Lue keskustelun säännöt.
Saako maanomistaja sulkea uimarannan?
28.06.2022 |
Meidän kunnassa on hyvin vähän uimarantoja, joissa lasten kanssa voi käydä. Ollaan käyty yhdellä lammella, jossa on jo toistakymmentä vuotta ollut pieni ranta, jossa maanomistaja on antanut käydä, tai ei sitä varsinaisesti ole erikseen kysytty. Hänen oma sauna on noin 20 metrin päässä yleisestä rannasta. Välillä on lapsia siinä käynyt, mutta ovat asiallisesti pyynnöstä lähteneet. Nyt maanomistaja aikoo sulkea koko lammen. Saako niin tehdä, jos uimaranta on ollut "yleisessä" käytössä jo pitkään? Voiko siellä käydä, jos maanomistaja ei ole paikalla? Eikö se ole jokamiehenoikeus?
Kommentit (576)
Vierailija kirjoitti:
Jaha, tänne on kerääntynyt koko av parjaamaan. Ette nyt ymmärtäneet tilannetta.
Se uimaranta, jonka maanomistaja on aiemmin antanut yleiseen käyttöön on ollut ihan sopuisasti käytössä jo varmaan 20 vuotta. Maanomistaja rakensi sinne jopa pukukopin ja pienen penkin, jota kaikki saavat käyttää. He myös tyhjentävät rannan roskikset. Ihan selvästi he siis ovat tarkoittaneet, että rannalla saa käydä. Nyt he ovat jostain syystä hankkimassa puomia sinne johtavalle tielle, vaikka mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kaikki on ollut kuin ennenkin.
Lapset ovat käyneet saunarannassa ehkä pari kertaa, en toki muiden lapsista tiedä. Kalamiehiä siellä tuntuu käyvän, mutta ei siellä edes ole mitään syötävää kalaa, joten en ymmärrä mitä haittaa siitä kenellekään on.
Aloittaja
Edelleen se maanomistaja saa halutessaan sen puomin rakentaa yksityiselle tielleen ja uimisen siellä rannallaan kieltää, teillä muilla ei ole nokan koputtamista asiaan. Jos sen maanomistajan mökki tai sauna on siellä rannalla, se ranta on silloin hänen piha-alueensa ja hän voi sen käytön ihan ilman erityistä syyn kertomista estää. Jos sinne jatkossa tungette, loukkaatte hänen kotirauhaansa ja se on rikoslaissa rangaistava teko.
Yksityistielle saa tosin laittaa puomin muutenkin, vaikkei siellä olisi edes mökkiä. Mitä ilmeisimmin hän on saanut muiden roskien siivouksesta ja huvitoiminnan rahoittamisesta tarpeekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
~Hätä ei lue lakia~
Pakkotilan vallitessa saa tehdä mitä vaan ilman rangaistusta.
Oliko mielestäsi tämän ketjun ap:lla siis kyseessä sellainen hätätilanne, että saa sinne toisen saunarantaan mennä ilman lupaa? Olet sinä vekkuli!
Tässä ketjussa alettiin väittää, että on ehdottomia kieltoja. Ei ole.
Eli väitätkö siis todella ap:n olleen hengenhädässä ja käyttäneen kotirauhan piirissä olevaa tilaa sen takia? Kotirauha suojaa todellakin myös sen mökkirannan, on siellä sitten omistaja/asukas paikalla tai ei.
Ainakin trollauksen, kuten sinäkin.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Pellolla tai pellon pientareella saa jokamiehenoikeudella liikkua silloin, kun sieltä on sato korjattu, eikä pellolle aiheuteta vahinkoa.
Tämä taas monelle maanviljelyä tuntemattomalle voi olla hankalaa tietää.
Kylvetyllä pellolla on leikkinyt lapsia, viljapeltoon on tallottu polkuja, siellä on nuotioitu, perunapenkkien päällä on hypitty...
Joskus tehdään hassuja oletuksia maa-alueiden ja niillä olevien rakennuksien omistussuhteista.
Olen saanut kuulla latoni olevan kunnan mailla oleva hylätty varasto...
Ladosta läheisen asutusalueen lapset ovat hakeneet sahatavaraa leikkeihinsä.
3 kertaa ovat lapset sytyttäneet maastopalon maillani.
