Siis eihän ruumiillinen kurittaminen ollut enää yleistä 90-luvulla? Vai oliko? Poikaystävä ei suostu uskomaan,

Vierailija kirjoitti:

Kyllä oli yleistä. On tukistettu, annettu luunappeja, nipistetty niin niskasta, korvasta, kun kädestäkin. Kerran sain selkääni kun leikkasin reiän kangassaksilla mekkooni. Tiesin tasan ettei ole isoihin saksiin koskemista, mutta testasinpa nyt sääntöä kuitenkin.

Kuristus on aivan eri asia kuin väkivalta. Ero on esim. siinä, että minä tiesin tarkkaan että olin aina tehnyt väärin. Olen hyvin impulssiivinen, vielä aikuisenakin joudun miettimään kahdesti että päästänkö suustani (useinmiten ei kannata). Onneksi opetettiin kontrolloimaan impulsseja, nyt aikuisena kykenen huolehtimaan raha-asioistani, alkoholinkäytöstäni, ihmissuhteistani jne. Toista se on niillä, joiden vanhemmat eivät uskaltaneet pistää rajoja. Kun ei mitään tuntuvia seuraamuksia ole mistään tullut, voi ihan hyvin sössiä asiansa kun siltä tuntuu.

Sitten porataan ja syytetään isää ja äitiä.

Kuritusväkivalta on väkivaltaa.

Jos lapsi on niin pieni ettei hän saa käyttää teräviä saksia, niin silloin on aikuisen tehtävä pitää ne sakset lapsen ulottumattomissa.

Aikuisella täytyy olla muitakin tapoja opettaa lapsiaan kuin satuttaminen. Jos ei ole, niin sitten pitää opetella.

Jos ei opi, niin on liian tyhmä kasvattamaan lapsia.

Olen 90-luvun lapsi ja kyllähän se oli yleistä. Lapset pelkäsi, että jos on tehty vahingossa jotain mistä isä suuttuu, tulee kotona selkään. Esimerkiksi sotkettu vaatteet. Pelotti mennä kotiin. Koivuniemen herralla uhkailtiin jos ei totellut.

Muutenkin ainakin minua uhkailtiin koko se aika, jonka lapsuuden kodissa asuin, hakkaamisella ja pahoinpitelyllä.

Minusta tuli ahdistunut ja mielenterveysongelmainen aikuinen, joka ei luota ihmisiin.

Meillä yritettiin sitä kaverivanhemmuutta. Tai äiti yritti, isää ei ollut. 

Koska isää ei ollut, en viitsi kovin ankarasti arvostella äitini vanhemmuutta, mutta se nyt vaan ei toiminut ja aika kamalalta tuntuu jälkikäteen ajatella minkälaisen lapsuuden ja nuoruuden on viettänyt, kun on joutunut itse selviämään kaikessa. 

Puolisollani on uskovaiset vanhemmat ja itseasiassa kurinpito sisälsi myös fyysistä kuritusta. Paljon suojatummin sai elää lapsuuden ja nuoruuden ja ehjemmän aikuisen saivat vanhempansa aikaiseksi. 

Miksi täällä kirjoitetaan jostain hakkaamisista tms väkivallasta? Ei kuulu tämän otsikon alle. 

Tosi uskottavaa väittää, että kuritetuista tulisi mielisairaita, kun kurittamattomat on jotain 0,000... maailman väkiluvusta.

Kyllä teillä nyt jotain muuta on takana asiassa.

Kyllä sitä tapahtui silloinkin ja tapahtuu edelleen. AP:llä on ollut vain ainakin siinä asiassa hyvä koti. Onnea.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 70-luvun puolivälin jälkeen ja raivohullu väkivaltainen isä hakkasi lapsiaan ilman syytökin kun oli niin tärkeää ottaa luulot pois lapselta. Lapsi pitää hänen mukaan alistaa ja nujertaa sen tahto.

