Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12644)
Minä ihmettelen tuota yhtä vastausta, lainaus ei taas onnistu: jos tilanne tuollasen pettämisen jälkeen on se, että miehestä ei saa mitään irti, miten kukaan täysijärkinen voi edes ajatella sitä vaihtoehtoa, että jäisi suhteeseen, oli vauvaa tulossa tai ei?
Ja kuinka joku semmoista vaihtoehtoa tuossa tilanteessa edes ehdottaa? Huhuh jos nämä neuvot, joita aikaisempia hyssyttelyjä parempina pidetään on tätä luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
En minä ole kieltänyt pariterapiaa tai muuta apua. Jos aloittaja niin itse haluaa niin tietenkin se on hyvä asia. Se kaikki sisältyy siihen lauseeseen, että kysyjä, siis tämä petetty, päättää eroaako vai jatkaako ja millä keinoin. Mitä erilaisia asioita esimerkiksi sisältyy siihen, että jatketaan. Jos sittenkin pariterapian avulla ovat kykeneviä elämään asian kanssa perheenä edes jonkin aikaa.
Jos hän joko eroaa tai jatkaa niin hän voi itse sitten edelleen miettiä onko tarvetta terapialle tai muulle ulkopuoliselle tuelle. En myöskään sanonut, ettei miehen kanssa kannata keskustella. Mutta minkäänlaista 100 % varmuutta tai tietoa hän ei saa. Petetty päättää miten jatkaa, millä keinoin ja lisäksi sen miten paljon keskusteluun ja asiasta kyselyyn miehen kanssa käyttää eergiaansa. Joku raja silläkin pitää olla.
En minä tarkoittanut, että mies pääsee kuin koira veräjästä, mutta on aloittajan omassa pä
Eihän se nyt herranjumala mitään vatkaamista tai jankkaamista ole, jos haluaa ymmärtää kaikin tavoin, miksi hyvänä isänä ja miehenä esiintynyt aviomies on pettänyt ainakin yhden kanssa ja ainakin vuoden verran, vaikka vaimo on raskaana!
Tosiaan ehkä nyt ymmärrän sinut edelleen väärin, mutta kun minusta sinä edellytät, että kyselijä nyt vain tekee päätöksiä ja etenee sitten rationaalisesti ja energiatehokkaasti niitä kohti. OK, upeaa ja propsit, suoraan sanottuna, jos samassa tilanteessa siihen itse kykenisit. Tai en ole ollenkaan kyllä varma, että se oli hyvä juttu, pohjimmiltaan.
Lisäksi itse ajattelen, että oikeasti on kyllä oikeus kuulustella miestä ja miksi ei kysellä hieman ympäristöstäkin, että mitä minä en ole omassa elämässä nähnyt ja ymmärtänyt. Miksi kyselijän pitäisi eristäytyä oman päänsä sisään yksin käsittelemään tätä asiaa, kun hänellä todennäköisesti on ympärillään muitakin ihmisiä?
Päinvastoin olen sitä mieltä, että etenkin pettämistapauksissa valitettavan usein juuri petetty kokee niin suurta häpeää, että ei uskalla uskoutua kenellekään ja kärsii ja tuskailee yksin. Ehkä juuri siitä syystä, että me kovin herkästi lallatamme kliseitä, kuten että ei onnelliseen parisuhteeseen kukaan väliin pääse, tai että itsehän sun on tiedettävä, mitä teet.
T: MaratonParkuja
Ap,
Haittaako sua, että päivityksen jälkeen joka sivulla näkyy toi sun aloitus kokonaan? Mua jotenkin ärsyttää, kun tuosta on jo niin pitkä matka kuljettu... noi päivitykset on joskus kyllä sanonko mä mistä😠. Yks email päivitys aiheutti muokkaa sanan muuttumisen satunnaisesti muukkaa sanaksi!
Mutta asiaan,
tahtoisitko ap päivittää tapahtunutta? Mielellään kuulisin/lukisin onko eteenpäin päästy.
