Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12663)
Näissä vakiotantoissa huokuu matalapalkkainen työ, koulutuksen vähyys.
Mistä se taas johtuu? Ollaanko eletty koko aikuisikä miehelle ja lapsille. Kyllä.
Pakko päästä leikkimään johtajaa täällä vauvapalstalla. Töissä se ei onnistu, kun ollaan siellä organisaation alimmalla tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on niiiiiin ensiarvoisen tärkeää päästä hieman haukkumaan itselle täysin vieraita, kuka ties keksittyjä, perheenisää ja hänen tuoretta kumppaniaan, ettei sitä saa kukaan sivustakaan arvostella?
No itseltäsi kyllä voisit myös kysyä, miikä saa sut niin kiivaasti puolustamaan perheenisää ja tuoretta kumppania joka muuten ei ole mikään tuore vaan ollut kuvioissa hyvän aikaa jo silloin kun perheenisä vielä eli muka perheenisänä ja lämmitteli vaimonkin vuodetta.
Ja suutut vietävästi, kun nämä sun "ihan joo neutraalit" huomiot ei kiinnostakaan. Eikä täällä juurikaan muuten ole haukuttu. On otettu kantaa.
Ne lapset saa puolustamaan yhteistyötä ja rauhaa. Jos luet oikeasti kommenttini niin en ole yhtään kertaa puolustanut tuota isää enkä hänen kumppaniaan. Kun en ollenkaan heitä tunne, enkä tiedä minkälaisia lienevät. Sen
sänkyä tai liettä ei tarvitse pitää lämpimänä kumppanille joka uhkailee erolla.
niinhän sitä luulisi. Se ei vaan käytännössä koskaan mene niin. Jättäjä on eropohdinnoissaan jo pitkällä, jätetyllä prosessi on vasta alussa. Eroon ei halua uskoa, joten tekee kaikkensa että sen saisi estettyä. Tuohan se on se eron suuri paradoksi ja kivulias todellisuus. Mitä kipeämmin toinen haluaa erota, sitä kovemmin toinen tekee töitä, että ero peruuntuisi. Jättäjällä voi olla jo toinen rakkauden kohde ja samaan aikaan kotona pian entinen puoliso joka on ehkä pitkästä aikaa vailla hirveästi läheisyyttä ja rakkaudenosoituksia. Hän ehkä yrittää miellyttää kovasti järjestämällä yllätyksiä ja tekemällä kaiken kotona mahdollisimman sopuisaksi ja miellyttäväksi. Tämä on eroavalle todella kiusallista ja herättää syyllisyyttä. Vaikea tilanne. Jos eron valmistelee ja järjestää nopeasti, tulee se jätetylle shokkina ja jättää mielikuvan hetken mielijohteesta tehdystä erosta. Ehkä se olisi vielä peruttavissa? Jos sitä taas alustaa varovaisesti pitkän aikaa, niin saa monesti edellä kuvatun kuvion aikaan. Ja se vasta jätetylle katkerana oivalluksena tuleekin, että kaiken sen ajan kun hän yritti ja yritti, oli kumppani tehnyt jo päätöksensä. Sitten on tietysti tämä perinteinen: käyttäydyn mahdollisimman törpösti niin ehkä toinen pistää eron jalalle. No joo..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Helena Koivu?
Lueskelin tän ketjun alkua ja paljon on yhtäläisyyksiä ja ajallisia yhteensattumia.
Juuri tällaista laukalle lähtöä ja mielikuvituksen lentoahan tämä "kritiikki" on ollut. Ja epäuskoa, että eihän noin käyttäydy jättäjä jne. Samaan aikaan vaahdotaan pitkästä ja laajaasta kokemuksesta. Jos sitä olisi, tietäisi vallan hyvin, että jättäjinä pettäjät ovat pskamaisempia, kun lataavat siihen eroon kaikki pskamaisuutensa, mikä heissä on ja omat syyllisyydet ja häpeät päälle.
