Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyään joka paikan pitäisi olla esteetön?
27.06.2022 |
Julkiset palvelut, kuten terveyskeskukset jne., nyt vielä ymmärtää, mutta nykyään porukkaa vaatii esteettömyyttä lähes kaikkialta. Myös varsinkin uusien asuntojen pitäisi suuren osan mielestä olla esteettömiä. Seurauksena asuntoihin rakennetaan ihan liikaa turhia hukkaneliöitä, kun kylppärinkin pitää nykyään olla pienen hallin kokoinen, että siellä mahtuu vetämään ympyrää pyörätuolilla. Ei saisi olla kynnyksiä, eikä juuri oviakaan. Paras lienee näiden mielestä oveton ja hallimainen laatikkoasunto.
Vanhoissa kerrostaloissa, missä hissejä ei ole ollut, on koko taloyhtiö riidoissa keskenään, kun osa esteettömyysfaneista haluaa hissin, mikä maksaa maltaita, sekä esteettömäksi uusitut kellari- ja saunatilat. Joidenkin mielestä joka paikkaan pitäisi päästä esteettömästi myös kaupungilla. Kantakaupungin kahviloille valitetaan siitä, että vanhassa talossa kivijalassa toimivaan kahvilaan johtaa kadulta pari porrasta, ovikaan ei täytä näiden standardeja.
Miksi joidenkin mielestä koko maailman pitäisi olla yhtä pyörätuoliluiskaa? Sepä olisikin sitten hauskaa, että kadut olisi täynnä liikkeisiin johtavia luiskia.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun esteettömät on myymässä muunneltua asuntoa, niin valittavat myös siitä, kun ihmiset eivät halua korotettua vessanpönttöä minkä ympärillä on tukikaiteet, kylppäriä mikä on täynnä tukikahvoja, pyörätuolille korkeusmitoitettua keittiötä sekä erittäin epäkäytännöllisiä liukuovia.
Liukuovet epäkäytännöllisiä, miten?
Jos liukuovet on esteettömyysvaatimusten vuoksi asennettu rakennusvaiheessa, ne on yleensä suunniteltu niin, että ne liukuvat esim. seinän sisään, taittuvat pienempään tilaan liukuessaan tms. Jälkikäteen asennetut liukuovet puolestaan yleensä vievät pois käytöstä koko sen seinä- ja lattia-alan, jonka eteen ne liukuvat avatessa. Siihen ei sitten voi oikeasti sijoittaa mitään, ei esim. kapeaa kenkäkaappia, kevyttä tuolia, paria seinähyllyä, ei edes taulua tai viherkasvia. Se on käytännössä täysin hukkatilaa, joka ei palvele kenenkään muun tarpeita kuin sen, jonka pitää päästä pyörätuolilla kulkemaan.
Meillä oli edellinen asukas tehnyt tällaisen ratkaisun eteisen ja makuuhuoneen väliin. Jopa itse oviaukko oli levennetty, jotta pyörätuolilla liikkuva vanhus pääsi paremmin rullaamaan ja tilalle laitettu leveä liukuovi. He kuitenkin ihmettelivät kun asuntoa myydessään asunnon potentiaaliset ostajat pitivät tätä ratkaisua niin epäkäytännöllisenä, että sen pitäisi antaa tinkimisen varaa myyntihinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittavin esimerkki näistä on tuttavani asuttama kerrostalo jossa on sekä etuovi ns. pääovena, josta pääsee liuskaa pitkin esteettömästi jalkakäytävälle, että pienet sivuovet joille johtaa arviolta n. 15 porrasta eikä ovelle pääse hissillä kulkematta portaita. Jostain syystä tähän pieneen sivuoveen on tehty moottoroitu oven avaaja mutta sinne on silti kulku portaita pitkin :D :D
Mulle kävi niin, että jouduin pyörätuoliin. Aloin sitten etsiä esteetöntä asuntoa (Helsingistä). Helpommin sanottu kuin tehty.
Oikeasti esteetöntä asuntoa oli liki mahdoton löytää. Monta tuli nähtyä. Eräästäkin oli pyörätuoli-inva muuttanut juuri pois. Enkä ihmettele! Eihän se pyörätuolia käyttävälle sopinut lainkaan.