Ja tietysti m36, kerrohan
Tuumis🌻
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen tuota yhtä vastausta, lainaus ei taas onnistu: jos tilanne tuollasen pettämisen jälkeen on se, että miehestä ei saa mitään irti, miten kukaan täysijärkinen voi edes ajatella sitä vaihtoehtoa, että jäisi suhteeseen, oli vauvaa tulossa tai ei?
Ja kuinka joku semmoista vaihtoehtoa tuossa tilanteessa edes ehdottaa? Huhuh jos nämä neuvot, joita aikaisempia hyssyttelyjä parempina pidetään on tätä luokkaa.
Olet käsittäneet asian täysin väärin. En tiedä onko sitten vika minun liian vaikeaselkoisesta tekstiltäni vai luetun ymmärtämisestä. Myös tietysti oma kokemustausta vaikuttaa voimakkaasti luettuun. Käsitän, että minulla on eri kun en ole nyt parisuhteessa ja kirjoitan tänne kuin jos on nyt parisuhteessa ja/tai on itsellä ollut pettämiskokemus joko nyt lähiaikoina tai menneisyydessä.
Olen myös itse tullut petetyksi aikoinaan ja ja tajusin, että saan vain määrättyyn määrään tietoa pettämisestä ja sen syistä yms. En sitä tosiasiaa voinut muiksi muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen tuota yhtä vastausta, lainaus ei taas onnistu: jos tilanne tuollasen pettämisen jälkeen on se, että miehestä ei saa mitään irti, miten kukaan täysijärkinen voi edes ajatella sitä vaihtoehtoa, että jäisi suhteeseen, oli vauvaa tulossa tai ei?
Ja kuinka joku semmoista vaihtoehtoa tuossa tilanteessa edes ehdottaa? Huhuh jos nämä neuvot, joita aikaisempia hyssyttelyjä parempina pidetään on tätä luokkaa.
Olet käsittäneet asian täysin väärin. En tiedä onko sitten vika minun liian vaikeaselkoisesta tekstiltäni vai luetun ymmärtämisestä. Myös tietysti oma kokemustausta vaikuttaa voimakkaasti luettuun. Käsitän, että minulla on eri kun en ole nyt parisuhteessa ja kirjoitan tänne kuin jos on nyt parisuhteessa ja/tai on itsellä ollut pettämiskokemus joko nyt lähiaikoina tai menneisyydessä.
Olen myös itse tullut petetyksi
Ei pettämistä voi muuksi muuttaa, se on ihan totta. Mutta eihän kai sekään ole vaihtoehto, että tiukkaamallakaan ei saa toiselta rehellistä vastausta mihinkään ja siitä huolimatta jää suhteeseen. Sitä tarkoitin.
Eli mun mielestä noilla sun spekseillä ei ole mitään kahta vaihtoehtoa, vaan ainoastaan yksi: lähteä suhteesta.
Mielenkiinnosta kysäisen kuitenkin vielä, että jäitkö itse suhteeseen, jossa pettäminen tapahtui, tuliko siis ero muista syistä, kun nyt olet sinkku?
Vierailija kirjoitti:
Ap,
Haittaako sua, että päivityksen jälkeen joka sivulla näkyy toi sun aloitus kokonaan? Mua jotenkin ärsyttää, kun tuosta on jo niin pitkä matka kuljettu... noi päivitykset on joskus kyllä sanonko mä mistä😠. Yks email päivitys aiheutti muokkaa sanan muuttumisen satunnaisesti muukkaa sanaksi!
Mutta asiaan,
tahtoisitko ap päivittää tapahtunutta? Mielellään kuulisin/lukisin onko eteenpäin päästy.
Ja tietysti m36, kerrohan
Tuumis🌻
Minua ärsyttää🤣 kuten sekin, että viestejä tosiaan poistuu aika randomilla ja hyvin usein jää haaviin, mutta näillehän me ei mitään mahdeta!
