Kun olet sanonut "ei ole kemiaa" millaisia oikeita syitä sen kemian puuttumisen takana on ollut? Älä keksi vaan kerro oikeita tapauksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei ole kemiaa" tarkoittaa juurikin sitä, mitä ei voi kuvailla muilla sanoilla. Voi sanoa, että toinen on ruma, puhuu tyhmiä, kävelee oudosti, on köyhä, kannattaa perussuomalaisia, haisee kummalliselle, on kimeä-ääninen jne jne, mutta jos on kaikin puolin okei tyyppi joka ei vaan sytytä, niin se tarkoittaa että ei ole kemiaa.

Miehet, jotka ei kelpaa niille naisille, joita itse haluaa, usein kyseenalaistaa tämän asian ja vaatii jotain konkreettista. Puuttuvat perhoset vatsassa tai halun heräämättömyys on vaan niille niin vaikea ymmärtää. Ne haluaa uskoa, että niiden kelpaamattomuus johtuu vain naisten liian korkeista kriteereistä.

Jos jatkuvasti sanotaan ettei ole kemiaa, niin varmaan ihan ymmärrettävää että kiinnostaa siinä vaiheessa tietää vähän enemmän, jotta asialle voi ehkä jatkossa tehdä jotain. Vähän samaan tyyliin kuin jatkuva "kiitos mutta ei kiitos" työtä hakiessa turhauttaa, jos ei koskaan kuule mitään perusteluja, joiden perusteella voisi edetä jatkossa paremmin.

Et ole seksikäs, etkä edes hauska ja ulkonäkö ei paikkaa kumpaakaan noista ja ehkä jututkin ärsyttävät.

Toiset naiset ja miehet vaan eivät ole seksikkäitä. Ehkä se on tapa miten puhuvat, miten liikkuvat, mitä sanovat ja miten katsovat. Miehillä se on monesti mielekkyyden puutetta ja naisissa naisellisuuden puutetta.

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen puhuu sanankin feromoneista, jätän välittömästi.

Sehän tiedetään mihin teikäläisen kaltaiset miehet menee

Minä en ole kyllä ikinä käyttänyt tuota sanontaa. Ja nykyään se on jo niin kliseinen ja korni, että tuntisin itseni jopa vähän typeräksi jos sitä käyttäisin (jos siis nykyisin kävisin treffeillä).

Eli olen sanonut ja sanoisin asian jotenkin toisin. Esim. "meillä ei ole riittävästi yhteistä", "me emme mielestäni sovi toisillemme", "meistä tuskin tulisi onnellisia yhdessä",  "meidän suhde ei varmaankaan toimisi kovin hyvin" jne..

Oma masennukseni iskee joskus deiteillä ja silloin saatan käyttää helppona ratkaisuna ei kemiaa-korttia.

Onhan se totta siinä mielessä, että en sitä silloin pysty tuntemaan, mutta toisessa olotilassa saattaisin vaikka tunteakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Suomeksi; näit ettei tätä miestä saisi alistettua tossukaksi niinkuin 95% parisuhteissa olevat miehet ovat.

Itse arvostan miehessä alistuvuutta, entäs sitten? Mieheni saa pesää päivittäin. Entäs sinä

Siis toisen ihmisen huono kohtelu kompensoidaan letun nussituttamisella, josta sinä et pidä yhtään?

Mikä huono kohtelu? Minä arvostan kovin alistuvaa miestä ja kohtelen häntä hyvin.

Ymmärrän mitä tarkoitat, minun alistuva mieheni on oikeinkin tyytyväinen ja kohtelen häntä hyvin.

Tiedämme hyvin, miten harvinainen tuuri meillä on käynyt. Tällainen yhdistelmä on aika harvinainen ilmeisesti.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole kyllä ikinä käyttänyt tuota sanontaa. Ja nykyään se on jo niin kliseinen ja korni, että tuntisin itseni jopa vähän typeräksi jos sitä käyttäisin (jos siis nykyisin kävisin treffeillä).