Juuri tuollaiset liukuovet (wtf!) ja madallettu työtasot ja muka tilava kylppäri. Varmaan jonkun pukkiterveen suunnittelupöydällä vaikuttaa "esteettömältä" mutta kun ei ne oikeasti ole. Kukaan pyörätuolia käyttävä ei niitä ole testannut. Useat oli modifioitu tavalliseen kerrostaloon josta ei alaovelta ollut mitään mahdollisuutta suoriutua itse ulos tai sisään.
Löysin lopulta kunnollisen pyörätuolille sopivan asunnon eikä täällä jusupliut ole mitään liukuovia tai madallettuja tasoja. Mutta toimii kuin junan vessa!
Kyllähän esteradankin pitää nykyään olla esteetön. Laki on laki.
Kokeilkaapa töitä vammaispalvelun sossuna. Takaan että päänne räjähtää... Vaikeavammaiset pyörätuolilla liikkuvat asiakkaat ostavat esim. 3 kerroksisen rintamamiestalon, jossa pesutilat kellarissa, keittiä keskellä ja makuuhuoneet ylhäällä. Sitten vaaditaan, että yhteiskunta remppaa talon lattiasta kattoon ja siltä väliltä esteettömäksi. Koska heillä on oikeus, ja yksitasoisen talon hankkiminenhan ei tulisi kuulonkaan ihan vaan periaatteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä katosiko yksi aloitus johon vastasin aiheesta. Yritin sanoa että saa sitä pienemmänkin luiskan, ei ole pakko olla massiivinen. Esteitä ja esteettömyyksiä olisi ihan helppokin katsoa, jos joku vaan vaivautuu taloyhtiöissä ja arkkitehdit. Hissit, ovi kevyempi, portaat jne.
Miten rakennat hissin 6-kerroksiseen 120 vuotta vanhaan taloon, missä ei ole rapussa edes mitään paikkaa hissille?
Ja kun hissi ei ratkaise kaikkea. Tulipalon sattuessa hissiä ei saa käyttää. Millä se pyörätuolipotilas tulee ne portaat alas sieltä 6. kerroksesta, jos sieltä olisi pakko tulla alas. Esim ei parveketta ja naapuriasunnosta tunkee savu jo omaan kämppään.
Turvallisempaa olisi pitää pyörätuolisaavutettavuus sellaisissa tiloissa, joissa se on turvallista.
Asuin ennen tornitalossa, jossa palohälytyksiä sattui aina silloin tällöin – onneksi kaikki loppupeleissä vääriä hälytyksiä. Hissit toki lakkasivat toimimasta näiden aikana, joten piti kulkea portaita. Muistaakseni pelastussuunnitelman mukaan vaaratilanteessa jonkun – naapurin tai asuinkumppanin – tulee kantaa liikuntarajoitteinen asukas kierreportaita alas. En kyllä tähän päivään mennessä keksi, miten tuo olisi käytännössä toteutunut.
Vammauduin itse vaikeasti 15-vuotiaana ja liikun pyörätuolilla. Ilman esteettömiä ratkaisuja olisi jäänyt koulunkäynti ja harrastukset ja minusta olisi tulossa kovaa vauhtia työtön. Kumpi on siis parempi (ja halvempi), esteettömyysratkaisujen järjestäminen vai eläkkeen maksaminen 18-vuotiaasta alkaen, koska opiskelu ja työnteko ei olisi ollut mahdollista?
Mutta toki myös inhimillinen puoli: kuka tahansa voi vammautua ihan milloin tahansa. Eli jos sinun jalkasi eivät toimi, olet valmis jäämään kotiin poistumatta sieltä mihinkään? Minä en ole.
Toki en ymmärrä itsekään niitä, jotka vaativat hirveää remonttia, jos asia olisi helpommin korjattavissa tai jotka ostavat asunnon ja miettivät sitten vasta tarpeitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska esteet on perseestä.