Itseäkin kiinnostaisi kovasti APn ja M36 kuulumiset ja kyllä olisi kiva 28v kuulla myös, vaikka sinne sitten kuuluisi huippuhyvää, heh heh!
T: MaratonParkuja
On tainnut osa aiemmin ketjuun paljon kirjoittaneista siirtyä takavasemmalle ton yhden palstalle pesiytyneen riidankylväjän vuoksi.
En minä sanonut, että esimerkiksi kysyjän pitää jäädä pettämisen jälkeen suhteeseen. Vaan jos päättää jäädä niin silloin on elettävä niiden tietojen kanssa joita mieheltä saa. Ei ole mieltä jos päätös on jatkaa ja jatkuvasti edelleen puhutaan pettämisestä päivittäin tai useammin. Tietenkin siitä voi keskustella, mutta muutakin elämää täytyy olla.
Sanoin, että kysyjällä on kaksi vaihtoehtoa ja niiden mukaan sitten mennnään jatkossa. Olen sen ties kuinka monta kertaa jo toistanut ja aina vaan ollaan tohkeissaan. Tiukkaamalla saa mieheltä ihan niin paljon tietoa kuin mies itse niitä antaa. Mutta jos lasten ja tulevan lapsen takia haluaa jonkin aikaa jatkaa, huom. JOS! Tämä on siis vain nyt sentähden kun on vielä vauva tulossa, siksi mietin jatkamista vaihtoehtona. Mutta se on minun mietintää, päätös on tietysti kysyjän. Jos kysyjälle jatkoajatus millään keinolla on mahdoton niin se on hänen päätös.
Olen nyt sinkku. Mietin pettämisen jälkeen jatkammeko. Yritin juuri tuota, että kaikin tavoin saisin miehen kertomaan. Niin jopa, että olin ihan uupunut, molemmat olimme uupuneita ja tuskastuneita. Lopulta siis tajusin, ettei mikään keino ja tiukkaaminen auta jos mies ei pysty tai halua kertoa kuin määrättyyn määrään. Meillä ei ollut yhteisiä lapsia niin sitten erosimme. Mutta ehkä olisin yrittänyt jatkaa jos meillä olisi ollut pieniä lapsia ja ollut lisäksi raskaana. Mutta asian liika vatvominen olisi pitänyt jäädä silloin vähempään ihan jaksamisen vuoksi.
Mutta en nyt suinkaan yksipuolisesti kehoita ketään jatkamaan pettämisen jälkeen tai lainkaan olematta keskustelematta pettämisestä. Saati olla hakematta ulkopuolista apua.
Siirry asumaan toiseen huoneeseen. Välttele hänen seuraansa kotona. Ala elämään omaa elämääsi. Varaudu siihen, että hän lähtee.
Toisaalta miehet haluavat aina sitä, mitä he eivät saa , mutta haluatko sinä varatun naisen kanssa pettävän miehen?
Koska hänhän pettää varatun kanssa, kun kerran ei ole jo lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
On tainnut osa aiemmin ketjuun paljon kirjoittaneista siirtyä takavasemmalle ton yhden palstalle pesiytyneen riidankylväjän vuoksi.
Jos jonkun ihan neutraali ja perusteltu kommentti ja silloin myös ihminen nähdään riidankylväjänä, niin olisi jo aika tarkistaa ihan omat motiivit siihen katsantokantaan. Elääkö täällä siis edelleen se periaate, että vain määrätyntyyppiset mielipiteet ja varsinkin määrätyt kommentoijat ovat hyväksyttyjä.
Nyt tuntuu olevan vallalla käytäntö, että jos jonkun kommentissa on hitusenkaan verran aistittavissa esimerkiksi pettäjän puolustamista, vaikka sitä todellisuudessa ei olekaan, on vaan asian spekulointia ja mietintää, niin se koetaan riidan haastamiseksi. Jos kommentti ei ole itselle täysin mieleinen niin se yritetään teilata ja saada muutkin siihen mukaan. Huolestuttava ilmiö näin keskustelupalstalla.