Eli olen sanonut ja sanoisin asian jotenkin toisin. Esim. "meillä ei ole riittävästi yhteistä", "me emme mielestäni sovi toisillemme", "meistä tuskin tulisi onnellisia yhdessä",  "meidän suhde ei varmaankaan toimisi kovin hyvin" jne..

No eipä noissakaan lauseissa selitetä sen kummemmin mitään, minkä hylätty kosija voisi itsessään korjata. Eli samaa ympäripyöreää jaadajaadaa kuin kemiat, kipinät ja sytyttämiset.

Tyyppi 1:

- höpötti koko treffien ajan kaikennäköistä tajunnanvirtaa Turkin historiasta perinnemusiikkiin

- Ei kysynyt minulta yhtään kysymystä tai ottanut vihjettä kun hienovaraisesti yritin ohjata keskustelua tutustumiseen johtavaan suuntaan (kun sain sanan jhonkin väliin)

- Kolmen tunnin illallistreffien jälkeen ei tietänyt minusta edes ikää, ammattia, harrastuksia, hädintuskin nimeä, kun puhui itse 95% ajasta kaiken maailman puutaheinää

Eihän kipinää voi ikinä muodostua jos ei edes yritä tutustua... Treffit oli kuin jonkun youtube-striimaajan tajunnanvirran kuuntelua.

Tyyppi 2:

- Myös höpöttävä papupata, mutta meillä ei ollut siis yhtään mitään yhteistä

- Tyyppi luetteli läpi kaikki extreme-harrastukset benjihypystä triathlon -treeneihin, ja miten kaikki vapaa-aika menee riuhtoessa mihin tahansa suuntaan

Mies oli ystävällinen, iloinen ja aktiivinen, mutta meillä ei tasan tarkkaan olisi ollut mitään yhteistä. Kärjistäen pidän itse neulomisesta ja eräretkeilystä, ja deittimies treenaa jotain triathlonia Papua-Uusi-Guineassa. Ei tullut toisia treffejä.

Jos antaa selkeitä syitä kiinnostuksen puutteelle, niin moni mies lähtee niistä riitelemään, ettei ole kunnon syitä tai voi niitä korjata. Sitten sitä asiaa saa jankata vaikka kuinka kauan ja usein joutuu lähtemään uusille treffeille, kun tuo asia on korjattu ja sitten tulee seuraava asia. Siksi mieluummin jotain ympäripyöreää. Harvemmin ne asiat on kuitenkaan sellaisia, että niistä kaikki naiset kaikkoaa, minä vain. Eli ei sen toisen tarvitse korjata itsessään mitään, minä en vain pitänyt hänessä asiasta x.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Suomeksi; näit ettei tätä miestä saisi alistettua tossukaksi niinkuin 95% parisuhteissa olevat miehet ovat.

Itse arvostan miehessä alistuvuutta, entäs sitten? Mieheni saa pesää päivittäin. Entäs sinä

Siis toisen ihmisen huono kohtelu kompensoidaan letun nussituttamisella, josta sinä et pidä yhtään?

Mikä huono kohtelu? Minä arvostan kovin alistuvaa miestä ja kohtelen häntä hyvin.

No vaikka sellainen jossa sinua alistettaisiin.

Jotkut ihmiset tykkäävät, kun joku muu johtaa. Ei se ole alistamista.

Vierailija kirjoitti:

Se kemia on yhdistelmä miellyttävää ulkonäköä ja samankaltaisia luonteita. En suinkaan koe kemiaa jokaisen komean kanssa sillä joskus keskustelut vaan on tylsiä, mielenkiinnonkohteet ja arvot ihan erilaisia tai muuten vaan luonteet ei natsaa. Ei se johdu koskaan mistään yhdestä piirteestä tai ominaisuudesta.

