun nyt oikeasta elämästä, en tästä palstasta."
mutta olet nyt tällä palstalla. Joten mitä täällä tinkaat?
Kyllä täällä joku toinen aloitti esimerkillä vertaamalla palstakeskustelua oikean elämämän työkaverin keittiöremppakeskusteluun, en minä. Jatkoin sitten samasta aiheesta, siksi tinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kyllä täällä joku toinen aloitti esimerkillä vertaamalla palstakeskustelua oikean elämämän työkaverin keittiöremppakeskusteluun, en minä. Jatkoin sitten samasta aiheesta, siksi tinkaan. "
No ymmärrätkö nyt kuitenin että vastauksia et tule saamaan joten voit lopettaa tinkaamisen? Ja haukkumisen siitä että vastauksia et saa.
Vierailija kirjoitti
Niin juuri he olivat. Keskenään. Eivät sinun kanssasi. Joten näin ollen heidän keskustelunsa olikin jotain muuta kuin tämä sinun kiusallinen tiukkaaminen ja vänkääminen. Et nyt taida ihan ymmärtää. Oletkohan tuollainen siellä omassakin maailmassa eli et ymmärrä, että vaikka kaksi työkaveria puhuu paljon keskenään tuntevat kiusalliseksi jos sinä alat tinkaamaan?
Huomaatko, että keskustelu taas kokonaan lakkasi, vähätkin nimimerkilliset poistui ja ollaan taas kiertämässä kehää sinun vänkäämisen ympärillä? No, tätä huomiota varmaan kinuatkin.
Ensimmäisestä lauseesta paljastuu taas koko asian ydin. Me keskenämme, eikä muut! Ohhoijaa, tänne ei muut kirjoittele ja kyseenalaista, nii!
Minusta tuosta 28 tulee mieleen työkaverini. Hän oli ikuinen laihduttaja. Aina oli vika jossain muussa, kuin itsessä. Ensin oli vika kilpirauhasessa omasta mielestä, ei ollut. Sitten oli vikaa sydämessä, ei ollut. En muista muita tekosyitä. Ihan olisi voinut katso peiliin ja miettiä miten liikkuu ja syö.
Tästä asuntoasiasta 28 kirjoitti, että SITTEN KUN poika muuttaa, niin asunto myyntiin, mistä ex omistaa puolet. Mutta sitten tuli ikkunaremontti, huonot myyntiajat jne... Sitten siitä ei saanut enää puhua, kun 28:lta loppui tekosyyt, miksi hän vielä asunnossa asuu ja ei suostu exää päästämään irti. Kietonut tossukka exänkin tähän uskomukseen, ettei asuntoa myydä tai ainakin exän osuutta ei nyt kannata exälle maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sairaaksi mennyt tämä ketju. Ensin ei tiedetä mitään niin on pakko kysellä ja kun ei saada vastauksia yllättäen tiedetäänkin kaikki, kuka asuu missä ja mitä on maksettu.
Päättäkää jo. Mutta katkeruus, se on pysynyt, vaikka kohteet eivät juurikaan enää ammuttavaksi ilmaannukaan.
Varmaan oli aplla ja 28v ihan hyvä tarkoitus tulla kertomaan kuulumiset, kun niitä kyseltiin. Mutta mikäpä olikin yllättäen taas vastassa. Aika hyvin nuokin 2 (?) jaksaa päivystää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä täällä joku toinen aloitti esimerkillä vertaamalla palstakeskustelua oikean elämämän työkaverin keittiöremppakeskusteluun, en minä. Jatkoin sitten samasta aiheesta, siksi tinkaan. "
No ymmärrätkö nyt kuitenin että vastauksia et tule saamaan joten voit lopettaa tinkaamisen? Ja haukkumisen siitä että vastauksia et saa.
No voi hyvänen aika, enhän nyt vastauksia enää ole 28:lta pyytämässä, se asia tuli kyllä erittäin selväks, ettei hän kerro. Kunhan vain spekuloin ja pyörittelen ihan yleisesti miten erilaisia tapoja ihmisillä on niin täällä kuin oikeassa elämässä. Tämä jonkun muun aloittama työkaverin kuvitteellinen keittiöremppa nyt osui esimerkin kohteeksi. Pahoittiko nyt sitten joku siitäkin mielensä. Onko sekin sitten haukkumista, en osaa nyt yhtään näköjään mitään oikein, sekin on kyllä tullut selväksi.