Hetken jo toivoin, että asia olisi muuttunut, mutta turhaan taisin luilla.
Vierailija kirjoitti:
En minä sanonut, että esimerkiksi kysyjän pitää jäädä pettämisen jälkeen suhteeseen. Vaan jos päättää jäädä niin silloin on elettävä niiden tietojen kanssa joita mieheltä saa. Ei ole mieltä jos päätös on jatkaa ja jatkuvasti edelleen puhutaan pettämisestä päivittäin tai useammin. Tietenkin siitä voi keskustella, mutta muutakin elämää täytyy olla.
Sanoin, että kysyjällä on kaksi vaihtoehtoa ja niiden mukaan sitten mennnään jatkossa. Olen sen ties kuinka monta kertaa jo toistanut ja aina vaan ollaan tohkeissaan. Tiukkaamalla saa mieheltä ihan niin paljon tietoa kuin mies itse niitä antaa. Mutta jos lasten ja tulevan lapsen takia haluaa jonkin aikaa jatkaa, huom. JOS! Tämä on siis vain nyt sentähden kun on vielä vauva tulossa, siksi mietin jatkamista vaihtoehtona. Mutta se on minun mietintää, päätös on tietysti kysyjän. Jos kysyjälle jatkoajatus millään keinolla on mahdoton niin se on hänen päätös.
Kukaan ei toisaalta myöskään ole puhunut mistään jatkuvasti ja päivittäin vuosikaupalla pettämisestä puhumisesta vaan siitä, että nyt, akuutissa vaiheessa kysytään ne kysymykset, jotka mieltä vaivaavat. Ja tosiaan mielestäni on oikeus kysyä myös lähipiiriltä, tietääkö joku jotain. Se, mitä kukakin kysyttäessä valehtelee on sitten vähän toinen juttu.
Itse kyllä myönnän, että jos joutuisin tuommoisen pommin kohtaamaan, voisi mennä se muu elämä heittäen takalevylle ja tuon käsitteleminen olisi päivittäistä. En takuulla kykenisi ajattelemaan, että joo, keskustellaanpa nyt vähän tästä ja sitten lähden energisenä päivän puuhiin.
En pystyisi etenkään, jos olisin pakotettu ajattelemaan, että tähän on lasten ja tulevan vauvan takia parasta jäädä. Silloin todellakin haluaisin käsitellä asiaa juurta jaksain. Ja mielestäni minulla olisi kaivella, tiukata, laittaa seinää vasten, olla masentunut ja väsynyt.
Lasten takia elämän on tietysti jatkuttava joka tapauksessa. Siis aamupuurot on keitettävä ja sitä rataa. Mutta toivon kovasti, että kyselijällä on lähipiiriä, joka voi tulla avuksi - eivät kyllä voi, jos heille ei edes kerrota - ja viedä lapsia jonnekin vaikka, jotta kyselijä saa aikaa itselleen, surulleen ja kiukulleen.
T: MaratonParkuja
Täällä on jälleen ollut todella vilkasta. En minä ainakaan ole siirtynyt takavasemmalle kenenkään kirjoituksien takia, en vaan ole "kerennyt" kirjoitella. Täällä siis mökkimiehen kanssa oltu mökillä jo pitkä tovi, minä tehnyt päivät töitä etänä ja nauttinut hyvästä seurasta illat (ja yöt). Piti mennä eilen kotiin pariksi yöksi välissä, mutta ollaankin täällä sunnuntaihin saakka. Tämän päivän/illan olen yksin, mökkimies meni töihin, mutta kömpii sitten viereeni nukkumaan. Mikäs minun täällä ollessa.
Ei minulla ole mitään päivitettävää, kaikki todella hyvin.