Tuo samankaltaisia luonteita -kohta on syy miksen löydä pysyvää kumppania. En vain ole onnistunut tuntemaan kemiaa kaltaisiani naisia kohtaan, vaikka tiedän varsin hyvin, että sellainen minulle pitäisi olla ja sellaisen myös haluaisin. Mutta ei, aina minuun ihastuu sosiaaliset, menevät naiset ja minä heihin, mutta alkuhuuman jälkeen osoittaudun liian tylsäksi heille, minkä tiedän jo heti alussa. Pieni osa minusta on siis tuota sosiaalista, menevää sorttia, mutta suurimmaksi osaksi olen päinvastainen. Kaltaiselleni en usko olevani tylsä, mutta kai se vain vaatisi kaikki tuuritkin, että kohtaisin kaltaiseni ja jonka kanssa olisi myös kemiaa.

Mies oli elämäntapatyötön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole kyllä ikinä käyttänyt tuota sanontaa. Ja nykyään se on jo niin kliseinen ja korni, että tuntisin itseni jopa vähän typeräksi jos sitä käyttäisin (jos siis nykyisin kävisin treffeillä).

Eli olen sanonut ja sanoisin asian jotenkin toisin. Esim. "meillä ei ole riittävästi yhteistä", "me emme mielestäni sovi toisillemme", "meistä tuskin tulisi onnellisia yhdessä",  "meidän suhde ei varmaankaan toimisi kovin hyvin" jne..

No eipä noissakaan lauseissa selitetä sen kummemmin mitään, minkä hylätty kosija voisi itsessään korjata. Eli samaa ympäripyöreää jaadajaadaa kuin kemiat, kipinät ja sytyttämiset.

Sä niin haluaisit kuulla haisevista palleista.. Terveen miehen luulisi huolehtivan palleistaan. Toiletit raikastaa 🙄

Epätoivoisuus. Kukaan ei väkisin alistu olemaan jonkun kanssa (ainakaan toivottavasti). Ne kemiat joko ovat olemassa, tai sitten niitä ei ole. Mutta eivät ne ainakaan ruikuttamalla mistään ilmesty.

Mitä haluaisit kuulla, kun joku ei ole kiinnostunut? Vai meinaatko, että kun valitat ja ruikutat niin toinen alkaa kiinnostumaan? Kiinnostutko itse ruikuttajista?

Aluksi eräs mies vaikutti lähes täydelliseltä minulle. Mutta minua häiritsi hänen ulkonäössään se, että hänellä oli jonkin verran läskiä ja hän sanoi, ettei harrasta yhtään liikuntaa, kun itse taasen olen liikunnallinen. Ja hänellä oli lisäksi huonot hampaat ja risuparta. Ja lopuksi hän vielä sanoi, että kun hän ok parisuhteessa, hän haluaa sitten tavata joka päivä. Minä olen luonteeltani introvertti, ja minua ahdistaisi se, jos olisi pakko tavata miesystävää joka päivä, kun minulle riittää se, että tavataan vain viikonloppuisin.

Tyyppi oli ns. paperilla kaikin puolin kelpo, mutten vain saanut itseäni ihastumaan häneen useamman tapaamisen jälkeenkään. Romanttiset tunteet eivät vain heränneet.

Vierailija kirjoitti:

Tuntui epämiellyttältä. Myöhemmin ilmeni, että oli jotakin mt-ongelmaa.

Lähes kaikilla eronneilla on jossain vaiheessa masennusta. Joillakin siihen auttaa ainoastaan kumppanin löytäminen. Siksi saatetaan etsiä masentuneenakin ja se ilmenee usein juuri outoutena, jos tarjokas ei ole täysin mieleinen. Saatetaan silti haluta yrittää, koska yksinäisyys.

