Kun olet sanonut "ei ole kemiaa" millaisia oikeita syitä sen kemian puuttumisen takana on ollut? Älä keksi vaan kerro oikeita tapauksia

Jos on ollut muuten hyvä, mutta kemia puuttui niin on tuntunut jotenkin liian veljelliseltä seurassa, ei ole sellaista romanttista tunnelmaa.

Liian asialliset ja tylsät puheenaiheet, treffeillä tuntuu kuin olisi työhaastattelussa. Koskettaessa ei tunnu kipinöitä tai sellaista lämpöisen turvallista oloa, tuntuu kuin halaisi työkaveria hieman vaivaantuneena. Toinen keskittyy vain käytännön asioihin ja ei halua tai uskalla olla henkilökohtainen ja todella tuntea kuka minä olen, millainen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Miten naisviha näkyy katseessa? Minkälainen katse?

Tämä on itse asiassa hyvä kysymys. Ei ole aina niin itsestäänselvää, koska oikeasti kauniisti katsovia miehiä on niin harvassa, ettei niihin ehdi tottua. Ja joskus ihastunut naisvihaaja voi hämmentää, jos hän osoittaa arvostusta koska on heilahtanut mustavalkoisuutensa valkoiseen ääripäähän. Ja osa on muuten vain arkuuttaan tylyjä. 

Mutta kyllähän nainen ajan kanssa oppii, miltä miehen ilmeiden ei ainakaan ole syytä näyttää tai on miinakenttä edessä. 

Evoluutio ei ole luonut naisvihalle omaa ilmettään, niin spesifille ilmeelle ei ole ihmisellä käyttöä. Se mikä tulkitaan naisvihaksi voi olla ihan mitä vain. Jopa tulkitsijan omaa vainoharhaa, tai projisoitua miesvihaa.

Kyllä on. Paska mies tuntuu paskalta, ja kauniisti sanotaan, ettei ollut kemiaa. Tutkitusti 93 % viestinnästä on sanatonta, nai sviha tihkuu läpi vaikka kuinka yrität esittää kivaa.

Komppaan tätä. On miehiä, jotka ovat täynnä vihaa, ja kyllä se näkyy pienissä asioissa. Sitä en voi tietää onko kyse naisvihasta vai onko samanlainen kaikille.

Vieläkin puistattaa erään miespuolisen urheiluvälinemyyjän ilme. Jokin häntä kaiveli. Myyntitilanne meni täysin neutraalisti ja hyvin, mitään syytä ei ollut. Sen miehen kanssa en menisi edes kahville.

Kemia tarkoittaa henkistä yhteyttä ja seksuaalista vetovoimaa, näistä henkinen yhteys on yleensä se joka puuttuu

Vierailija kirjoitti:

Mies halusi seksiä (näytti sen). Oikeasti pitää näyttää kiinnostus ilman mitään seksiodotusten osoituksia.

Tämä on vähän hankala tasapainotella, koska jos miehenä yrittää olla mahdollisimman epäseksuaalinen niin siitä tulee helposti juurikin se kaverimainen tai "ei kemiaa" -vaikutelma.

Jotenkin täytyy pystyä rivien välistä kommunikoimaan naiselle, että kyllä minä sinua voisin nasauttaa, mutta sitä ei saisi suoraan osoittaa.

Tajusin treffeillä että mies on todella rikas ja hienoista piireistä. Jänistin kun olin itse köyhä mt-tapaus ja ajattelin että en halua olla alemmuuskompleksissa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies halusi seksiä (näytti sen). Oikeasti pitää näyttää kiinnostus ilman mitään seksiodotusten osoituksia.

Tämä on vähän hankala tasapainotella, koska jos miehenä yrittää olla mahdollisimman epäseksuaalinen niin siitä tulee helposti juurikin se kaverimainen tai "ei kemiaa" -vaikutelma.

Jotenkin täytyy pystyä rivien välistä kommunikoimaan naiselle, että kyllä minä sinua voisin nasauttaa, mutta sitä ei saisi suoraan osoittaa.

Epäseksuaalinen ei tarvi olla. Seksiodotusten asettaminen on eri asia kuin se, että flirttailee ja vaikkapa suutelee. Todella ahdistava tunnelma jos tuntuu että toinen vain odottaa että pääsee nasauttamaan

Miehellä oli liian isot huulet, eivät sopineet hänen kasvoihinsa vaan mieleen tuli lähinnä pilapiirros ja hymyilessä  oli suorastaan pelottava. En  ehtinyt kuitenkaan selitellä mitään vaan mies ehti ensin, meilla ei kuulemma ollut kemiaa.. mikähän minussa oikeasti oli vikana :D

No siis yleisesti ottaen vaan ollut "fiilistä" ko. henkilöstä. Joko natsaa tai sitten ei.