Myötätuntoni on kyllä tämän uuden kirjoittajan tilanteessa, neljäs lapsi tulossa ja miehen pitkä sivusuhde paljastuu. Hirveä pommi, jonka kanssa on todella vaikea elää. Se on hyvä tiedostaa, mikään ei suhteessa palaa ennalleen enää ikinä. Ihminen voi antaa anteeksi, mutta se ei ikinä unohdu. Minusta tuntuu, että miehet (tai naiset) eivät ikinä ymmärrä sitä, kuinka paljon pettämisellä rikkovat. Ja noin pitkä pettäminen vaatii paljon valehtelua. Miten sen jälkeen voisi luottaa ? Lapsien takia tilanne ei ole helppo. Toivotan voimia päätöksen kanssa.
28 v yhdessä
Mietin ihan käytännön kannalta miten onnistuisi totuuden tai edes jonkinlaisen tiedon saaminen jos esimerkiksi kysyisi pettäjän kavereilta, ystäviltä tai sukulaisilta pettäjän toiminnasta. Monet ovat hyvinkin lojaaleja ja eivät kerro. Toisaalta monet ajattelevat että eivät sekaannu toisten asioihin. Myös on aina se, että monet valitsevat puolensa. Jos on kyseessä hyvä ystävä tms. niin hän miettii kannattaako ystävyyttä riskeerata. Varsinkin jos petetty osapuoli ei ole kovin paljon ollut tekemisissä ja haluavat pitää ystävyyden edelleen. Sukulaisilla sama juttu.
Kaveripiirissä on myös usein vallalla se hiljainen tai ääneen sanottu sopimus, että kaverien asioita ei puhuta puhuta. Koska saattaa itse kullakin olla sitä sun tätä. Sanontahan on, että se mikä tapahtuu Levillä se Leville jää.
En sano, etteikö jos itse haluaa ja siihen pystyy voi ottaa yhteyttä ja koettaa saada tietoa. Ettei joku nyt käsitä väärin, että olen kieltänyt kysymästä. Tämä on nyt taas yleistä pohdintaa. Onhan myös olemassa mahdollisuus, että joku oikeasti haluaa kertoa. Mutta näissäkin on aina se, että kertomus on sen kertojan kertomus, mitä hän haluaa kertoa, mihin suuntaan haluaa asiaa viedä ja kertojan omat taustat jne.
Vierailija kirjoitti:
Mietin ihan käytännön kannalta miten onnistuisi totuuden tai edes jonkinlaisen tiedon saaminen jos esimerkiksi kysyisi pettäjän kavereilta, ystäviltä tai sukulaisilta pettäjän toiminnasta. Monet ovat hyvinkin lojaaleja ja eivät kerro. Toisaalta monet ajattelevat että eivät sekaannu toisten asioihin. Myös on aina se, että monet valitsevat puolensa. Jos on kyseessä hyvä ystävä tms. niin hän miettii kannattaako ystävyyttä riskeerata. Varsinkin jos petetty osapuoli ei ole kovin paljon ollut tekemisissä ja haluavat pitää ystävyyden edelleen. Sukulaisilla sama juttu.
Kaveripiirissä on myös usein vallalla se hiljainen tai ääneen sanottu sopimus, että kaverien asioita ei puhuta puhuta. Koska saattaa itse kullakin olla sitä sun tätä. Sanontahan on, että se mikä tapahtuu Levillä se Leville jää.
En sano, etteikö jos itse haluaa ja siihen pystyy voi ottaa yhteyttä ja koettaa saada tietoa. Ettei joku nyt käsitä
Totta kaikki ja menee sen saman raadollisen ihmisyyden piikkiin, joka ylipäätään mahdollistaa sen, että pettää raskaana olevaa, kun ennestäänkin on 3 lasta. Eli rakentaa ja rikkoo yhtä aikaa kuin mielipuoli.