Ja kun eivät saa määkimiselleen vastinetta, uhriutuvat oikein urakalla, että heitä savustetaan ja ovat joukkohysteriassaan toisensa kanssa tukemassa tätä asemaansa.
Syyttelevät jotain sisäpiiriä ja huutelevat meitä on monta!, vaikka itse muodostavat oikein uhripiirin ja komppaavat toistensa lentolaukkaa. Tosin enimmäkseen omia kommenttejaan.
Kriittiset ovat olleet yleensä asiallisia ja perustelleet hyvinkin asiansa. Mutta tämä heti hyökkäävä hyeenalauma on todella kärkäs ja eivät osaa oikein muuta toistaa kuin, että "aloittajalla ei ole mitään velvollisuutta keroa sen enempää kuin haluaa, olette vain uteliaita, urkkijoita, yksinäisiä reppanoita...mitä näitä nyt on pitkin ketjua on tullutkaan kunniamainintoja". Toki sitten tulee oltua hiukan itsekin kärkäs, kun vastakommentit ovat tätä luokkaa.
Nämähän vasta ovat oikein kruunattuja uhriutujia ja herkkähipiäisiä. Säännöllisesti, kun kommentit eivät miellytä tulee määkiminen: no niin, taas saatiin ketju hiljennettyä, lähdenkin tästä sitten pois kun on niin ikäviä ihmisitäällä, yhyyy. En leiki enää teidän kanssanne. Tietysti on ensin ollut klassiset: jos ketju ei miellytä voi olla lukematta, miksi itse roikutte täällä, jos ei ole muuta kuin valittamista niin voi poistua jne.
Toisaalta sanotaan, että tänne saavat kaikki kirjoittaa mitä haluavat ja miten itse miten kokevat ja tuntevat. Kas kas niin, mutta kun näköjään nimenomaan eivät kaikki saa kirjoittaa miten kokevat tai tuntevat. Eikö niin sitten vakkareiden, heidän peesajiensa sekä myös muiden, hiukan erilaisista näkökulmista ja hiukan kriittisempienkin kommentit silloin ole tänne luvallisia kirjoittaa?
Onpa mennyt ilkeäksi ja rumaksi tämä alunperin mukava ketju.
Eräs alusta asti seurannut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä vakiotantoissa huokuu matalapalkkainen työ, koulutuksen vähyys.
Mistä se taas johtuu? Ollaanko eletty koko aikuisikä miehelle ja lapsille. Kyllä.
Pakko päästä leikkimään johtajaa täällä vauvapalstalla. Töissä se ei onnistu, kun ollaan siellä organisaation alimmalla tasolla.
Huh, huh. Mitä p@skaa. Olet aikamoinen älyn jättiläinen. Onneksi olkoon, sinun oma sivistyksen taso näkyy kirjoituksessa. Eipä ole koulutuksesi latvaan asti päässyt.
Omasta kommentistahan se älykkyys oikein loistaa, kielenkäyttökin niin korrektia, että. Kuulehan, tuskin täällä professorit tai tohtorit kirjoittelevat. Joten samassa veneessä ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on niiiiiin ensiarvoisen tärkeää päästä hieman haukkumaan itselle täysin vieraita, kuka ties keksittyjä, perheenisää ja hänen tuoretta kumppaniaan, ettei sitä saa kukaan sivustakaan arvostella?
No itseltäsi kyllä voisit myös kysyä, miikä saa sut niin kiivaasti puolustamaan perheenisää ja tuoretta kumppania joka muuten ei ole mikään tuore vaan ollut kuvioissa hyvän aikaa jo silloin kun perheenisä vielä eli muka perheenisänä ja lämmitteli vaimonkin vuodetta.
Ja suutut vietävästi, kun nämä sun "ihan joo neutraalit" huomiot ei kiinnostakaan. Eikä täällä juurikaan muuten ole haukuttu. On otettu kantaa.