Tottakai myös ulkonäöllä on merkitystä, mutta lähinnä jos ei ole mitään yhteistä (puhuttavaa) ei kyllä ole fiilistäkään.

Kolmekymppinen mies oli fyysisesti ihan normaalin rajoissa, treenattu ja hyvinkin hyväkuntoinen, mutta pienikokoinen. Lyhyt, pienet kädet, pienet jalat, jotenkin lapsenomainen. Se alkoi häiritä niin paljon, että vetäydyin tapailusta kemiaperusteisesti. Ei tulisi mieleenkään loukata ketään kommentoimalla ulkonäköä luotaantyöntäväksi, eikä etenkään sellaisia seikkoja, joille toinen ei edes voi yhtään mitään.

Miehellä oli ainakin kymmenen vuotta vanha täysin ikäloppu auto jossa oli vielä CD soitin. Soitti lisäksi aivan liian lujaa jotain eilisen  anssi kelaa. Ei tullut toista kahvittelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Miten naisviha näkyy katseessa? Minkälainen katse?

Hyvin vaikea on sinulle kuvailla, miten joku tunne näkyy naamasta. Lienet Asperger?

En tiedä mikä itse olet, jos kuvittelet pystyväsi lukemaan muiden kasvoista jotain muita juin perusilmeitä. Tulkintoja toki voi tehdä, mutta niitä värittää aina omat käsitykset ja luulot. Ylipäänsäkin naisvihasta puhuminen ja sen näkeminen joka puolella tuntuu epänormaalilta, siinä on vahvasti ideologinen värinä.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen on "naismainen" puhetapa tai kävelytapa?

Olen pistänyt merkille, että naiset ovat tosi tarkkoja siitä, että mies ei olisi "naismainen". Tuntuu, että paljon tarkempia mitä miehet naisten "miesmäisyydestä.

Se on vähän niin, että naiselliset naiset saavat miehekkäitä miehiä ja siinä välimaastossa sitten saadaan mitä saadaan puolin ja toisin.

Vierailija kirjoitti:

Kemia on niin laiska ilmaisu. Jos ei edes itse osaa monipuolisemmin kuvailla tilannetta ja omia tunteitaan edes itselleen, niin ei tunne itseään.

Yleensä ne jotka etsii kemiaa eivät edes tiedä mitä etsivät. Ja ovatkin yleensä yksin. Kumma juttu!

Mutta kun se on ihan täydellinen termi kuvailemaan sitä ilmiötä. Se on nimenomaan sitä kun henkilökemiat ja/tai seksuaaliset kemiat eivät kohtaa. Miksi sitä pitäisi analysoida sen kummemmin?

Kemiaan ei oikein voi vaikuttaa kuin negatiivisesti. Se on mitä se on. Tulee ihmisen ominaistuoksusta

Minulle huumorintaju on tosi tärkeä yhdistävä tekijä, se mielestäni kertoo aika paljon siitä, miten ihminen maailmaa katselee. Tai ainakin siis kuvittelen näin. En pysty kuvittelemaan suhdetta naisen kanssa, joka nauraa täysin vastakkaisille asioille kuin minä.

Pari kertaa on treffeillä käynyt niin, etten ole kokenut mitään kemiaa. Olen kyllä ollut niin ujo, etten ole tätä saanut sanotuksi ääneen, vaan olen ghostannur miehen. Nyt teksin toisin ja kertoisin suoraan, ettei tästä tule mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Miten naisviha näkyy katseessa? Minkälainen katse?

Tämä on itse asiassa hyvä kysymys. Ei ole aina niin itsestäänselvää, koska oikeasti kauniisti katsovia miehiä on niin harvassa, ettei niihin ehdi tottua. Ja joskus ihastunut naisvihaaja voi hämmentää, jos hän osoittaa arvostusta koska on heilahtanut mustavalkoisuutensa valkoiseen ääripäähän. Ja osa on muuten vain arkuuttaan tylyjä. 

Mutta kyllähän nainen ajan kanssa oppii, miltä miehen ilmeiden ei ainakaan ole syytä näyttää tai on miinakenttä edessä. 

Evoluutio ei ole luonut naisvihalle omaa ilmettään, niin spesifille ilmeelle ei ole ihmisellä käyttöä. Se mikä tulkitaan naisvihaksi voi olla ihan mitä vain. Jopa tulkitsijan omaa vainoharhaa, tai projisoitua miesvihaa.