Enkä tiedä, ehkä tosiaan olisi parempi edetä niin, että kertoo asiasta ja seuraa reaktiot. Nimittäin kyllä tuossa tilanteessa olisi kuitenkin hyvä sekin tietää, jos lähipiirissä on paljonkin miehen toiminnan puolen valinneita, heistä olisi nyt viimeistään hyvä päästä eroon itse.
Itselleen haitallisinta taitaa kuitenkin olla se, minkä moni tekee, eli käpertyä suruun ja häpeään. Siinä mielessä siis kannatan puhumista. Ja onhan sitäkin saatu kuulla, että kun puoliso ei ole pettämisestä kertonut, pettäjä on valehdellut myös muualle, mitä kaikkea puoliso on tehnyt ja sen vuoksihan sitä sitten erokin tuli.
T: MaratonParkuja
Unohdin sanoa, että onhan aina niitäkin ulkopuolisia, jotka eivät pettäjän toiminnasta tiedä. Jos on salannut sen tarkkaan. Itse olen oppinut ajan myötä myös sellaiseksi, että en paljon puhu ikävistä asioistani kuin ehkä luotettavalle ihmiselle. Koska en halua antaa mahdollisuutta vahingoniloon tai juoruiluun. Itselle auttoi ja sain purkaa tietojani eron aikoihin kun kävin juttelemassa psykiatrian sh kanssa. En tiedä onko vielä tämäntyyppistä palvelua.
Tuossa neljännen lapsensa kohta saavan petetyn naisen kohdalla ei välttämättä tarvitse lähteä kyselemään koko kaupungilta mitä ihmiset tietävät miehen seikkailuista.
Yksi mahdollisuus olisi, että petetty perheenäiti ja toinen nainen järjestäisivät miehelle yllätystapaamisen, jossa voisivat kahteen naiseen kysyä mieheltä suoraan mieltä askarruttavat asiat. Mieheltä olisi tuossakin tilanteessa turha odottaa rehellisiä vastauksia, mutta miehen mahdolliset paniikissa heitetyt valheetkin voisivat olla paljastavia, puhumattakaan miehen primitiivireaktioista nähdessään vaimonsa ja toisen naisen samaan aikaan samassa paikassa.
Ällistyttävää, että lyhyessä ajassa 3 pientä lasta saaneen pariskunnan miesosapuoli ehtii pettää sivussa noin aktiivisesti.
Ainoa tapa jatkaa pettäjän kanssa on se että pettäjä kertoo kaiken, myös sen mikä satuttaa, vastaa kaikkiin kysymyksiin ja tämä niin kauan kuin petetty sitä tarvitsee.
Olen itse tullut rytinällä pilvilinnastani alas noin puolitoista vuotta sitten ja mieheni tuntui katuvan aidosti ja sanoi myös ettei koskaan ollut ajatellutkaan jättää minua. Pettäminen tapahtui toisessa maassa jossa hän on töissä.
Aluksi yritti peitellä asiaa valehtelemalla ja kaunistelemalla mutta sanoin että nyt vain totuus voi pelastaa meidät ja sain hänet puhumaan.
Helppoa se ei ole sillä luottamuksen takaisin saaminen vie aikaa enkä tiedä saako sitä enää milloinkaan takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa tapa jatkaa pettäjän kanssa on se että pettäjä kertoo kaiken, myös sen mikä satuttaa, vastaa kaikkiin kysymyksiin ja tämä niin kauan kuin petetty sitä tarvitsee.
Olen itse tullut rytinällä pilvilinnastani alas noin puolitoista vuotta sitten ja mieheni tuntui katuvan aidosti ja sanoi myös ettei koskaan ollut ajatellutkaan jättää minua. Pettäminen tapahtui toisessa maassa jossa hän on töissä.
Aluksi yritti peitellä asiaa valehtelemalla ja kaunistelemalla mutta sanoin että nyt vain totuus voi pelastaa meidät ja sain hänet puhumaan.