Ne lapset saa puolustamaan yhteistyötä ja rauhaa. Jos luet oikeasti kommenttini niin en ole yhtään kertaa puolustanut tuota isää enkä hänen kumppaniaan. Kun en ollenkaan hei
7304: tuttu mies kertoi joskus kokeilleensa variaatiota tuosta viimeisestä. Eroa oli väläytelty jo vuoden ajanjaksolla mutta jäänyt ilmaan roikkumaan kun sen esille tuominen aiheutti aina draamaa. Mies koetti sitten valmistaa naisystävää eroon tarjoamalla kylmää kylkeä, siis ei hellyyttä, ei läheisyyttä, ei aloitteita seksiin. Koko pitkä kevät ilman seksiä, aluksi kun alotteita tuli vielä naisen puolelta, oli aina särkenyt päätä tai väsyttänyt. Nukkui useammin ja useammin sohvalla. Eivät asuneet samalla paikkakunnalla joten näkivat pari kertaa kuukaudessa. Neljä kuukautta lähes kului ilman seksiä. Mies ajatteli jo, että naisystävällä täytyy olla jo joku toinen mielenkiinnon kohde ja ehdotti eroa. No eipä se käynytkään! Pitää yrittää vielä, pitää viettää yksi mukava viikonloppu yhdessä, lähteä pikku reissuun, kylpylälomalle ehkä? Nainen jäi sairaslomalle miehen kotiin. Sitten kesälomalle. Itkeskely päivittäistä, tuntemattomia lääkityksiä, itsetuhoisuus sentään vain viikottaista. Surullisia ja sekavia viestejä työpäivän aikana ja yöllä miehen nukkuessa sohvallaan. lohdutonta itkua kun mies ei yhäkään suostunut seksiin. Syksyyn mennessä tuli kyllä sitten ero, mutta puoli vuotta siinä meni tehdessä hellävaroen eroa. Siis seksitön etäsuhde ilman mitään lämpöä kävi, mutta ero ei. Ei näihin ole mitään hyvää reseptiä.
"Nukkui useammin ja useammin sohvalla. Eivät asuneet samalla paikkakunnalla joten näkivat pari kertaa kuukaudessa. Neljä kuukautta lähes kului ilman seksiä. Mies ajatteli jo, että naisystävällä täytyy olla jo joku toinen mielenkiinnon kohde ja ehdotti eroa. No eipä se käynytkään! Pitää yrittää vielä, pitää viettää yksi mukava viikonloppu yhdessä, lähteä pikku reissuun, kylpylälomalle ehkä? Nainen jäi sairaslomalle miehen kotiin. Sitten kesälomalle. Itkeskely päivittäistä, tuntemattomia lääkityksiä, itsetuhoisuus sentään vain viikottaista. Surullisia ja sekavia viestejä työpäivän aikana ja yöllä miehen nukkuessa sohvallaan. lohdutonta itkua kun mies ei yhäkään suostunut seksiin. Syksyyn mennessä tuli kyllä sitten ero, mutta puoli vuotta siinä meni tehdessä hellävaroen eroa. Siis seksitön etäsuhde ilman mitään lämpöä kävi, mutta ero ei. Ei näihin ole mitään hyvää reseptiä."
No oli kyllä veemäistä mieheltä pitkittää tuota eroa tuolleen kiduttamalla. Luuli ilmeisesti tekevänsä naiselle hyvin, kun ei edes etäsuhdetta saanut poikki. Kaikenlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa taas mennyt omituiseksi tämä keskustelu!
Ihmeellistä vääntämistä ja penkomista.
Yritetäänpä olla ihmisiksi ja pitää kannustava ote- moni avautuu kipeistä asioistaan ja saa kuulla valehtelevansa kun ei juurtajaksaen viitsi tilannettaan selittää.