Tää on tuttua. Meillä oli ennen kaikki ladot lukottomia, kuka sitä nyt vanhoja maatalouskoneita tai ylivuotisia heiniä tarvitsisi tai vinoa pinoa kuormalavoja. Enää ei olla näin sinisilmäisiä. Lintubongarit tekivät rehuvarastosta itselleen käymälän ja vielä kirkkain silmin selittivät, että kyseessä oli autiotaloon verrattava tila, kyllä sinne saa mennä, kun ovia ei tarvinnut rikkoa.
Nyt on lukot ja tiukat puomit joka paikassa, ei uskota enää ihmisten järkevyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten saa. Vakiintunut käytäntö vahvistaa säännön, eli jos alue on vakiintunut yleiseen käyttöön pidemmän ajan kuluessa, tulee se myös sellaisena säilyttää.
Höpöhöpö. Lähde?
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Pellolla tai pellon pientareella saa jokamiehenoikeudella liikkua silloin, kun sieltä on sato korjattu, eikä pellolle aiheuteta vahinkoa.
Tämä taas monelle maanviljelyä tuntemattomalle voi olla hankalaa tietää.
Kylvetyllä pellolla on leikkinyt lapsia, viljapeltoon on tallottu polkuja, siellä on nuotioitu, perunapenkkien päällä on hypitty...
Joskus tehdään hassuja oletuksia maa-alueiden ja niillä olevien rakennuksien omistussuhteista.
Olen saanut kuulla latoni olevan kunnan mailla oleva hylätty varasto...
Ladosta läheisen asutusalueen lapset ovat hakeneet sahatavaraa leikkeihinsä.
3 kertaa ovat lapset sytyttäneet maastopalon maillani.
Tää on tuttua. Meillä oli ennen kaikki ladot lukottomia, kuka sitä nyt vanhoja maatalouskoneita tai ylivuotisia heiniä tarvitsisi tai vinoa pinoa kuormalavoja. Enää ei olla näin sinisilmäisiä. Lintubongarit tekivät rehuvarastosta itselleen käymälän ja vielä kirkkain silmin selittivät, että kyseessä oli autiotaloon verrattava tila, kyllä sinne saa mennä, kun ovia ei tarvinnut rikkoa.
Nyt on lukot ja tiukat puomit joka paikassa, ei uskota enää ihmisten järkevyyteen.
Nämä autiotalokeissit on välillä erikoisia. Isoäitini eli yksikseen talossaan 96-vuotiaaksi. Pihanhoito ei tietenkään viimeisinä aikoina enää sujunut. Tästäpä ohikulkijat tekivät johtopäätöksen, että talo oli autio. Kävivät keräämässä marjat pensaista, omenat puista ja perenatkin kaivoivat ylös penkistä. Lisäksi hävisi varastosta tavaraa. Vaikka talossa asuttiin koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanni16kerava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten saa. Vakiintunut käytäntö vahvistaa säännön, eli jos alue on vakiintunut yleiseen käyttöön pidemmän ajan kuluessa, tulee se myös sellaisena säilyttää.
Juuri näin.
Kun tarpeeksi usein ja tarpeeksi moni käy yksityisen pihapiitissä, niin se alue siirtyy yleiseen omistukseen.Kukkua.Siinä on voinut tulla sukupuolenvaihdos tontille ja uusi omistaja tekee uudet sääntönsä.
sukupuolenvaihdos tontille : ))))
Ihmiset suhtautuvat puomeihin kuin henkilökohtaiseen loukkaukseen. Eivät ymmärrä, että niillä vain suojellaan omaa omaisuutta ihan samalla tavalla kuin he suojelevat kotiaan lukoilla. Harva meistä haluaisi asua kerrostalossa, jossa ei ole lainkaan ovia rappuun, kaikki saisivat kulkea missä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Pellolla tai pellon pientareella saa jokamiehenoikeudella liikkua silloin, kun sieltä on sato korjattu, eikä pellolle aiheuteta vahinkoa.
Tämä taas monelle maanviljelyä tuntemattomalle voi olla hankalaa tietää.
Kylvetyllä pellolla on leikkinyt lapsia, viljapeltoon on tallottu polkuja, siellä on nuotioitu, perunapenkkien päällä on hypitty...
