Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako maanomistaja sulkea uimarannan?
28.06.2022 |
Meidän kunnassa on hyvin vähän uimarantoja, joissa lasten kanssa voi käydä. Ollaan käyty yhdellä lammella, jossa on jo toistakymmentä vuotta ollut pieni ranta, jossa maanomistaja on antanut käydä, tai ei sitä varsinaisesti ole erikseen kysytty. Hänen oma sauna on noin 20 metrin päässä yleisestä rannasta. Välillä on lapsia siinä käynyt, mutta ovat asiallisesti pyynnöstä lähteneet. Nyt maanomistaja aikoo sulkea koko lammen. Saako niin tehdä, jos uimaranta on ollut "yleisessä" käytössä jo pitkään? Voiko siellä käydä, jos maanomistaja ei ole paikalla? Eikö se ole jokamiehenoikeus?
Kommentit (576)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia meidän rantaan ( rantaviivaa useampi kilometri) ei ole mitään asiaa kenelläkään..
On ihan käsittämättömän vaikeaa tajuta että me uitetaan koirat, hevoset, tehdään laitumet ihan tasan mihin halutaan omalla maalla.
Aivan varmasti teillä ei ole useampaa kilometriä omaa rantaa. Tyhmät eivät tajua kuinka monta hehtaaria tuollaisella tilalla olisi, eivätkä hahmota valheensa epäuskottavuutta.
Kyllä sitä vaan joillain on, vaikka se tyhmälle voi käsittämätöntä ollakin. Suomen suurimpien metsänomistajien listalla sijalla 100 olevallakin on maata vielä yli tuhat hehtaaria. Paljonko arvelet esim. 8 000 hehtaariin mahtuvan lampea, järveä ja rantaviivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee myös huomata että jokamiehen oikeuksien ehtona on korkeintaan vähäinen haitta. Maanomistaja määrittelee mikä on vähäistä suurempi haitta. Tästä on ennakkotapauksia.
Maanomistaja ei todellakaan saa itse yksivaltiudella määritellä "vähäistä suurempaa haittaa"
Itseasiassa saa, mutta sekös sinua harmittaa kun koetat tulla toisten maille leikkimään hevosillasi tai koirillasi.
Itseasiassa ei saa. Ja minulla ei ole hevosia eikä koiria, mutta on metsää.
Hyvin tyypillinen tapaus on, että isäntä pyrkii estämään metsässään liikkumisen, koska sinne syntyy näkyviä polkuja ja on pitänyt tätä vähäistä suurempana haittana. Oikeuskäytännön mukaan polkujen syntyminen ei ole vähäistä suurempaa haittaa, joten sillä perusteella liikkumista ei voi rajoittaa.
Mielestäni jos on varaa pitää hevosta olisi parempi olla varaa myös maneesiin tai omaan metsään ettei tarvitse tulla toisten metsiin ja metsä/yleisilleteille sonnattamaan hevosiaan varsinkin kun sitä ei saada tien sivuun vaan se jää jonnekkin jalkakäytävän keskelle lemuamaan.
Viet siitä ruusuilles ilmaista lannoitetta. Vähemmän haitallista kuin kemialliset lannoitteet ja autojen päästöt.
Miksipä sinä konin omistaja et sitten kerää tuota keltaista kultaa itse tieltä pois?
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat pyöritti jonnekin 2010-luvulle asti pientä muutaman hehtaarin mansikkamaata, jossa oli itsepoimintaa ja jonkin verran vietiin kauppoihin. Pellot sijaitsi aivan talon vieressä, mutta sielläkin kehtasivat kyläläiset käydä omin luvin. Tilaisuus tekee varkaan.
Olen jokamiehenoikeuden kannattaja, mutta en tällaisen sikailun. Miksei näitä asioita opeteta kunnolla, vai eikö vain välitetä?