Parempaa alkavaa vuotta kaikille💐
Vierailija kirjoitti:
"Nukkui useammin ja useammin sohvalla. Eivät asuneet samalla paikkakunnalla joten näkivat pari kertaa kuukaudessa. Neljä kuukautta lähes kului ilman seksiä. Mies ajatteli jo, että naisystävällä täytyy olla jo joku toinen mielenkiinnon kohde ja ehdotti eroa. No eipä se käynytkään! Pitää yrittää vielä, pitää viettää yksi mukava viikonloppu yhdessä, lähteä pikku reissuun, kylpylälomalle ehkä? Nainen jäi sairaslomalle miehen kotiin. Sitten kesälomalle. Itkeskely päivittäistä, tuntemattomia lääkityksiä, itsetuhoisuus sentään vain viikottaista. Surullisia ja sekavia viestejä työpäivän aikana ja yöllä miehen nukkuessa sohvallaan. lohdutonta itkua kun mies ei yhäkään suostunut seksiin. Syksyyn mennessä tuli kyllä sitten ero, mutta puoli vuotta siinä meni tehdessä hellävaroen eroa. Siis seksitön etäsuhde ilman mitään lämpöä kävi, mutta ero ei. Ei näihin ole mitään hyvää reseptiä."
No oli kyllä veemäistä mieheltä pit
kieltämättä. mutta tää keskustelu on sen miljoona kertaa käyty, että kuinka erota ihmisestä joka ei ole oikein tasapainoinen. Toisaalta jos sinua veemäisesti kidutetaan parisuhteessa jossa puoliso ei halua seksiä niin ei varmaan kannata itse ottaa ja panna sitä suhdetta poikki?
Vuotaako sydämesi näin verta myös jokaiselle miehelle joka elää tahtomattaan seksittömässä liitossa? Miestä siinä kidutetaan veemäisesti ja naisen pitäisi kasvattaa selkäranka ja laittaa suhde poikki jos ei seksi kerran kiinnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulle 7305 kirjoittajalle.
Koko ketju on sisältänyt paljonkin hyviä kriittisiä kirjoituksia.
Mutta kun tuon kirjoituksesi lukee niin syvä huokaus pääsee. Jos sinusta on asiallista tekstiä tuo omasi mm. "heti hyökkäävä hyeenalauma" tai "kun kommentit ei miellytä tulee määkiminen" jne.
Mitään uutta ketjuun ei tuonnut tuo kirjoituksesi, eikä tuo tämä minunkaan, mutta ihan turhaa jankkaamista tämä on puolin ja toisin.
Luin noin 400 viestiä putkeen, enkä yhtään ymmärrä mistä tämä mielensä pahoittaminen taas alkoi. Tuntuu ottavan toisille koville, että meitä Ap:ta tukevia löytyy, meitä joilla on ymmärrystä siihen että jokaisen ero on erilainen, ihmiset on erilaisia ja ehkä meitä on joilla on myös kokemusta "narsistipiirteitä omaavista" ihmisistä/ihmisen käytöksestä.
Kukaan meistä ei tunne toisiamme, ihan kuka tahansa voi kirjoittaa tänne mitä tahansa höpöjä.
Hyvää alkavaa vuotta kaikille,
28 v yhdessä
Piti lainata 7299 kommenttia, muttei oikein onmistunut. Mutta tähän liittyen kommentoin samaan tapaan. Monet hyvittelevät ja ovat hyvinkin avokätisiä ja auttelevat exäänsä pitkäänkin eron jälkeen.
Tiedän ihan omakohtaisest miehen, joka erotessaan tasoitti vaimonsa ja lastensa, eivät enää pieniä, jatkoelämää ja jätti kaikki liki 30-vuodessa kootun omaisuuden ja asunmon kalustuksineen heille. Otti mukaan vain omat henkilökohtaiset tavaransa. Myös maksoi melkein vuoden ex-vaimonsa asumisen. Elatusmaksua maksoi reilusti yli lasketun, lasten harrastukset, kännykät, vaatteita jne. Exä silti soitteli itkupotkuraivareita.
Kyllä on hyvinkin monesti niin, että jos eroava on mies ja jos ehkä vielä uusi kumppani kuviossa, ja vaikka ei olisikaan, niin hyvin paljon joutuu tanssimaan sen exän pillin mukaan ja jos lapsia niin lasten kautta pystyy exä ohjailemaan ja painostamaan. Silti ex voi moittia, mustamaalata, haukku miehen uutta kumppania jne.