Joskus tehdään hassuja oletuksia maa-alueiden ja niillä olevien rakennuksien omistussuhteista.
Olen saanut kuulla latoni olevan kunnan mailla oleva hylätty varasto...
Ladosta läheisen asutusalueen lapset ovat hakeneet sahatavaraa leikkeihinsä.
3 kertaa ovat lapset sytyttäneet maastopalon maillani.
Tää on tuttua. Meillä oli ennen kaikki ladot lukottomia, kuka sitä nyt vanhoja maatalouskoneita tai ylivuotisia heiniä tarvitsisi tai vinoa pinoa kuormalavoja. Enää ei olla näin sinisilmäisiä. Lintubongarit tekivät rehuvarastosta itselleen käymälän ja vielä kirkkain silmin selittivät, että kyseessä oli autiotaloon verrattava tila, kyllä sinne saa mennä, kun ovia ei tarvinnut rikkoa.
Nyt on lukot ja tiukat puomit joka paikassa, ei uskota enää ihmisten järkevyyteen.
Paljonko tuli bongareille korvattavaa rahallisesti?
Eikö Suomessa ole rantasuojaa, siis ranta-alueen kaistaa, jolle ei saa rakentaa muuten kuin poikkeusluvalla? Jos ei ole, Suomi on takapajuinen luonnonraiskaajien maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hän (rannan omistaja) ei ole ilmoittanut muutoksesta, vaan antaa ihmisten edelleen luulla että se hänen rantansa on yleinen ranta, vaikka kaiken järjen mukaan se on yksityinen? Ja jos lampi ei ole kokonaan hänen maillaan, niin hänellä ei ole siihen ei-omistamaansa ranta-alueeseen mitään sanomista. On kyllä tosi kummallinen tilanne. Onko helle tehnyt tehtävänsä ja pehmentänyt kenties joitakuita aivoja? Kun tällaista pitää täältä lukea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Pellolla tai pellon pientareella saa jokamiehenoikeudella liikkua silloin, kun sieltä on sato korjattu, eikä pellolle aiheuteta vahinkoa.
Tämä taas monelle maanviljelyä tuntemattomalle voi olla hankalaa tietää.
Kylvetyllä pellolla on leikkinyt lapsia, viljapeltoon on tallottu polkuja, siellä on nuotioitu, perunapenkkien päällä on hypitty...
Joskus tehdään hassuja oletuksia maa-alueiden ja niillä olevien rakennuksien omistussuhteista.
Olen saanut kuulla latoni olevan kunnan mailla oleva hylätty varasto...
Ladosta läheisen asutusalueen lapset ovat hakeneet sahatavaraa leikkeihinsä.
3 kertaa ovat lapset sytyttäneet maastopalon maillani.
Tää on tuttua. Meillä oli ennen kaikki ladot lukottomia, kuka sitä nyt vanhoja maatalouskoneita tai ylivuotisia heiniä tarvitsisi tai vinoa pinoa kuormalavoja. Enää ei olla näin sinisilmäisiä. Lintubongarit tekivät rehuvarastosta itselleen käymälän ja vielä kirkkain silmin selittivät, että kyseessä oli autiotaloon verrattava tila, kyllä sinne saa mennä, kun ovia ei tarvinnut rikkoa.
Nyt on lukot ja tiukat puomit joka paikassa, ei uskota enää ihmisten järkevyyteen.
Paljonko tuli bongareille korvattavaa rahallisesti?
Eihän he ole korvausvelvollisia! He suojelevat luontoa ja jos joku nyt sattui siinä ladon seinustalla ureaa vähän levittämään, niin sehän on vain lannoitetta. Ahneelle maanomistajalle eivät maksa euroakaan, kerää paskat ja hanki DNA:t.
Tuon episodin jälkeen kaikki autot ladon luona on kuvattu (omalla maallaan saa kuvata) ja pyydetty siirtämään ne pois, jotta paripyöräisellä traktorilla pääsee ladolle. Eli pois koko kylätieltä, koska sen reunat ovat niin pehmeätt keväällä, että pitää ajaa keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi mies harvoin omistaa vesialueen kokonaan. Toisten laituria ette voi käyttää, mutta lammessa saatte uida. Menkää suosiolla riittävän kauas, mitä turhaan tahallaan toisia härnäämään. Jokamiehen oikeudella saatte mennä veteen ja uida, mutta pitäkää kunnon välimatka toisten rauhaan.