Helppoa se ei ole sillä luottamuksen takaisin saaminen vie aikaa enkä tiedä saako sitä enää milloinkaan takaisin.
Voin kertoa kokemuksesta, että luottamusta (sellaista sinisilmäistä lapsenomaista naiivia uskoa toiseen), sitä tunnetta ET IKINÄ saa takaisin.
Suhde ei ikinä tule olemaan sama, usko pois.
Voit yrittää vuosia tai vuosikymmeniä, mutta toi teko hajottaa sen perusluottamuksen niin totaalisti, että ei siitä ole paluuta.
Minä yritin peräti 16 vuotta pettämisen jälkeen ja ei. Täyttä luottamusta en kyennyt enää ikinä saamaan. Myös sellainen toisen ihailu ja "mahtavana tyyppinä" pitäminen ikäänkuin katosivat minusta. En vain nähnyt miestäni enää samalla tavalla.
Ystäväni alkoi seurustella parikymppisenä. Olivat tosi rakastuneita. Vähän ajan päästä mies kertoi rakastuneensa toiseen. Olivat hetken erossa. Huuma loppui, palasivat yhteen. Edelleen ovat yhdessä, 2 aikuista lasta, yhteinen yritys. Yli 30v siis kulunut. Joskus myös pystyy antamaan anteeksi ja unohtamaan. Tässä ehkä pelasti rehellisyys. Mies kertoi heti, kun rakastui. Varsinaista pettämistä ei siis tapahtunut.
Tarinoita on niin monenlaisia, kuin on ihmisiäkin.
Voimia sinä raskaana oleva kolmen lapsen äiti. Tästäkin selviät. Tavalla tai toisella.
En minä ole kieltänyt pariterapiaa tai muuta apua. Jos aloittaja niin itse haluaa niin tietenkin se on hyvä asia. Se kaikki sisältyy siihen lauseeseen, että kysyjä, siis tämä petetty, päättää eroaako vai jatkaako ja millä keinoin. Mitä erilaisia asioita esimerkiksi sisältyy siihen, että jatketaan. Jos sittenkin pariterapian avulla ovat kykeneviä elämään asian kanssa perheenä edes jonkin aikaa.
Jos hän joko eroaa tai jatkaa niin hän voi itse sitten edelleen miettiä onko tarvetta terapialle tai muulle ulkopuoliselle tuelle. En myöskään sanonut, ettei miehen kanssa kannata keskustella. Mutta minkäänlaista 100 % varmuutta tai tietoa hän ei saa. Petetty päättää miten jatkaa, millä keinoin ja lisäksi sen miten paljon keskusteluun ja asiasta kyselyyn miehen kanssa käyttää eergiaansa. Joku raja silläkin pitää olla.
En minä tarkoittanut, että mies pääsee kuin koira veräjästä, mutta on aloittajan omassa päässä ja harkinnassa se lopullinen päätös on tehtävä mikä on hänelle riittävä taso asian vatvomiseen. Koska loputon vatvominen ja jankkaaminen, käytän nyt tätä täällä negatiivista "muotisanaa", ja päätös jatkaa ovat ristiriidassa. Jossain vaiheessa pitää tyytyä siihen tietoon mitä mieheltä saa. Ja yrittää jatkaa elämäänsä, miten sitten jatkaakin.
En ole missään vaiheessa sanonut hyväksyväni miehen käytöstä tai haluavan, että tämä pääsee vähällä. Mutta mitä enemmän käyttää omaa energiaansa mieheltä turhaan tivaamiseen ja jopa miehen ystäviltä ja sukuaislta miehen teoista kyselyyn niin kiusaa vain itseään lisää.
Kyse on juuri asiasta parhaimpansa mukaan irtipäättämisestä ja eteenpäin menemisestä ettei jää paikoilleen vellomaan katkeruuteen. Käyttäen siihen niitä keinoja jotka tuntuvat itselleen ja myös miehelle yhteisesti sopiviksi.