Ja tämä on siis totta, että uusi RAKKAUS ja turvallisuuden tunne parantaa monen masennuksen, ainakin jos se johtuu rakkauden menettämisestä eikä esim. jostain hyväksikäyttö-, tai päihdehistoriasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntui epämiellyttältä. Myöhemmin ilmeni, että oli jotakin mt-ongelmaa.

Lähes kaikilla eronneilla on jossain vaiheessa masennusta. Joillakin siihen auttaa ainoastaan kumppanin löytäminen. Siksi saatetaan etsiä masentuneenakin ja se ilmenee usein juuri outoutena, jos tarjokas ei ole täysin mieleinen. Saatetaan silti haluta yrittää, koska yksinäisyys.

Ja tämä on siis totta, että uusi RAKKAUS ja turvallisuuden tunne parantaa monen masennuksen, ainakin jos se johtuu rakkauden menettämisestä eikä esim. jostain hyväksikäyttö-, tai päihdehistoriasta.

Kumppanin tehtävänä ei ole toimia terapeuttina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne fyysistä vetoa

Miksi et kokenut?

No sitä vetoa joke kokee tai ei. Ei siihen ole mitään yksiselitteistä syytä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Miten naisviha näkyy katseessa? Minkälainen katse?

Epämiellyttävä. Siinä vaan ei kaikki ollut kohdallaa. Oikeastihan mikroilmeet paljastavat ajatukset, miehet ei vaan tunnista niitä.

Tämä on ikävä oletus josta olen saanut kärsiä usein. Minulta on esim. tultu puolen tusinaa kertaa kysymään olenko surullinen tai onko minulla kaikki hyvin, juuri kun olen tuntenut itseni onnelliseksi. Myös vihaa ja halveksuntaa on ilmeestäni tulkittu, kun olen vain yrittänyt keksiä jotain hauskaa sanottavaa. Minulla on lempeä ja hyvä sydän, en halveksu ketään. Kertaakaan vointiani ei ole kyselty silloin, kun sille olisin kokenut tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei ole kemiaa" tarkoittaa juurikin sitä, mitä ei voi kuvailla muilla sanoilla. Voi sanoa, että toinen on ruma, puhuu tyhmiä, kävelee oudosti, on köyhä, kannattaa perussuomalaisia, haisee kummalliselle, on kimeä-ääninen jne jne, mutta jos on kaikin puolin okei tyyppi joka ei vaan sytytä, niin se tarkoittaa että ei ole kemiaa.

Miehet, jotka ei kelpaa niille naisille, joita itse haluaa, usein kyseenalaistaa tämän asian ja vaatii jotain konkreettista. Puuttuvat perhoset vatsassa tai halun heräämättömyys on vaan niille niin vaikea ymmärtää. Ne haluaa uskoa, että niiden kelpaamattomuus johtuu vain naisten liian korkeista kriteereistä.

Jos jatkuvasti sanotaan ettei ole kemiaa, niin varmaan ihan ymmärrettävää että kiinnostaa siinä vaiheessa tietää vähän enemmän, jotta asialle voi ehkä jatkossa tehdä jotain. Vähän samaan tyyliin kuin jatkuva "kiitos mutta ei kiitos" työtä hakiessa turhauttaa, jos ei koskaan kuule mitään perusteluja, joiden perusteella voisi edetä jatkossa paremmin.

Työnhaku ei välttämättä vertaudu tähän, ellet sitten ole kosiskelemassa samaa naista sadan muun ehdokkaan kanssa. Jos olet, niin kehotan hakemaan jotain vähemmän haluttua. 

Mutta jos esimerkiksi olet naismainen, niin miten sitä voi muuttaa? Tai puheääntä? Muutenkin karsastan ajatusta muuttumisesta toisen mieliksi - kuka haluaisi itseään rakastettavan vain silloin, kun muuttaa jotain itsestään muuksi, mitä oikeasti on? Silloin tuo toinen rakastaa sitä muottia, mihin olet itsesi tunkenut, eikä sinua itseäsi, sinuna itsenäsi.