Esimerkiksi meillä oli aina lasten isäviikonlopuilla ja muutenkin kun tulivat kysytty mitä ruokaa laitetaan, sitä oli riittävästi ja sai vapaasti ottaa. Herkkuja ostettiin ja keksittiin tekemistä ja otettiin mukaan. Lähikotiin mukaan vielä jotain ostettiin kotiin vietäväksi mitä itse halusi. Silti ex-vaimo kertoili, että meillä ei saanut ruokaa ja lapset tulivat nälissään kotiin. Se oli silkkaa valhetta ja ilkeämielisyyttä. Jotkut varmaan sen uskoivat. Hällä väliä, mutta ikäväähän tuo oli.
On kaikenlaisia eroja, mutta eivät kaikki miehet muutu eron jälkeen paholaisiksi. Paitsi ehkä joidenkin omassa päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas mennyt omituiseksi tämä keskustelu!
Ihmeellistä vääntämistä ja penkomista.
Yritetäänpä olla ihmisiksi ja pitää kannustava ote- moni avautuu kipeistä asioistaan ja saa kuulla valehtelevansa kun ei juurtajaksaen viitsi tilannettaan selittää.
Parempaa alkavaa vuotta kaikille💐
Moni on saanut myös kuulla valehtelevansa tai olevansa kaikinpuolin kurja olento selitti tai ei selittänyt tilannettaan juurtajaksaen. Riippuu ihan mistä positiosta ja mistä sukupuolesta tarinaansa kirjoittaa.
Vaihda esim tämän sivun kertomuksen paikalle mies jolta pihdataan seksiä ja nainen joka pihtaa, mies joka uhkailee ja käyttäytyy huoletuttavasti eron tullessa puheeksi ja nainen joka koittaa keksiä hienovaraista tapaa erota. Huomaatko eron omassa asenteessasi? Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
"Nukkui useammin ja useammin sohvalla. Eivät asuneet samalla paikkakunnalla joten näkivat pari kertaa kuukaudessa. Neljä kuukautta lähes kului ilman seksiä. Mies ajatteli jo, että naisystävällä täytyy olla jo joku toinen mielenkiinnon kohde ja ehdotti eroa. No eipä se käynytkään! Pitää yrittää vielä, pitää viettää yksi mukava viikonloppu yhdessä, lähteä pikku reissuun, kylpylälomalle ehkä? Nainen jäi sairaslomalle miehen kotiin. Sitten kesälomalle. Itkeskely päivittäistä, tuntemattomia lääkityksiä, itsetuhoisuus sentään vain viikottaista. Surullisia ja sekavia viestejä työpäivän aikana ja yöllä miehen nukkuessa sohvallaan. lohdutonta itkua kun mies ei yhäkään suostunut seksiin. Syksyyn mennessä tuli kyllä sitten ero, mutta puoli vuotta siinä meni tehdessä hellävaroen eroa. Siis seksitön etäsuhde ilman mitään lämpöä kävi, mutta ero ei. Ei näihin ole mitään hyvää reseptiä."
No oli kyllä veemäistä mieheltä pit
just näin. Siisti ja nopea ero. Puhelimeen estot, ettei tarvitse kuulla kuin jälkikäteen jos Opamoxia menikin koko paketti puolikkaan kapselin sijasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulle 7305 kirjoittajalle.
Koko ketju on sisältänyt paljonkin hyviä kriittisiä kirjoituksia.
Mutta kun tuon kirjoituksesi lukee niin syvä huokaus pääsee. Jos sinusta on asiallista tekstiä tuo omasi mm. "heti hyökkäävä hyeenalauma" tai "kun kommentit ei miellytä tulee määkiminen" jne.
Mitään uutta ketjuun ei tuonnut tuo kirjoituksesi, eikä tuo tämä minunkaan, mutta ihan turhaa jankkaamista tämä on puolin ja toisin.