Eikä ole pakko antaa lasten kiljua, lapsille voi sanoa, että uidaan vaiti, niin ei kukaan häiriinny.
Lammen voi helposti omistaa yksinkin.
Kalastuskunnat, osakaskunnat... Kaikki kannattaa tarkistaa. Ei se niin itsestäänselvää ole. Ja vaikka maan omistaisi ympärillä, niin silti saa mennä uimaan.
Ei todellakaan saa, jos lampi on kokonaan jonkun oma ja hänellä on koko lampea ympäröivä ranta-alue piha-alueenaan.
Kyllä saa. Siinä voi tarvita helikopteria, mutta kyllä uimaan saa mennä:
"Vesistössä uiminen on osa vesialueiden yleiskäyttöoikeutta ja jokamiehenoikeutta. Vesistössä uiminen kuuluu yleiskäyttöoikeuden piiriin. Uimaan mennessä ei saa kulkea toisen piha-alueen läpi, loukata kotirauhaa tai aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä."
Helikopterin pörinä siinä 40 m korkeudessa lammen yläpuolella on vähäistä suurempi häiriö enkä ihan muista, saiko helikopterilla tehdä noin ilman erityislupia.
Kyllä lammen yli saa lentää helikopterilla. Eihän sen tarvitse kuin viedä ja hakea uimari. Hakiessa heittää köyden, jota pitkin uimari kiipeää. Helppoa kuin heinänteko.
Sallittu lentokorkeus on noin 50 m (eli 30 m + noin 20 m korkeat puut), on siinä hyppäämistä ja kiipeämistä.
Eikä ihan halpaakaan lystiä, vuokrahinta 45 min lennolta toista tonnia. Tulisi siinä luvattomalle uintireissulla vaivan lisäksi myös hintaa.
tyhmien rantarakennukset kirjoitti:
Eikö Suomessa ole rantasuojaa, siis ranta-alueen kaistaa, jolle ei saa rakentaa muuten kuin poikkeusluvalla? Jos ei ole, Suomi on takapajuinen luonnonraiskaajien maa.
Kaavasta riippuu miten lähelle rantaa saa rakentaa, mutta kyllä se rantakaistale silti on yksityisomaisuutta ja kuuluu kotirauhan piiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi hän (rannan omistaja) ei ole ilmoittanut muutoksesta, vaan antaa ihmisten edelleen luulla että se hänen rantansa on yleinen ranta, vaikka kaiken järjen mukaan se on yksityinen? Ja jos lampi ei ole kokonaan hänen maillaan, niin hänellä ei ole siihen ei-omistamaansa ranta-alueeseen mitään sanomista. On kyllä tosi kummallinen tilanne. Onko helle tehnyt tehtävänsä ja pehmentänyt kenties joitakuita aivoja? Kun tällaista pitää täältä lukea?
Eikö puomin laittaminen ole aika selkeä viesti? Pitäisikö jokaiselle uimarille käydä erikseen kättä pitäen selostamassa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi hän (rannan omistaja) ei ole ilmoittanut muutoksesta, vaan antaa ihmisten edelleen luulla että se hänen rantansa on yleinen ranta, vaikka kaiken järjen mukaan se on yksityinen? Ja jos lampi ei ole kokonaan hänen maillaan, niin hänellä ei ole siihen ei-omistamaansa ranta-alueeseen mitään sanomista. On kyllä tosi kummallinen tilanne. Onko helle tehnyt tehtävänsä ja pehmentänyt kenties joitakuita aivoja? Kun tällaista pitää täältä lukea?
Mitenkäs on, saako sinun tontillesi tulla kuka vain? Sponsoroitko itse muille ilmaista uimarantaa tontillasi? Maksat tienhoidon ja jätteet, siivoat muutenkin? Aika moni pitäisi sitä puomin asentamista jonkinlaisena merkkinä siitä, että mitta on tullut täyteen.
Ap kirjoitti aiemmin, ettei siihen lampeen pääse muualta uimaan, muun rannan omistussuhteet eivät tosin käyneet ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Pellolla tai pellon pientareella saa jokamiehenoikeudella liikkua silloin, kun sieltä on sato korjattu, eikä pellolle aiheuteta vahinkoa.
