Onko kukaan muu joutunut laittamaan lapset hoitoon pieninä miehen itsekkyyden takia?
Meillä siis tällainen tilanne. Olen hoitanut molemmat lapset kotona 1 v 1 kk ikään asti. Yli vuoden kotona olon jälkeen olen halunnut palata/joutunut palaamaan työelämään, mutta en kuitenkaan laittaa lapsia vielä kodin ulkopuolelle hoitoon. Vastavuoroisti oletin, että mieheni voisi jäädä kotiin ainakin vuodeksi. Taloudellisesti se olisi ollut meille mahdollista, kun ei ole ylisuuria lainoja tms.
Mies kuitenkin ajatteli uraansa, eikä millään voinut jäädä noin pitkäksi aikaa kotiin. Surullista ja itsekästä :-(. Lapsemme kyllä pärjäävät hyvin hoidossa, mutta ehkäpä kotihoito olisi kuitenkin lapsiystävällisempi vaihtoehto.
Onko kellään muulla vastaavaa tilannetta, että mies ei suostu kontribuoimaan lasten kotihoitoon, vaikka siihen olisi mahdollisuus???
Kommentit (34)
tuostakin aiheesta, niin ei tarttis olettaa mitään....
mutta ihme ämmiä nuo muut tässä ketjussa, niiden mielestä vissiinmiehelle kuuluu lapsiasioissa lähinnä siittäminen
Oli jo korkea aika palata työelämään, koska alani kehittyy nopeasti. Mies on taas tehnyt keskeytyksetöntä työuraa, ja luulen että hänen työnantajansa olisi suhtautunut hoitovapaaseen myötämielisesti.
ap
Vierailija:
ja luulen että hänen työnantajansa olisi suhtautunut hoitovapaaseen myötämielisesti.ap
Vierailija:
En ikinä pyytäisi miestä jäämään kotiin. Hölmö olet!
Ei ketään voi pakottaa kotiin jäämään, ei isää eikä äitiä.
Lapset päivähoitoon jos kumpikaan ei halua jäädä kotiin.
Jos koet oman kotona olosi jotenkin ylisuurena uhrauksena, niin miksi olet tehnyt lapsia?
Tulevaisuudessa voi olla, että jos lisää lapsia tulee, niin sitten ei enää hoida, jos siis tulot romahtaisi liikaa. Mutta silloin se on yhteinen päätös.
Vierailija:
En ikinä pyytäisi miestä jäämään kotiin. Hölmö olet!
se ajatus että *äiti* jää aina kotiin. Meillä on jaettu kotonaolo puoliksi juuri siksi että olemme samalla alalla ja tiedämme oikein hyvin että siitä *on* haittaa. Olkoon haitta sitten molemmille samanmoinen.
olisit jäänyt kotiin. Nythän te molemmat vanhemmat ajattelette itsekkäästi - ja yllättäen - lapsennehan siitä sitten kärsivät!
Ja eikö tuollaiset voisi selvittää ennen kuin hankkii lapsia?
Sitten kun asia konkretisoitui, hän koki kuitenkin sen liian suureksi haitaksi omalle työuralleen. Olen toki hieman pettynyt, mutta ymmärrän toki miestäni, koska näen omalla kohdallani, miten nopeasti kuvioista tippuu, jos on liian kauan kotona.
ap
Siis ihan mielenkiinnosta kyselen, sillä itse olen IT-alalla ja oikeasti asiat eivät muutu niin paljon. Nopeasti saa kyllä kiinni kun palaa töihin.
Ja todellakaan palkkatasokaan ei ole lasten kanssa kotona olemisen takia jäänyt jälkeen. Saman tien töihin palatessa käydään läpi mm. palkka-asiat ja tulevat tavoitteet ja ihan olen samassa tasossa palkallisesti kuin mieskolleganikin.
Ei ketään voi pakottaa jäämään kotiin lasten kanssa. Minä sinuna käyttäisin tilaisuuden hyväksi jos itse vain haluat jäädä kotiin. Meillä mies olisi ollut valmis jäämään kotiin, mutta kuitenkin koimme järkevämmäksi minun jäämiseni. Minä nautin kotona olosta niin kauan kuin sitä kesti. Ihanaa aikaa. Ei kannata kiirehtiä töihin liian aikaisin!
Vierailija:
En ikinä pyytäisi miestä jäämään kotiin. Hölmö olet!
Siis miksi et? Yhtä lailla ne on miehen lapsia kun naisenkin ja mies kykeneväinen ottamaan vastuuta! Ootko vähän takapajunen? Sääliks kät jos et vois omia lapsias miehellesi jättää, minä ainakin voisin.
Hänen miehensä on lupaillut jotain mitä ei pidä. Eikä muutenkaan ole reilu.
...ja sitten ap:lle sanotaan että hän on itsekäs, eikä ajattele lasten parasta?
Miksei isyyteen kuulu mitään vastuuta?
Ei se vuosi sinne tai tänne mitään hetkauta! Itse olin neljä vuotta pois (media-alalta) ja teki tauko vain hyvää.
mutta itse olen tutkija (pätkärahoituksella, kuten niin monet meistä). Ja ihan selväksi on yliopistolla tehty, että kotiin ei voi jäädä pyöriskelemään pitkäksi aikaa tai tulevaisuus on menetetty.
Minulle asia on ok, koska se oli tiedossani jo naimisiin mennessä.
Sinun tapauksesi on tietysti hieman erilainen, jos olet ollut siinä uskossa, että jaatte lastenhoitohommat miehesi kanssa tasan. Tai näin minäkin luonnollisesti olettaisin, jos muuta ei olisi sovittu. Hankala tilanne. Ei ketään voi kuitenkaan pakottaa jäämään kotiin...
jos ei täydellisesti ymmärrä! Minusta tuossa ajaa nyt jääräpäiset periaatteet terveen järjen ohi.
Katso pieniä poikia ja tyttöjä: pojat hurruuttelevat autoilla ja tytöt hoivaavat milloin mitä pehmolelua. Tottakai miehetkin osallistuvat lastenhoitoon, mutta ellei kyseessä ole tosi poikkeustapaus niin ei isästä saa äitiä. Hoivavietti on vain erilainen. Ole onnellinen perheestäsi ja unohda tuo jos kerta minäkin niin silloin on myös sinunkin -mentaliteetti. Anna miehesi olla isä omalla tavallaan ja sinä äiti omallasi. Yhdessä taatte lapsellenne turvallisen ja onnellisen perheen.
En ikinä pyytäisi miestä jäämään kotiin. Hölmö olet!