Ja tää ei jäänyt lapsuuteen. Vaan jatkuu aikuisenakin. Vielä keski-iässä pitää varoa isää ja suunnitella käynnit (käyn äitiäni katsomassa ajoittain ja isä on pakollinen sivutuote) siten että pääsee pakoon. Siis pakoreitti valmiina ja autonavain taskussa, auto parkkeerattu nokka menosuuntaan, kengät pidän jalassa että pääsen äkkiä karkuun. Tuurilla pääsen pakoon kun isä kilahtaa ja alkaa aggressiiviseksi. Se siis kilahtaa siten että itse agitoi itsensä raivoon, huutamalla ja haukkumalla minua.

Katkaise välit kokonaan. Ainoa vaihtoehto. Ikävää toki äitisi tapaamisen kannalta, mutta ei voi mitään. Jätä hullu hänen ongelmakseen.

Voin kertoa, että lähes jokaisessa Euroopan ulkopuolelta kotoisin olevassa maaa muuu perheessä kuritetaan lapsia fyysisesti. Tietävät sen olevan Suomessa laitonta ja siksi lapsetkin osaavat hyvin kiistää asian. Teinien puheista kuitenkin kuulee, että pitävät sitä oikeana ja hyväksyvät. Samoista kulttuureista tulevat pitävät myös väkivaltaa oikeutettuna ratkaisuna suunnilleen kaikkeen loukkaantumiseen ja mielipahaan.

Tämä ihan vaan kommenttina, kun joku ihmetteli tässäkin ketjussa, että ei kai Suomessa tällaista tapahdu. Ja joo, varmasti on suomalaisia väkivaltaisia vanhempia myös. Mutta ei ole kuitenkaan enää vuosikymmeniin ollut yleisesti hyväksyttyä ja laillista valtavirtaa lastenkasvatuksessa. Lähi idäääaaä ja Afriiiiikassa lapsia hakataan myös yleisesti kouluissa. Olen kuullut lukuisia tarinoita Suomeen muutamilta nuorilta, ope on mm hakannut pikkutyttöä myöhästymisen tai väärän värisen huivin vuoksi.

t. Väsynyt ope

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa, että lähes jokaisessa Euroopan ulkopuolelta kotoisin olevassa maaa muuu perheessä kuritetaan lapsia fyysisesti. Tietävät sen olevan Suomessa laitonta ja siksi lapsetkin osaavat hyvin kiistää asian. Teinien puheista kuitenkin kuulee, että pitävät sitä oikeana ja hyväksyvät. Samoista kulttuureista tulevat pitävät myös väkivaltaa oikeutettuna ratkaisuna suunnilleen kaikkeen loukkaantumiseen ja mielipahaan.

Tämä ihan vaan kommenttina, kun joku ihmetteli tässäkin ketjussa, että ei kai Suomessa tällaista tapahdu. Ja joo, varmasti on suomalaisia väkivaltaisia vanhempia myös. Mutta ei ole kuitenkaan enää vuosikymmeniin ollut yleisesti hyväksyttyä ja laillista valtavirtaa lastenkasvatuksessa. Lähi idäääaaä ja Afriiiiikassa lapsia hakataan myös yleisesti kouluissa. Olen kuullut lukuisia tarinoita Suomeen muutamilta nuorilta, ope on mm hakannut pikkutyttöä myöhästymisen tai väärän värisen huivin vuoksi.

t. Väsynyt ope

Sinäpä kunnioittavasti suhtaudut muihin kulttuureihin. Opettaja vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten fyysisen ja alistavan kurittamisen kieltävä laki tuli voimaan vuonna 1984.

Surullista jos se oli yleistä vielä 90-luvulla.

Laki ei estänyt yhtään mitään. Oma isäkin vaan nauroi ja pilkkasi lakia ja entiseen malliin jatkoi väkivaltaa.

Ikävää todellakin, että kaikissa perheissä laki estänyt mitään.

Meillä äiti kannatti fyysistä kurittamista, mutta isä ei. Näin isäni silmistä, kun hän kärsi siitä, että joutui äitini painostamana lyömään minua hyppynarulla.