Tämä taas monelle maanviljelyä tuntemattomalle voi olla hankalaa tietää.
Kylvetyllä pellolla on leikkinyt lapsia, viljapeltoon on tallottu polkuja, siellä on nuotioitu, perunapenkkien päällä on hypitty...
Joskus tehdään hassuja oletuksia maa-alueiden ja niillä olevien rakennuksien omistussuhteista.
Olen saanut kuulla latoni olevan kunnan mailla oleva hylätty varasto...
Ladosta läheisen asutusalueen lapset ovat hakeneet sahatavaraa leikkeihinsä.
3 kertaa ovat lapset sytyttäneet maastopalon maillani.
Tää on tuttua. Meillä oli ennen kaikki ladot lukottomia, kuka sitä nyt vanhoja maatalouskoneita tai ylivuotisia heiniä tarvitsisi tai vinoa pinoa kuormalavoja. Enää ei olla näin sinisilmäisiä. Lintubongarit tekivät rehuvarastosta itselleen käymälän ja vielä kirkkain silmin selittivät, että kyseessä oli autiotaloon verrattava tila, kyllä sinne saa mennä, kun ovia ei tarvinnut rikkoa.
Nyt on lukot ja tiukat puomit joka paikassa, ei uskota enää ihmisten järkevyyteen.
Ei ihmisillä ole enää mitään käsitystä siitä mikä on ok. Äitini asuu omakotitalossa likellä Turun keskustaa. Hän eräänä päivänä yllättyi melkoisesti kun täysin tuntematon ihminen parkkeerasi pihalle peräkärryn kanssa. Äiti kävi kysymässä millä asialla tyyppi liikkuu, niin kuulemma puukuormaa tuomassa naapuriin. Naapuri sieltä tulikin pian kottikärryjen kanssa että saavat sitten klapit kätevästi purettua. Kumpikaan ei ymmärtänyt miksi äitini ei pitänyt heidän kätevästä ratkaisustaan tukkia piha. Ja tämä ei ole edes ainoa kerta kun äitini pihalle on parkkeerattu koska "siinä on tilaa ja mitä se haittaa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Pellolla tai pellon pientareella saa jokamiehenoikeudella liikkua silloin, kun sieltä on sato korjattu, eikä pellolle aiheuteta vahinkoa.
Tämä taas monelle maanviljelyä tuntemattomalle voi olla hankalaa tietää.
Kylvetyllä pellolla on leikkinyt lapsia, viljapeltoon on tallottu polkuja, siellä on nuotioitu, perunapenkkien päällä on hypitty...
Joskus tehdään hassuja oletuksia maa-alueiden ja niillä olevien rakennuksien omistussuhteista.
Olen saanut kuulla latoni olevan kunnan mailla oleva hylätty varasto...
Ladosta läheisen asutusalueen lapset ovat hakeneet sahatavaraa leikkeihinsä.
3 kertaa ovat lapset sytyttäneet maastopalon maillani.
Tää on tuttua. Meillä oli ennen kaikki ladot lukottomia, kuka sitä nyt vanhoja maatalouskoneita tai ylivuotisia heiniä tarvitsisi tai vinoa pinoa kuormalavoja. Enää ei olla näin sinisilmäisiä. Lintubongarit tekivät rehuvarastosta itselleen käymälän ja vielä kirkkain silmin selittivät, että kyseessä oli autiotaloon verrattava tila, kyllä sinne saa mennä, kun ovia ei tarvinnut rikkoa.
Nyt on lukot ja tiukat puomit joka paikassa, ei uskota enää ihmisten järkevyyteen.
Ei ihmisillä ole enää mitään käsitystä siitä mikä on ok. Äitini asuu omakotitalossa likellä Turun keskustaa. Hän eräänä päivänä yllättyi melkoisesti kun täysin tuntematon ihminen parkkeerasi pihalle peräkärryn kanssa. Äiti kävi kysymässä millä asialla tyyppi liikkuu, niin kuulemma puukuormaa tuomassa naapuriin. Naapuri sieltä tulikin pian kottikärryjen kanssa että saavat sitten klapit kätevästi purettua. Kumpikaan ei ymmärtänyt miksi äitini ei pitänyt heidän kätevästä ratkaisustaan tukkia piha. Ja tämä ei ole edes ainoa kerta kun äitini pihalle on parkkeerattu koska "siinä on tilaa ja mitä se haittaa"
Jos edes kaupungissa ei osata olla ihmisiksi, niin ei mikään ihme että maalla joku ap:n tapainen tolvana ei tajua yksityisen rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Pellolla tai pellon pientareella saa jokamiehenoikeudella liikkua silloin, kun sieltä on sato korjattu, eikä pellolle aiheuteta vahinkoa.