Niin en tiedä, minä olen siinä käsityksessä että ennen näitten suhteen ei olla oltu niin tarkkoja vaan sieltä naapurin pellolta mansikoiden napsiminen on ollut ihan normaalia touhua menneinä vuosikymmeninä. Tai just tuo että on annettu koko kylän käyttää sitä omaa uimapaikkaa. Ja sitten toiset in vastavuoroisesti auttaneet jossain muussa jutussa, kykyjensä mukaan. Oltu siis sillä tavalla yhteisöllisempiä kuin nykyään, varsinkin maaseudulla. Nykyaikana ollaan paljon tarkempia.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat pyöritti jonnekin 2010-luvulle asti pientä muutaman hehtaarin mansikkamaata, jossa oli itsepoimintaa ja jonkin verran vietiin kauppoihin. Pellot sijaitsi aivan talon vieressä, mutta sielläkin kehtasivat kyläläiset käydä omin luvin. Tilaisuus tekee varkaan.
Olen jokamiehenoikeuden kannattaja, mutta en tällaisen sikailun. Miksei näitä asioita opeteta kunnolla, vai eikö vain välitetä?
Ei sillä ole mitään tekoa jokamiehen oikeuden kanssa että mennään luvatta poimimaan toisten pelloilta satoa.
Varkaus se on. Ja sen maalaiskylässä asuva tietää kyllä. Mutta varas varastaa siitä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia meidän rantaan ( rantaviivaa useampi kilometri) ei ole mitään asiaa kenelläkään..
On ihan käsittämättömän vaikeaa tajuta että me uitetaan koirat, hevoset, tehdään laitumet ihan tasan mihin halutaan omalla maalla.
Aivan varmasti teillä ei ole useampaa kilometriä omaa rantaa. Tyhmät eivät tajua kuinka monta hehtaaria tuollaisella tilalla olisi, eivätkä hahmota valheensa epäuskottavuutta.
Kyllä sitä vaan joillain on, vaikka se tyhmälle voi käsittämätöntä ollakin. Suomen suurimpien metsänomistajien listalla sijalla 100 olevallakin on maata vielä yli tuhat hehtaaria. Paljonko arvelet esim. 8 000 hehtaariin mahtuvan lampea, järveä ja rantaviivaa?
Kehäkolmosen ulkopuolella ei ole suurikaan ihme, jos metsää tai peltoa useampikin hehtaari. Ei tarvitse olla suvussa kuin yksi maatila, jonka maita on peritty.
T. Kaupunkilaistunut, keskituloinen maalainen, jolla enemmän metsää kuin keskustassa lääniä eikä toivoakaan ostaa kaupungista edes kaksiota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sellainen tilanne jossa julkinen ranta-alue myydään asuintontiksi ja siihen rakennetaan talo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat pyöritti jonnekin 2010-luvulle asti pientä muutaman hehtaarin mansikkamaata, jossa oli itsepoimintaa ja jonkin verran vietiin kauppoihin. Pellot sijaitsi aivan talon vieressä, mutta sielläkin kehtasivat kyläläiset käydä omin luvin. Tilaisuus tekee varkaan.
Olen jokamiehenoikeuden kannattaja, mutta en tällaisen sikailun. Miksei näitä asioita opeteta kunnolla, vai eikö vain välitetä?
Niin en tiedä, minä olen siinä käsityksessä että ennen näitten suhteen ei olla oltu niin tarkkoja vaan sieltä naapurin pellolta mansikoiden napsiminen on ollut ihan normaalia touhua menneinä vuosikymmeninä. Tai just tuo että on annettu koko kylän käyttää sitä omaa uimapaikkaa. Ja sitten toiset in vastavuoroisesti auttaneet jossain muussa jutussa, kykyjensä mukaan. Oltu siis sillä tavalla yhteisöllisempiä kuin nykyään, varsinkin maaseudulla. Nykyaikana ollaan paljon tarkempia.
Ei kyllä missään nimessä ole menty toisten maille hakemaan minkäänlaista sellaista tavaraa, josta toinen tienaa elantonsa. Tai ehkä joku menikin, mutta sitä ei kauaa katseltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia meidän rantaan ( rantaviivaa useampi kilometri) ei ole mitään asiaa kenelläkään..
On ihan käsittämättömän vaikeaa tajuta että me uitetaan koirat, hevoset, tehdään laitumet ihan tasan mihin halutaan omalla maalla.