Kyllä on. Paska mies tuntuu paskalta, ja kauniisti sanotaan, ettei ollut kemiaa. Tutkitusti 93 % viestinnästä on sanatonta, nai sviha tihkuu läpi vaikka kuinka yrität esittää kivaa.

Paska mies voi tuntua paskalta, mutta sillä ei ole mitään tekemistä naisvihan kanssa. Naisia vihaavat eivät yleensä käy treffeillä naisten kanssa.

Kyllä, viestintä on pitkälti sanatonta mutta ihan noin äärimmäisille ilmiöille ei ole olemassa omia ilmeitä. Esimerkiksi yleinen halveksumisen tai ylenkatsomisen ilme on olemassa ja mies voi halveksua sinua ihan yksilönä, kaikki ei ole naisvihaa.

Juttusi eivät ole ihan terveitä, oletko haksahtanut johonkin ideologiaan joka värittää nyt kaikkea mitä näät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Miten naisviha näkyy katseessa? Minkälainen katse?

Tämä on itse asiassa hyvä kysymys. Ei ole aina niin itsestäänselvää, koska oikeasti kauniisti katsovia miehiä on niin harvassa, ettei niihin ehdi tottua. Ja joskus ihastunut naisvihaaja voi hämmentää, jos hän osoittaa arvostusta koska on heilahtanut mustavalkoisuutensa valkoiseen ääripäähän. Ja osa on muuten vain arkuuttaan tylyjä. 

Mutta kyllähän nainen ajan kanssa oppii, miltä miehen ilmeiden ei ainakaan ole syytä näyttää tai on miinakenttä edessä. 

Evoluutio ei ole luonut naisvihalle omaa ilmettään, niin spesifille ilmeelle ei ole ihmisellä käyttöä. Se mikä tulkitaan naisvihaksi voi olla ihan mitä vain. Jopa tulkitsijan omaa vainoharhaa, tai projisoitua miesvihaa.

Kyllä on. Paska mies tuntuu paskalta, ja kauniisti sanotaan, ettei ollut kemiaa. Tutkitusti 93 % viestinnästä on sanatonta, nai sviha tihkuu läpi vaikka kuinka yrität esittää kivaa.

Komppaan tätä. On miehiä, jotka ovat täynnä vihaa, ja kyllä se näkyy pienissä asioissa. Sitä en voi tietää onko kyse naisvihasta vai onko samanlainen kaikille.

Vieläkin puistattaa erään miespuolisen urheiluvälinemyyjän ilme. Jokin häntä kaiveli. Myyntitilanne meni täysin neutraalisti ja hyvin, mitään syytä ei ollut. Sen miehen kanssa en menisi edes kahville.

Kyllä, ihmisissä on paljon vihaa lukemattomista eri asioista johtuen mutta on erittäin harvinaista että se kohdistuisi kokonaiseen sukupuoleen.

  Mies oli aivan liian käytännöllinen. Pidimme toisistamme paljon (opiskelukavereita, joten paljon yhteistä juttua), ihan hyvännäköinen eikä ollenkaan huono ihmisenä (luotettava ja aina asiallinen). Mutta treffipyyntö tuli jotenkin näin (ja ihan puskista, ei minkäänlaista vihjettä etukäteen, että ehkä olisi kiinnostunut): "Olen ajatellut. Meillä on puheenaihetta ja olemme alallamme erittäin osaavia. Luultavasti tulemme menestymään. Voisimme ehkä menestyä paremmin, jos muodostaisimme tiimin. Pitäisikö seurustella?"

  Kunhan sain keräiltyä itseni pöydän alta nauramasta, selitin, että on olemassa sellainen asia kuin romantiikka, joten näillä puheilla ehkä ei pitäisi. 

  No, ei loukkaantunut, olemme ystäviä tähän päivään asti, ja hänen ja vaimonsa yritys menestyy käsittääkseni hyvin, joten mikä tässä. Mutta yleensä miehissä jotka eivät kelpaa on joku oikea vika -vaikkapa ilkeä -tämä oli ainut kerta jossa paperilla täysin aviomiesmateriaalista puuttui se kemia. Huvittaa tapauksen muistelu edelleen :)

Ei ole kemiaa =  mies on jotenkin yksinkertainen/nolo/lapsellinen/nauraa yksinkertaisille vitseille/ elämän arvot aivan toisenlaiset/  mielenkiinnon kohteet tai harrastukset ovat aivan toisenlaiset/ pukeutuu eri tyylisesti kuin minä/ kuuntelee paskaa musiikkia/ haisee pahalle/ on todella lihava / on imelä/ ei tajua jos mua ei kiinnosta/ lääppii sopimattomasti / on vähä-älyinen j-mies/ on mu r  hannnhimoinen k-mies/