Luin noin 400 viestiä putkeen, enkä yhtään ymmärrä mistä tämä mielensä pahoittaminen taas alkoi. Tuntuu ottavan toisille koville, että meitä Ap:ta tukevia löytyy, meitä joilla on ymmärrystä siihen että jokaisen ero on erilainen, ihmiset on erilaisia ja ehkä meitä on joilla on myös kokemusta "narsistipiirteitä omaavista" ihmisistä/ihmisen käytöksestä.
Kukaan meistä ei tunne toisiamme, ihan kuka tahansa voi kirjoittaa tänne mitä tahansa höpöjä.
Lopeta jo se jokapäiväinen höpöttäminen ja jankkaaminen ap:n tukemisesta. Et tee hyvää ap:n hyvinvoinnille, kun märehditte omaa elämää, joka on eletty miehen ja lapsien kautta. Nyt sitten tyhjän päällä.
Käytä energiasi vaikka opiskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Sinulle 7305 kirjoittajalle.
Koko ketju on sisältänyt paljonkin hyviä kriittisiä kirjoituksia.
Mutta kun tuon kirjoituksesi lukee niin syvä huokaus pääsee. Jos sinusta on asiallista tekstiä tuo omasi mm. "heti hyökkäävä hyeenalauma" tai "kun kommentit ei miellytä tulee määkiminen" jne.
Mitään uutta ketjuun ei tuonnut tuo kirjoituksesi, eikä tuo tämä minunkaan, mutta ihan turhaa jankkaamista tämä on puolin ja toisin.
Luin noin 400 viestiä putkeen, enkä yhtään ymmärrä mistä tämä mielensä pahoittaminen taas alkoi. Tuntuu ottavan toisille koville, että meitä Ap:ta tukevia löytyy, meitä joilla on ymmärrystä siihen että jokaisen ero on erilainen, ihmiset on erilaisia ja ehkä meitä on joilla on myös kokemusta "narsistipiirteitä omaavista" ihmisistä/ihmisen käytöksestä.
Kukaan meistä ei tunne toisiamme, ihan kuka tahansa voi kirjoittaa tänne mitä tahansa höpöjä.
Jos yhtään huomasit katsoa, niin lähinnä vastasin ylle lainaamaani kommenttiin. Siinähän oli melkoista kielnkäyttöä, joten katsoin, että voin itse käyttää samantyylistä. Siinä nimenomaan puhuttiin ensin "määkimisestä". Eli me kriittiset määimme hänen mielestään.
Eli jälleen todettua. Esimerkiksi määkimisestä voi puhua toiseen suuntaan, mutta sitten toiseen suuntaan ei voikaan, vaan se katsotaan sopimattomaksi. Täällä pelataan edelleen kaksilla säännöillä. Tunnustan olleeni hiukan lapsellinen, kun vajosin samalle tasolle kommentoijan kanssa, mutta en jaksa enää olla kaikissa k8mmenteissani korrekti kun muutkaan niin eivät ole. Yleensä olen yrittänyt olla, mutta jossain se raja kulkee kun sama ilkeämielinen virsi jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on niiiiiin ensiarvoisen tärkeää päästä hieman haukkumaan itselle täysin vieraita, kuka ties keksittyjä, perheenisää ja hänen tuoretta kumppaniaan, ettei sitä saa kukaan sivustakaan arvostella?
No itseltäsi kyllä voisit myös kysyä, miikä saa sut niin kiivaasti puolustamaan perheenisää ja tuoretta kumppania joka muuten ei ole mikään tuore vaan ollut kuvioissa hyvän aikaa jo silloin kun perheenisä vielä eli muka perheenisänä ja lämmitteli vaimonkin vuodetta.
Ja suutut vietävästi, kun nämä sun "ihan joo neutraalit" huomiot ei kiinnostakaan. Eikä täällä juurikaan muuten ole haukuttu. On otettu kantaa.
Ne lapset saa puolustamaan yhteistyötä ja rauhaa. Jos luet oikeasti kommenttini niin en ole yhtään kertaa puolustanut tuota isää enkä hänen kumppaniaan. Kun en ollenkaan hei
Tiedän parin joka teki vuoden eroa. Asuttiin jo eri osotteissakin monta kuukautta. Silti se eropäätös tuli liian nopeaa ja harkitsematta. Toisen mielestä ois tarvinnut vielä yrittää ja kaivaa se rakkaus jonkun kiven alta.