Kun tuli laki, ettei lapsia saa kurittaa fyysisesti, loppui meillä fyysinen kuritus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 70-luvun puolivälin jälkeen ja raivohullu väkivaltainen isä hakkasi lapsiaan ilman syytökin kun oli niin tärkeää ottaa luulot pois lapselta. Lapsi pitää hänen mukaan alistaa ja nujertaa sen tahto.

Ja tää ei jäänyt lapsuuteen. Vaan jatkuu aikuisenakin. Vielä keski-iässä pitää varoa isää ja suunnitella käynnit (käyn äitiäni katsomassa ajoittain ja isä on pakollinen sivutuote) siten että pääsee pakoon. Siis pakoreitti valmiina ja autonavain taskussa, auto parkkeerattu nokka menosuuntaan, kengät pidän jalassa että pääsen äkkiä karkuun. Tuurilla pääsen pakoon kun isä kilahtaa ja alkaa aggressiiviseksi. Se siis kilahtaa siten että itse agitoi itsensä raivoon, huutamalla ja haukkumalla minua.

Katkaise välit kokonaan. Ainoa vaihtoehto. Ikävää toki äitisi tapaamisen kannalta, mutta ei voi mitään. Jätä hullu hänen ongelmakseen.

Tai sitten voit toimia kuten aikuiset ihmiset, eli jos isä käy käsiksi, soitat poliisit ja teet rikosilmoituksen. Pahoinpitely on rikos, vaikka kuinka olisi saman perheen jäsen. Ehkä isä oppii käyttäytymään, kun tarpeeksi monta kertaa päätyy leivättömän pöydän ääreen.

Tosin pahoin pelkään, että alistettu äiti tällaisessa tilanteessa todistaisi pahoinpitelijän puolesta, että "ei se mitään tehny". Siloin voi jättää äitiraukan muhimaan omien valintojensa seurauksissa ja katkaista välit lopullisesti.

Ei kenenkään tarvitse sietää tällaista kohtelua ja sekopäisille vanhemmille pitää tulla siitä seurauksia.

Vierailija kirjoitti:

Luther: Joka vitsaa säästää lastenkasvatuksessa, vihaa lapsiaan...

Ja tätä herraa täälläkin on kumarreltu satoja vuosia...

Paitsi että tuo on Raamatusta Sananlaskujen kirjasta. Mitä olen Lutherin elämästä lukenut, niin hän oli varsin lempeä ja hyvä isä. Oli nimittäin itse kokenut ankaraa pieksämistä omassa lapsuudessaan. Hän jopa eräässä kirjoituksessaan tai pöytäpuheessaan (en muista kummassa) kuvaili pieksämisen lapsessa aiheuttamaa pelkoa ja sanoi sen perään, että liiallinen kurittaminen on pahasta koska se tekee lapsista teeskentelijöitä ja valehtelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä kirjoitetaan jostain hakkaamisista tms väkivallasta? Ei kuulu tämän otsikon alle. 

Mitä nahkavyöllä lyöminen mielestäsi sitten on?

Ei remmiä ole annettu aikaisempinakaan vuosikymmeninä mitenkään niin yleisesti, mutta kyllä tukistaminen ja luunapit, ja lätkäisy takapuolelle on ollut ihan normaalia viime vuosiin asti. Mutta kukapa niistä nyt kenellekään puhuisi. 

Remmin antaminen on pahoinpitelyä, ei siihen fyysiseen rankaisemiseen mitään kättä pidempää tarvitse, se on silkkaa sadismia, ja jos on paljas takapuoli, niin menee jo pedofilian puolelle.

Muistan saaneeni 90 luvulla piiskaa, luunappeja, tukkapöllyjä äidiltäni.

Aikuisena kun kysyin, miksi hän toimi miten toimi, hän kiisti kaiken. Ei ole kuulema tapahtunut.

Kertomansa mukaan äitini sai 50 luvulla piiskaa joka päivä vanhemmiltaan, ihan vain että pysyy kurissa ja nuhteessa.

Itse en lapsiani fyysisesti kurita. Väkivallan kierre päätyy minuun.