Aivan varmasti teillä ei ole useampaa kilometriä omaa rantaa. Tyhmät eivät tajua kuinka monta hehtaaria tuollaisella tilalla olisi, eivätkä hahmota valheensa epäuskottavuutta.
Kyllä sitä vaan joillain on, vaikka se tyhmälle voi käsittämätöntä ollakin. Suomen suurimpien metsänomistajien listalla sijalla 100 olevallakin on maata vielä yli tuhat hehtaaria. Paljonko arvelet esim. 8 000 hehtaariin mahtuvan lampea, järveä ja rantaviivaa?
Kehäkolmosen ulkopuolella ei ole suurikaan ihme, jos metsää tai peltoa useampikin hehtaari. Ei tarvitse olla suvussa kuin yksi maatila, jonka maita on peritty.
T. Kaupunkilaistunut, keskituloinen maalainen, jolla enemmän metsää kuin keskustassa lääniä eikä toivoakaan ostaa kaupungista edes kaksiota
Jep minun isällä on joku 15 hehtaaria helposti eikä se ole edes paljon metsää. Siihen mahtuu yksi suo (jossa ei tietty kasva puut mutta karpaloita siitäkin edestä) ja joku pari kilometriä järven rantaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten saa. Vakiintunut käytäntö vahvistaa säännön, eli jos alue on vakiintunut yleiseen käyttöön pidemmän ajan kuluessa, tulee se myös sellaisena säilyttää.
Näin varmasti ajattelee moni - kunnes onkin itse se tontin omistaja.
Totta h*lvetissä jokainen saa kieltää saunan vieressä omalla tontillaan notkumisen. Jos muut uimaan haluavat, selvittävät ensin kenen maita missäkin on ja rakentavat sitten sinne oman rannan, jos lupa heltiää. Ja se rantahan on sitten tietysti muidenkin käytössä, vaikka itse hiekat, raivaushommat ja muut työt maksaisit...
Mielenkiinnosta kysyn, että jos se lampi olisi uima-allas, saisiko mielestäsi sitäkin käyttää vapaasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sellainen tilanne jossa julkinen ranta-alue myydään asuintontiksi ja siihen rakennetaan talo?
Alue on mitä ilmeisimmin ollut kunnan/kaupungin omistuksessa koska ei se muuten olisi julkinen ranta ollutkaan. Kunta muuttaa alueen käyttötarkoituksen, kaavoittaa sen tonteiksi ja myy. Alue lakkaa olemasta julkinen ranta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat pyöritti jonnekin 2010-luvulle asti pientä muutaman hehtaarin mansikkamaata, jossa oli itsepoimintaa ja jonkin verran vietiin kauppoihin. Pellot sijaitsi aivan talon vieressä, mutta sielläkin kehtasivat kyläläiset käydä omin luvin. Tilaisuus tekee varkaan.
Olen jokamiehenoikeuden kannattaja, mutta en tällaisen sikailun. Miksei näitä asioita opeteta kunnolla, vai eikö vain välitetä?
Niin en tiedä, minä olen siinä käsityksessä että ennen näitten suhteen ei olla oltu niin tarkkoja vaan sieltä naapurin pellolta mansikoiden napsiminen on ollut ihan normaalia touhua menneinä vuosikymmeninä. Tai just tuo että on annettu koko kylän käyttää sitä omaa uimapaikkaa. Ja sitten toiset in vastavuoroisesti auttaneet jossain muussa jutussa, kykyjensä mukaan. Oltu siis sillä tavalla yhteisöllisempiä kuin nykyään, varsinkin maaseudulla. Nykyaikana ollaan paljon tarkempia.
Ei kyllä missään nimessä ole menty toisten maille hakemaan minkäänlaista sellaista tavaraa, josta toinen tienaa elantonsa. Tai ehkä joku menikin, mutta sitä ei kauaa katseltu.