Ja skemmaset kermaberzeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä katosiko yksi aloitus johon vastasin aiheesta. Yritin sanoa että saa sitä pienemmänkin luiskan, ei ole pakko olla massiivinen. Esteitä ja esteettömyyksiä olisi ihan helppokin katsoa, jos joku vaan vaivautuu taloyhtiöissä ja arkkitehdit. Hissit, ovi kevyempi, portaat jne.
Miten rakennat hissin 6-kerroksiseen 120 vuotta vanhaan taloon, missä ei ole rapussa edes mitään paikkaa hissille?
Ja kun hissi ei ratkaise kaikkea. Tulipalon sattuessa hissiä ei saa käyttää. Millä se pyörätuolipotilas tulee ne portaat alas sieltä 6. kerroksesta, jos sieltä olisi pakko tulla alas. Esim ei parveketta ja naapuriasunnosta tunkee savu jo omaan kämppään.
Turvallisempaa olisi pitää pyörätuolisaavutettavuus sellaisissa tiloissa, joissa se on turvallista.
Asuin ennen tornitalossa, jossa palohälytyksiä sattui aina silloin tällöin – onneksi kaikki loppupeleissä vääriä hälytyksiä. Hissit toki lakkasivat toimimasta näiden aikana, joten piti kulkea portaita. Muistaakseni pelastussuunnitelman mukaan vaaratilanteessa jonkun – naapurin tai asuinkumppanin – tulee kantaa liikuntarajoitteinen asukas kierreportaita alas. En kyllä tähän päivään mennessä keksi, miten tuo olisi käytännössä toteutunut.
Ja kuka laupias samarialainen tositilanteessa jää kantamaan tuntematonta vammaista alas niitä portaita? Veikkaan että suurimmalle osalle ihmisistä oma ja läheisten henkikulta on tärkeämpi. Itse en ainakaan uskaltaisi luottaa tuntemattomien altruismiin jos olisin liikuntavammainen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vammauduin itse vaikeasti 15-vuotiaana ja liikun pyörätuolilla. Ilman esteettömiä ratkaisuja olisi jäänyt koulunkäynti ja harrastukset ja minusta olisi tulossa kovaa vauhtia työtön. Kumpi on siis parempi (ja halvempi), esteettömyysratkaisujen järjestäminen vai eläkkeen maksaminen 18-vuotiaasta alkaen, koska opiskelu ja työnteko ei olisi ollut mahdollista?
Mutta toki myös inhimillinen puoli: kuka tahansa voi vammautua ihan milloin tahansa. Eli jos sinun jalkasi eivät toimi, olet valmis jäämään kotiin poistumatta sieltä mihinkään? Minä en ole.
Toki en ymmärrä itsekään niitä, jotka vaativat hirveää remonttia, jos asia olisi helpommin korjattavissa tai jotka ostavat asunnon ja miettivät sitten vasta tarpeitaan.
Muidenko pitäs maksaa? Mulla on serkku joka niin seko että pääsi vanhempiensa häpeäksi eläkkeelle 22 vuotiaana.
No mä oon heränny esteetttömyyteen lastenvaunuilla liikkumisen myötä. Asun Keski-Euroopassa ja tässä kaupungissa kaupungilla ei juuri mihinkään pienempiin kauppoihin tai kahviloihin pääse sisälle vaunujen kanssa ilman kauheaa vaivannäköä, kun aina on se pari porrasta edessä. Ja joskus sisällä liikkeissä lisää portaita! Mulla tää nyt vielä menee, käyn kaupoilla ilman lasta tai otan kevytrattaat, jotka saan yksin nostettua muutaman rapun. Mutta siis pyörätuolilla liikkuva et täällä kyllä pääsisi yhtään mihinkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammauduin itse vaikeasti 15-vuotiaana ja liikun pyörätuolilla. Ilman esteettömiä ratkaisuja olisi jäänyt koulunkäynti ja harrastukset ja minusta olisi tulossa kovaa vauhtia työtön. Kumpi on siis parempi (ja halvempi), esteettömyysratkaisujen järjestäminen vai eläkkeen maksaminen 18-vuotiaasta alkaen, koska opiskelu ja työnteko ei olisi ollut mahdollista?