Uhkailtiin kyllä tukkapöllyllä ja selkään antamisella, mutta ei ikinä koskettu. Itselläni oli lapsena mielikuva että se oli ennen sallittua, mutta ei nykyään ja ettei sitä juurikaan tapahtunut. Totuus voi kyllä olla ihan toinen, ei vain ollut enää sosiaalisesti hyväksyttyä.

90-syntynyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa, että lähes jokaisessa Euroopan ulkopuolelta kotoisin olevassa maaa muuu perheessä kuritetaan lapsia fyysisesti. Tietävät sen olevan Suomessa laitonta ja siksi lapsetkin osaavat hyvin kiistää asian. Teinien puheista kuitenkin kuulee, että pitävät sitä oikeana ja hyväksyvät. Samoista kulttuureista tulevat pitävät myös väkivaltaa oikeutettuna ratkaisuna suunnilleen kaikkeen loukkaantumiseen ja mielipahaan.

Tämä ihan vaan kommenttina, kun joku ihmetteli tässäkin ketjussa, että ei kai Suomessa tällaista tapahdu. Ja joo, varmasti on suomalaisia väkivaltaisia vanhempia myös. Mutta ei ole kuitenkaan enää vuosikymmeniin ollut yleisesti hyväksyttyä ja laillista valtavirtaa lastenkasvatuksessa. Lähi idäääaaä ja Afriiiiikassa lapsia hakataan myös yleisesti kouluissa. Olen kuullut lukuisia tarinoita Suomeen muutamilta nuorilta, ope on mm hakannut pikkutyttöä myöhästymisen tai väärän värisen huivin vuoksi.

t. Väsynyt ope

Sinäpä kunnioittavasti suhtaudut muihin kulttuureihin. Opettaja vielä.

Juu, en todellakaan kunnioita kulttuuriin kuuluvana lasten hakkaamista enkä muutakaan väkivaltaa. Minusta tästä asiasta pitäisi puhua avoimesti ja tehdä selväksi, ettei se ole Suomessa laillista ja siitä pitäisi olla ankaria oikeudellisia seuraamuksia tekijöille. Sama juttu kunniaväkivallan, p*mppien silpomisen, tyttöjen harrastusten kieltämisen, pakkoavioliittojen yms. kanssa. Oletko sinä todella sitä mieltä, että meidän pitäisi Suomessa kunnioittaa ja sallia tällaisia tapoja? Miksi? Eikö maaa muu lapsilla ole sinun mielestäsi samoja ihmisoikeuksia kuin meillä?

t. Väsynyt ope

Mikä nykyään on sellainen uhkaus, jolla lapsi viimeistään tottelee? Vai onko mitään vastavaa? Minä muistan, että kyllä silloin se "pitääkö hakea vyö" yleensä tehosi ja tottelin. Joskus se vyö myös haettiin, eli uhkaus oli todellinen, mutta useimmiten riitti tuo, että siitä vaan sanottiin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä nykyään on sellainen uhkaus, jolla lapsi viimeistään tottelee? Vai onko mitään vastavaa? Minä muistan, että kyllä silloin se "pitääkö hakea vyö" yleensä tehosi ja tottelin. Joskus se vyö myös haettiin, eli uhkaus oli todellinen, mutta useimmiten riitti tuo, että siitä vaan sanottiin.

Äiti sanoittaa, jos et nyt tottele.

Meillä oli ihan yleistä melkein ysärin loppuun asti. Sain kunnolla remmistä monta kertaa, lisäksi mua on tönitty ja lyöty esim. mopilla päähän. Olen nyt about saman ikäinen kun vanhempani silloin kun olin pieni, enkä voisi ikinä satuttaa puolustuskyvutöntä lasta! Mulla oli myös mielikuva että kuritusta on lähinnä ongelmaperheissä, mutta vanhemmilla oli molemmilla suht hyväpalkkainen työ eikä alkoholiongelmaa tms. Mulla on hyvin etäiset välit vanhempiini ja kadun etten laittanut nuorempana välejä kokonaan poikki.