Mansikkatiloja oli tuttavapiirissä ja lapsuuden naapurustossa monella, ja lapsuusmuistoja siitä miten ohi kulkiessa syötiin mansikoita siitä. Erikseen sitten käytiin poimimassa ja ostamassa sitten isommat määrät. Kylällä hyvä yhteishenki ja naapurit tuttuja toisilleen, joten uskoisin että kyseessä oli ihan sovittu juttu johon oli saatu naapurin lupa. Nuo tilallistuttavat ainakin meillä päin kun ovat yleensä olleet aika rentoja näissä asioissa. Varmaan muillakin samanlaisia muistoja, eivätkä älyä että eri asia jos ne naapurit ei ole kavereita joilta on saatu lupa. Ei tulisi nykyään mieleenkään mennä toisten mansikkapellolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee myös huomata että jokamiehen oikeuksien ehtona on korkeintaan vähäinen haitta. Maanomistaja määrittelee mikä on vähäistä suurempi haitta. Tästä on ennakkotapauksia.
Maanomistaja ei todellakaan saa itse yksivaltiudella määritellä "vähäistä suurempaa haittaa"
Itseasiassa saa, mutta sekös sinua harmittaa kun koetat tulla toisten maille leikkimään hevosillasi tai koirillasi.
Itseasiassa ei saa. Ja minulla ei ole hevosia eikä koiria, mutta on metsää.
Hyvin tyypillinen tapaus on, että isäntä pyrkii estämään metsässään liikkumisen, koska sinne syntyy näkyviä polkuja ja on pitänyt tätä vähäistä suurempana haittana. Oikeuskäytännön mukaan polkujen syntyminen ei ole vähäistä suurempaa haittaa, joten sillä perusteella liikkumista ei voi rajoittaa.
Mielestäni jos on varaa pitää hevosta olisi parempi olla varaa myös maneesiin tai omaan metsään ettei tarvitse tulla toisten metsiin ja metsä/yleisilleteille sonnattamaan hevosiaan varsinkin kun sitä ei saada tien sivuun vaan se jää jonnekkin jalkakäytävän keskelle lemuamaan.
Viet siitä ruusuilles ilmaista lannoitetta. Vähemmän haitallista kuin kemialliset lannoitteet ja autojen päästöt.
En tartte .Mutta kävellä ja autolla ajaa haluasin ettei olisi hevonpaskaa kengissä ja auton helmoissa.Siksi toisekseen kuka ajaa ruusujen seassa autoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Siirsit maalitolppia, yhtäkkiä "ei luonnontilainen" muuttuikin "tuotantotilaksi". Oikeastihan hiekkakuopalla tai nurmikentällä voi kulkea jokamiehenoikeuksilla sen jälkeen kun niiden aktiivinen käyttö hiekanottoon tai vaikkapa golfkentäksi on lakannut. Se lienee selvää, että niin kauan kuin hiekkakuopalla on soranottolupa voimassa ja kuoppa käytössä, niin sinne ei ole syytä mennä; samoin kuin ei toiminnassa olevalle golfkentälle. Mutta jokamiehenoikeudet ovat kylläkin selvästi voimassa myös ei-luonnontilaisissa ympäristöissä, jos ne eivät ole maanomistajan aktiivikäytössä esim peltoina tai maanrakennuksessa, katso hallituksen esitys asiasta jos et usko.
No laitapa sitten tänne linkki ihan lakiin missä niin sanotaan. Mikään hallituksen esitystään ei tietysti riitä.
Lisäksi esimerkiksi pelto voi olla ihan aktiivikäytössä myös silloinkin kun siellä ei vilja kylvörivissä kasva. Sehän voi olla myös vaikkapa heinäpeltoa tai laidunta, ei niihinkään saa mennä.
Joo, ei pelloille ole kyllä mitään asiaa. Muutaman kerran joku pösilö on marssinut koirineen peltoon heti, kun viljelijä on ne ruiskuttanut. Ja viljelijän vikahan se on? Olisiko kuitenkin ihan sen, joka menee luvatta toisen "työmaalle" hillumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanni16kerava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten saa. Vakiintunut käytäntö vahvistaa säännön, eli jos alue on vakiintunut yleiseen käyttöön pidemmän ajan kuluessa, tulee se myös sellaisena säilyttää.