Mutta toki myös inhimillinen puoli: kuka tahansa voi vammautua ihan milloin tahansa. Eli jos sinun jalkasi eivät toimi, olet valmis jäämään kotiin poistumatta sieltä mihinkään? Minä en ole.
Toki en ymmärrä itsekään niitä, jotka vaativat hirveää remonttia, jos asia olisi helpommin korjattavissa tai jotka ostavat asunnon ja miettivät sitten vasta tarpeitaan.
Muidenko pitäs maksaa? Mulla on serkku joka niin seko että pääsi vanhempiensa häpeäksi eläkkeelle 22 vuotiaana.
Minulla liikuntavamma, pää pelaa kyllä paremmin kuin keskivertoihmisellä. Yhteiskuntahan sen eläkkeen maksaa. Ja nimenomaan siinähän ei ole mitään järkeä, jos muin keinoin on vältettävissä. Opiskelupaikassa on luiska, jota kulkee sekä pyörätuolinkäyttäjä että esim. siivooja kärryineen.
Voi jumalauta nyt ihmiset! Esteettömiä ratkaisuja on siksi, että kaikilla on mahdollisuus osallistua, TEHDÄ TÖITÄ ja MAKSAA VEROJA niin että tämänkin joutavanpäiväisen palstan urpojen ei tarvitse valittaa siitä, miten vammaiset kuormittaa yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päädy pyörätuoliin niin keskustellaan uudestaan.
Nythän ei ole tästä kyse, vaan siitä että olet jo pyörätuolissa kun päätät ostaa sen asunnon hissittömän talon ylimmästä kerroksesta ja alat sitten ihmetellä miten pääset kotiisi. Ja vaatimaan kalliita muutoksia, vaikka olisit voinut ostaa vaikka helppokulkuisen asunnon ihan lähtökohtaisesti.
Juu varmaan ostaa hissittömästä ylimmästä kerroksesta ollessaan jo pyörätuolissa. Ja veitsi teidän kurkulla vaativat, niin ette voi kuin suostua. Kyllä, ihmiset ovat ajattelemattomia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päädy pyörätuoliin niin keskustellaan uudestaan.
Miksei kysytä niiltä 99,99%:lta, jotka ei päädy pyörätuoliin ja maksaa sirkuksen kustannukset korkeina asumiskustannuksina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammauduin itse vaikeasti 15-vuotiaana ja liikun pyörätuolilla. Ilman esteettömiä ratkaisuja olisi jäänyt koulunkäynti ja harrastukset ja minusta olisi tulossa kovaa vauhtia työtön. Kumpi on siis parempi (ja halvempi), esteettömyysratkaisujen järjestäminen vai eläkkeen maksaminen 18-vuotiaasta alkaen, koska opiskelu ja työnteko ei olisi ollut mahdollista?
Mutta toki myös inhimillinen puoli: kuka tahansa voi vammautua ihan milloin tahansa. Eli jos sinun jalkasi eivät toimi, olet valmis jäämään kotiin poistumatta sieltä mihinkään? Minä en ole.
Toki en ymmärrä itsekään niitä, jotka vaativat hirveää remonttia, jos asia olisi helpommin korjattavissa tai jotka ostavat asunnon ja miettivät sitten vasta tarpeitaan.
Muidenko pitäs maksaa? Mulla on serkku joka niin seko että pääsi vanhempiensa häpeäksi eläkkeelle 22 vuotiaana.
Mitä muiden pitää maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päädy pyörätuoliin niin keskustellaan uudestaan.
Miksei kysytä niiltä 99,99%:lta, jotka ei päädy pyörätuoliin ja maksaa sirkuksen kustannukset korkeina asumiskustannuksina.
Mistä koostuu ne sirkuksen kulut? Hissi hyödyttää kaikkia ja nostaa osakkeiden arvoa. Muuta?
Vierailija kirjoitti:
Mulle kävi niin, että jouduin pyörätuoliin. Aloin sitten etsiä esteetöntä asuntoa (Helsingistä). Helpommin sanottu kuin tehty.