Selkeästi on nyt ärhäkästi joitain henkilöitä vastailemassa. Syystä tai toisesta.
Sinulle 12810/12809. Minun asuntoasiat on Sinulle ihan järjetön (sairas) päähänpinttymä, voi härregood. Kun tietäisit asiat niin häpeisit. Sinulla on jotain henkilökohtaisia traumoja. Minä olen päästänyt exästä irti aikoja sitten, se että onko exäni tossukka tai päästänyt irti on sitten toinen "tarina". Mutta exäni (sinun mielipide) on nyt toisen naisen murhe (hyvä niin).
Ja tuo miten kirjoitat työKAVERISTASI, kertoo vain sinusta. Onneksi en ole työkaverisi (puistatus). Ei varmaan ollut pokkaa ystävääsi neuvoa, vaan se paras tapa on ivalliseen tyyliin kirjoitella seläntakana. Oi sinä suuri täydellisyys.
Olet todennäköisesti jonkun miehen "uusi heila" ja katkera miehen menneisyydestä, etkä välttämättä ymmärrä että miehesi jättää kaiken Sinulle kertomatta ja luulet tietäväsi kaiken.
Ihan lempeydellä kannustan pääsemään katkeruudesta eroon, elämä on paljon mukavampaa.
28 v yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti
Niin juuri he olivat. Keskenään. Eivät sinun kanssasi. Joten näin ollen heidän keskustelunsa olikin jotain muuta kuin tämä sinun kiusallinen tiukkaaminen ja vänkääminen. Et nyt taida ihan ymmärtää. Oletkohan tuollainen siellä omassakin maailmassa eli et ymmärrä, että vaikka kaksi työkaveria puhuu paljon keskenään tuntevat kiusalliseksi jos sinä alat tinkaamaan?
Huomaatko, että keskustelu taas kokonaan lakkasi, vähätkin nimimerkilliset poistui ja ollaan taas kiertämässä kehää sinun vänkäämisen ympärillä? No, tätä huomiota varmaan kinuatkin.
Ensimmäisestä lauseesta paljastuu taas koko asian ydin. Me keskenämme, eikä muut! Ohhoijaa, tänne ei muut kirjoittele ja kyseenalaista, nii!
Minusta tuosta 28 tulee mieleen työkaverini. Hän oli ikuinen laihduttaja. Aina oli vika jossain muussa
Tuo asian oikaisu oli aivan pöyristyttävää tosiaan: he (nimimerkilliset) olivat KESKENÄÄN täällä ystäviä, eivät SINUN kanssasi. Naurettavaa, aikuiset ihmiset. Yleinen keskustelupalsta ja täällä muka jotkut ovat ystäviä ja muut ulkopuolisia joiden kanssa ei keskustella tai heidät ainakin sitten teilataan tai ajetaan pois elleivät liity taustakuoroon.
Toisaalta hyvä, että nyt selkisi, eivät voi enää väittää muuta.
Korjaus jonkun oletukseen, että jos kaksi työkaveria keskustelee oikeassa elämässä keskenään niin en menen siihen väliin tinkaamaan en missään nimessä. Missä olen edes niin sanonut eikä ole kukaan muukaan. On ilmeisesti kiva keksiä omassa päässään ja tehdä toisesta typerä ja itsestä niin fiksu.
Onko nyt tai ilmeisesti on, että joku/jotkut mieltäneet niin, että kun esimerkiksi 28 kertoo jostain täällä yleisessä keskustelussa niin se onkin tarkoitettu vain "kahdenkeskiseksi meidän ystävien väliseksi keskusteluksi" eikä siihen ole tarkoituskaan meidän "ulkopuolisten" ottaa osaa/kantaa/esittää tarkennuksia/ tms.?
Miksi ihmeessä olette silloin kieltäneet, että ei tämä ole mikään sisäpiirin ketju kun ilmiselvästi niin onkin. Kun oikein nyt jälleen rautalangasta täytyi vääntää.
Ainakin minulla alkujaan oli ihan hyvä tarkoitus tulla kertomaan, että kaikki on hyvin. Tuomaan uskoa, että niistä todella vaikeista eron jälkeisistä kipeistä ajoista selviää (jokainen omaan tahtiin ja omalla tavalla).