Täällä on niin monta asiantuntijaa. Ehkä joku osaisi kertoa millainen se sitten olisi se jätetyn kannalta hyvä ja oikeaoppinen ero, kronologisesti alkaen siitä kun eron mahdollisuus alkaa pyöriä mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nukkui useammin ja useammin sohvalla. Eivät asuneet samalla paikkakunnalla joten näkivat pari kertaa kuukaudessa. Neljä kuukautta lähes kului ilman seksiä. Mies ajatteli jo, että naisystävällä täytyy olla jo joku toinen mielenkiinnon kohde ja ehdotti eroa. No eipä se käynytkään! Pitää yrittää vielä, pitää viettää yksi mukava viikonloppu yhdessä, lähteä pikku reissuun, kylpylälomalle ehkä? Nainen jäi sairaslomalle miehen kotiin. Sitten kesälomalle. Itkeskely päivittäistä, tuntemattomia lääkityksiä, itsetuhoisuus sentään vain viikottaista. Surullisia ja sekavia viestejä työpäivän aikana ja yöllä miehen nukkuessa sohvallaan. lohdutonta itkua kun mies ei yhäkään suostunut seksiin. Syksyyn mennessä tuli kyllä sitten ero, mutta puoli vuotta siinä meni tehdessä hellävaroen eroa. Siis seksitön etäsuhde ilman mitään lämpöä kävi, mutta ero ei. Ei näihin ole mitään hyvää resept
"Siisti ja nopea ero. Puhelimeen estot, ettei tarvitse kuulla kuin jälkikäteen jos Opamoxia menikin koko paketti puolikkaan kapselin sijasta."
heitän alapeukuttajalle haasteen: älä peukuta alas vaan kerro ihmeessä miten se ero sitten käytännössä tehdään paremmin? Ei saa pehmitellä, ei saa tehdä nopeaankaan. Miten sitten? Anna kun arvaan, ei ollenkaan :p
"kieltämättä. mutta tää keskustelu on sen miljoona kertaa käyty, että kuinka erota ihmisestä joka ei ole oikein tasapainoinen. Toisaalta jos sinua veemäisesti kidutetaan parisuhteessa jossa puoliso ei halua seksiä niin ei varmaan kannata itse ottaa ja panna sitä suhdetta poikki?
Vuotaako sydämesi näin verta myös jokaiselle miehelle joka elää tahtomattaan seksittömässä liitossa? Miestä siinä kidutetaan veemäisesti ja naisen pitäisi kasvattaa selkäranka ja laittaa suhde poikki jos ei seksi kerran kiinnosta?"
Mulla ei falskaa/vuoda mikään, mutta tuo passiivis-aggressiivinen toiminta on inhottavaa ja raukkamaista. Reppanahan tuommoinen on. On naisia, jotka väkivallan uhallakin eroavat.
Sinulle 7316.
Sinäkö teet hyvää Ap:n hyvinvoinnille ?
Kun perustaa perheen, sitä toki elää perhe-elämää, itselläni toki siihen kuului oma työ ja omat ystävät. Toki exäni oli iso osa elämääni, kasvettiin nuorista viiskymppisiksi yhdessä. Ero tuli, mutta en kadu yhteistä 28 vuotta. Siihen kuului paljon rakkautta ja hyviä asioita. Kyseinen parisuhde tai oikeastaan yhdessä eletty elämä on tehnyt minusta sen ihmisen joka olen nyt. En näe millään lailla olevani tyhjän päällä. Taloudellisesti oli helpompaa kun oli kaksi maksajaa, mutta olin suhteessa se joka maksoi kaikesta aina enemmän ja maksoin kaikki "suuremmat" hankinnat esim. Tv, pesukoneet (astia ja pyykki), uusi sänky jne.
28 v yhdessä
korjaan: lukiokaveriin kahdenkymmenen vuoden takaa