Tämä taas monelle maanviljelyä tuntemattomalle voi olla hankalaa tietää.
Kylvetyllä pellolla on leikkinyt lapsia, viljapeltoon on tallottu polkuja, siellä on nuotioitu, perunapenkkien päällä on hypitty...
Joskus tehdään hassuja oletuksia maa-alueiden ja niillä olevien rakennuksien omistussuhteista.
Olen saanut kuulla latoni olevan kunnan mailla oleva hylätty varasto...
Ladosta läheisen asutusalueen lapset ovat hakeneet sahatavaraa leikkeihinsä.
3 kertaa ovat lapset sytyttäneet maastopalon maillani.
Tää on tuttua. Meillä oli ennen kaikki ladot lukottomia, kuka sitä nyt vanhoja maatalouskoneita tai ylivuotisia heiniä tarvitsisi tai vinoa pinoa kuormalavoja. Enää ei olla näin sinisilmäisiä. Lintubongarit tekivät rehuvarastosta itselleen käymälän ja vielä kirkkain silmin selittivät, että kyseessä oli autiotaloon verrattava tila, kyllä sinne saa mennä, kun ovia ei tarvinnut rikkoa.
Nyt on lukot ja tiukat puomit joka paikassa, ei uskota enää ihmisten järkevyyteen.
Ei ihmisillä ole enää mitään käsitystä siitä mikä on ok. Äitini asuu omakotitalossa likellä Turun keskustaa. Hän eräänä päivänä yllättyi melkoisesti kun täysin tuntematon ihminen parkkeerasi pihalle peräkärryn kanssa. Äiti kävi kysymässä millä asialla tyyppi liikkuu, niin kuulemma puukuormaa tuomassa naapuriin. Naapuri sieltä tulikin pian kottikärryjen kanssa että saavat sitten klapit kätevästi purettua. Kumpikaan ei ymmärtänyt miksi äitini ei pitänyt heidän kätevästä ratkaisustaan tukkia piha. Ja tämä ei ole edes ainoa kerta kun äitini pihalle on parkkeerattu koska "siinä on tilaa ja mitä se haittaa"
Jos edes kaupungissa ei osata olla ihmisiksi, niin ei mikään ihme että maalla joku ap:n tapainen tolvana ei tajua yksityisen rajoja.
Maalla suurin osa jokamiehistä on kaupunkilaisia. Aidot maalaiset antavat muiden omaisuuden olla rauhassa, eivät esimerkiksi kulje kuvaamassa autiotaloja.
Vierailija kirjoitti:
Jaha, tänne on kerääntynyt koko av parjaamaan. Ette nyt ymmärtäneet tilannetta.
Se uimaranta, jonka maanomistaja on aiemmin antanut yleiseen käyttöön on ollut ihan sopuisasti käytössä jo varmaan 20 vuotta. Maanomistaja rakensi sinne jopa pukukopin ja pienen penkin, jota kaikki saavat käyttää. He myös tyhjentävät rannan roskikset. Ihan selvästi he siis ovat tarkoittaneet, että rannalla saa käydä. Nyt he ovat jostain syystä hankkimassa puomia sinne johtavalle tielle, vaikka mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kaikki on ollut kuin ennenkin.
Lapset ovat käyneet saunarannassa ehkä pari kertaa, en toki muiden lapsista tiedä. Kalamiehiä siellä tuntuu käyvän, mutta ei siellä edes ole mitään syötävää kalaa, joten en ymmärrä mitä haittaa siitä kenellekään on.
Aloittaja
Olen aina silloin tarjonnut Ranelle ja Kakelle. Nyt Rane ja Kake on sitä mieltä että se on vakiintunut tapa ja minun täytyy tarjota viinaa aina.
Sallittu lentokorkeus on noin 50 m (eli 30 m + noin 20 m korkeat puut), on siinä hyppäämistä ja kiipeämistä.