Täydellinen en ole ja tekisin monta asiaa erinlailla alusta asti. No, en ainakaan olisi niin sinisilmäinen, olisi pitänyt vaatia heti toisellalailla vastuut yms. Rakkaus on sokeaa ja sitä shokissa niin helposti kääntää toisenkin posken. Helppoa se ei ollut varmasti exälle tehdä päätöksiä monen ihmisen elämään vaikuttavia, mutta täällä eletään vaan kerran ja exällä oli oikeus onneen. Tapa oli epäinhimillinen minua ja lastamme kohtaan, valheista kun tuppaa jäämään kiinni. Silti ihan aidosti toivon, että exä olisi onnellinen.
Mennyt on mennyttä ja elän ihan uutta elämää tyytyväisenä ja onnellisena.
En minä täältä häviä, mutta huomasin että tuo tikkatauluksi joutuminen asuntoasioiden takia saa esiin puolen, josta en pidä. Jokainen saa miettiä ihan mitä vaan arvailuja miten asiat menivät, mutta jos en täällä halua jakaa lisätietoja niin minun ei ole pakko.
Halaus ja kaikkea hyvää toivottaa 28 v yhdessä.
"Toisaalta hyvä, että nyt selkisi, eivät voi enää väittää muuta. "
Kyllähän he voivat, minä kun en ole kukaan heistä. Joten tuskin ottavat, eikä tartte ottaa tietenkään,minun sanomisia omalle vastuulle. Huomaa nyt tämä mitä on koko ajan hoettu ja sinäkin niin teet täällä kirjoittelee monet ja monenlaiset.
Ja olen sitä mieltä, että huutelette nyt ihan hulluja. Voi hyvänen aika voi hyvänen aika.
Popparit esiin, vauhti kiihtyy.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sairaaksi mennyt tämä ketju. Ensin ei tiedetä mitään niin on pakko kysellä ja kun ei saada vastauksia yllättäen tiedetäänkin kaikki, kuka asuu missä ja mitä on maksettu.
Päättäkää jo. Mutta katkeruus, se on pysynyt, vaikka kohteet eivät juurikaan enää ammuttavaksi ilmaannukaan.
Käytkö vähän hitaalla? Enhän minä mitään tiennyt, enkä niin sanonutkaan vaan laitoin vain kaksi esimerkkiä miten yleensä ja normaalisti eron jälkeen asunnon kanssa toimitaan. 28 ja exällään voi olla sitten jotain muita käytäntöjä koska jompikimpi mainitsemani olisi ollut helppo täällä kertoa.
Voin laittaa uudelleenkin: asunto on myyty ja kumpikin saanut siitä hänelle kuuluvan osuutensa.
Asunto on jäänyt omaan käyttöön ja exälle on maksettu hänelle kuuluva osuus.
Tai sitten tosiaan joku muu systeemi, mistä emme tiedä eikä meidän kuulukaan tietää eikä 28 ole velvollisuus kertoa.
Tässä olisi kyllä jollekin gradun aihe, että miten voi jonkun kirjoitukset, kuten nyt se, että 28 v tulee kertomaan, että hyvin menee, saada tämmöisen raivon aikaiseksi. Toivooko joku, että menisi huonosti??
Senverran ihan oikeasta elämästä, että jos minä tai joku muu kertoo työpaikalla ihan itse vapaaehtoisesti keittiöremontistaan, niin en saa enkä oleta työkaverin saavan ahdistus- tai pöyristyskohtausta jos joku työkaveri sitten kysyy miten keittiöremontti etenee/onko keittiöremontti jo valmis/tms. Normaalit ihmiset pystyvät vastaamaan normaaleihin kysymyksiin ihan ilman, että alkavat nähdä kysymyksessä tai kysyjässä jotain suurta uhkaa saati kokevat ihmisen painajaiseksi.
Tämä minun näkökulmani. Pikemminkin tulisi mieleen onko keittiöremontteeraajalla jotain ongelmaa itsensä tai remontin kanssa jos yhtäkkiä alkaakin salailla tai jopa suuttua tavallisesta kysymyksestä.
Näin me ihmiset olemme erilaisia.