Juuri näin.
Kun tarpeeksi usein ja tarpeeksi moni käy yksityisen pihapiitissä, niin se alue siirtyy yleiseen omistukseen.Kukkua.Siinä on voinut tulla sukupuolenvaihdos tontille ja uusi omistaja tekee uudet sääntönsä.
Niin. Sukupuolensa vaihtaneet tontit eli trans-tontit eivät saa uida yleisessä sarjassa.
Ihan oikein ei miehestä naiseksi muuntautunut ole yhtään vähempi kuin mies ja voihan uusi omistaja olla talon entinen poika nykyisin poikatyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tyyppi omistaa koko maa-alueen lammen ympäriltä, niin hän voi sen sulkea aitaamalla alueen.
Jos hän jättää jonkun kohdan aitaamatta eikä kohta ole välittömässä pihan läheisyydessä, voi lammessa käydä siitä kohdasta myös uimassa.
Hän voi rakentaa aidan lammen ympärille, mutta ellei koko lampi kuulu pihapiiriin on jokaisella oikeus ylittää aita. Eikä ole oma keksintöni vaan ympäristöministeriön lausunto.
Aita on nimenomaisesti pihapiirin rajapyykki, tästä syystä niistä harvemmin tehdään vaikeasti ylitettäviä, koska lähtökohtaisesti oletetaan että jokainen tajuaa pysyä aidan toisella puolella.
ympäristöministeriössä on selvästikin typerykset hommissa, jos eivät tajua aidan tarkoitusta psykologisella tasolla ja oikein antavat luvan ylittää niitä, aiheuttaen ensisijaisesti eripuraa ihmisten välille.
Aiheellisempaa olisikin kysyä, että miksei ap ja muut rannattomat ihmiset vaan sitten tee itselleen jonkunlaista kiulua missä pulahtaa, ei oo vaikeeta eikä kallistakaan jos itse tekee, nykyään saa myös täysin valmiita allas-settejä joissa voi kokonsa puolesta uida mainiosti aikuisetkin.
Tuo ympäristöministeriön kanta lähtee siitä että esim aidattu rakentamaton metsäpalsta ei muutu pihapiiriksi pelkällä aitaamisella.
Lievästi sanottuna aika kommunistinen kanta, eli ilmeisen väärä.
Mitähän kommunistista siinä on ettei lähde sille linjalle että joku puihin vedetty naru ei muuta metsää pihapiiriksi koska se olisi sitten "aidattu".
Ihan samanlaista meininkiä on esimerkiksi kiinassa, missä kukaan ei edes omista asuntojaan.
Koko omistajuuden ajatuksen yli kävellään, jos se ei tarkoita juuri sitä mitä alunperinkin se on tarkoittanut.
Meenytjovittuunkiinoinesi, jokamiehenoikeus on toiminut Suomessa erinomaisesti iät ja ajat ilman että siitä on koitunut mitään omistusajatusongelmaa.
Niin, joskus se on toiminut, nykyään selvästikään ei toimi, kerta yhä useampi kuvittelee että sen verukkeella voi mennä toisten tonteille omistajan elkein touhuamaan mitä lystää.
Ja jotkut on siinä uskossa että voivat kieltää ketään käyttämästä kilometrien mittaista metsäistä rantaviivaansa, josta talo on lähimmillään 300m päässä, tai aidata sen metsäpalstansa ettei kukaan menisi poimimaan sieltä marjoja. Väärinkäytöksiä sattuu molempiin suuntiin.
Juntit on semmosii.
Kaupunkilaisjuntit luulee kun ne asuu kaupungissa kuppasessa yksiössä että omistavat koko suomen ja voivat tehdä mitä haluavat.Pysykää niissä kämpissänne .
Sanni16kerava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten saa. Vakiintunut käytäntö vahvistaa säännön, eli jos alue on vakiintunut yleiseen käyttöön pidemmän ajan kuluessa, tulee se myös sellaisena säilyttää.
Juuri näin.
Kun tarpeeksi usein ja tarpeeksi moni käy yksityisen pihapiitissä, niin se alue siirtyy yleiseen omistukseen.