Oikeasti esteetöntä asuntoa oli liki mahdoton löytää. Monta tuli nähtyä. Eräästäkin oli pyörätuoli-inva muuttanut juuri pois. Enkä ihmettele! Eihän se pyörätuolia käyttävälle sopinut lainkaan.
Juuri tuollaiset liukuovet (wtf!) ja madallettu työtasot ja muka tilava kylppäri. Varmaan jonkun pukkiterveen suunnittelupöydällä vaikuttaa "esteettömältä" mutta kun ei ne oikeasti ole. Kukaan pyörätuolia käyttävä ei niitä ole testannut. Useat oli modifioitu tavalliseen kerrostaloon josta ei alaovelta ollut mitään mahdollisuutta suoriutua itse ulos tai sisään.
Löysin lopulta kunnollisen pyörätuolille sopivan asunnon eikä täällä jusupliut ole mitään liukuovia tai madallettuja tasoja. Mutta toimii kuin junan vessa!
Monesti tuntuu siltä, että nämä esteettömät ja muutkin erikoistilat suunnitellaan konsultoimatta ollenkaan sitä loppukäyttäjää. Ei kai ovet kynnyskysymys pyörätuolissa oleville ole.
Jokaisen kaupan parkkipaikalla on enemmän invapaikkoja kuin koko kaupungissa on niiden tarvitsijoita. Myöskin esteettömiä asuntoja rakennetaan enemmän kuin niille on tarvetta. Se on rahan haaskausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä katosiko yksi aloitus johon vastasin aiheesta. Yritin sanoa että saa sitä pienemmänkin luiskan, ei ole pakko olla massiivinen. Esteitä ja esteettömyyksiä olisi ihan helppokin katsoa, jos joku vaan vaivautuu taloyhtiöissä ja arkkitehdit. Hissit, ovi kevyempi, portaat jne.
Miten rakennat hissin 6-kerroksiseen 120 vuotta vanhaan taloon, missä ei ole rapussa edes mitään paikkaa hissille?
Ja kun hissi ei ratkaise kaikkea. Tulipalon sattuessa hissiä ei saa käyttää. Millä se pyörätuolipotilas tulee ne portaat alas sieltä 6. kerroksesta, jos sieltä olisi pakko tulla alas. Esim ei parveketta ja naapuriasunnosta tunkee savu jo omaan kämppään.
Turvallisempaa olisi pitää pyörätuolisaavutettavuus sellaisissa tiloissa, joissa se on turvallista.
Asuin ennen tornitalossa, jossa palohälytyksiä sattui aina silloin tällöin – onneksi kaikki loppupeleissä vääriä hälytyksiä. Hissit toki lakkasivat toimimasta näiden aikana, joten piti kulkea portaita. Muistaakseni pelastussuunnitelman mukaan vaaratilanteessa jonkun – naapurin tai asuinkumppanin – tulee kantaa liikuntarajoitteinen asukas kierreportaita alas. En kyllä tähän päivään mennessä keksi, miten tuo olisi käytännössä toteutunut.
Ja kuka laupias samarialainen tositilanteessa jää kantamaan tuntematonta vammaista alas niitä portaita? Veikkaan että suurimmalle osalle ihmisistä oma ja läheisten henkikulta on tärkeämpi. Itse en ainakaan uskaltaisi luottaa tuntemattomien altruismiin jos olisin liikuntavammainen...
Ja siis monelle omissa on tarpeeksi. Mulla esim on jo vauva sylissä, yksi lapsi toisessa kädessä ja kolmas vahdittavana. Sori siitä naapuri, mutta kyytiin ei mahdu enempää.
Mun mielestä olisi hyvä jos kerrostalojen ekat kerrokset olisi esteettömiä ja tarkoitettu pyörätuolia käyttäville. Niihin voisi muuttaa muitakin, jos asukkaita ei tahdo löytyä, mutta olisivat ensisijaisesti tarkotettuja noille.
En ite myöskään ymmärrä ylempien kerroksien esteettömyyttä kun niihin on muutenkin niin helkkarin vaikea kulkea.