Mekin aletaan käydä teidän pihassa vakituisesti, niin siirtyy sitten yleiseen omistukseen. Löytyykö grilli ja lapsille trampoliini? Huolehtikaa sinne kaikki mukavuudet, olemme jo tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat pyöritti jonnekin 2010-luvulle asti pientä muutaman hehtaarin mansikkamaata, jossa oli itsepoimintaa ja jonkin verran vietiin kauppoihin. Pellot sijaitsi aivan talon vieressä, mutta sielläkin kehtasivat kyläläiset käydä omin luvin. Tilaisuus tekee varkaan.
Olen jokamiehenoikeuden kannattaja, mutta en tällaisen sikailun. Miksei näitä asioita opeteta kunnolla, vai eikö vain välitetä?
Niin en tiedä, minä olen siinä käsityksessä että ennen näitten suhteen ei olla oltu niin tarkkoja vaan sieltä naapurin pellolta mansikoiden napsiminen on ollut ihan normaalia touhua menneinä vuosikymmeninä. Tai just tuo että on annettu koko kylän käyttää sitä omaa uimapaikkaa. Ja sitten toiset in vastavuoroisesti auttaneet jossain muussa jutussa, kykyjensä mukaan. Oltu siis sillä tavalla yhteisöllisempiä kuin nykyään, varsinkin maaseudulla. Nykyaikana ollaan paljon tarkempia.
Ei kyllä missään nimessä ole menty toisten maille hakemaan minkäänlaista sellaista tavaraa, josta toinen tienaa elantonsa. Tai ehkä joku menikin, mutta sitä ei kauaa katseltu.
Typerimmät ovat varmaan menneetkin. Koska tällaista käytöstä tarvitsee nykyään rajoittaa tiukasti, niin käy mielessä, että tyhmeneekö porukka?
No kyllä. Sotketaan ja tungetaan röyhkeästi toisten piha-alueille ja kuvitellaan, että kaikki toisen oma on vain otettavissa. Ihmiset ovat jotenkin ihan sekoja, kun ei meinaa millään mennä päähän, että maatilat ja ranta-alueet eivät ole mitään ilmaista temmellyskenttää ja virkistysaluetta, johon marssitaan kertomaan, mistä kana pissii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat pyöritti jonnekin 2010-luvulle asti pientä muutaman hehtaarin mansikkamaata, jossa oli itsepoimintaa ja jonkin verran vietiin kauppoihin. Pellot sijaitsi aivan talon vieressä, mutta sielläkin kehtasivat kyläläiset käydä omin luvin. Tilaisuus tekee varkaan.
Olen jokamiehenoikeuden kannattaja, mutta en tällaisen sikailun. Miksei näitä asioita opeteta kunnolla, vai eikö vain välitetä?
Niin en tiedä, minä olen siinä käsityksessä että ennen näitten suhteen ei olla oltu niin tarkkoja vaan sieltä naapurin pellolta mansikoiden napsiminen on ollut ihan normaalia touhua menneinä vuosikymmeninä. Tai just tuo että on annettu koko kylän käyttää sitä omaa uimapaikkaa. Ja sitten toiset in vastavuoroisesti auttaneet jossain muussa jutussa, kykyjensä mukaan. Oltu siis sillä tavalla yhteisöllisempiä kuin nykyään, varsinkin maaseudulla. Nykyaikana ollaan paljon tarkempia.
Ei pidä paikkaansa. Koskaan ei ole saanut maalla hakea marjoja luvatta toisen mansikkapellolta. Tosin sellaista oli, että esimerkiksi syksyisin perunannostoaikaan muutama pelloton emäntä lähitaloista tuli aina korjuuseen auttamaan ja saivat siitä palkaksi itselleen talven perunat, mutta siinä perunat sai siis työpalkaksi.
Meillä oli tilalla oma lampi, ei sielläkään muut kyläläiset kuin meidän lasten parhaat kaverit käyneet uimassa. Hekin siis aina samaan aikaan kuin me talon omat lapset.
Alue: Aihe vapaa
Juntit on semmosii.