Lue keskustelun säännöt.
Introvertit.. Onko seurustelu teille haastavaa?
24.06.2022 |
Mietin kun itse tarvitsen omaa aikaa kokonaisen päivän, jos olen esim ollut kavereiden kanssa ulkona edellisen illan. Että miten jaksaisi toista ihmistä esim koko viikonlopun?
Ja onko introverttinä vaikea löytää kumppania?
Vähän ristiriitaista tämä elo kun välillä kaipaan seuraa, mutta palautuminen mukavastakin illasta ottaa aikansa.
Kommentit (29)
joo, jo pienestä asti olin sitä mieltä, etten mene naimisiin. Oli mulla irtosuhteita mutta en niistä välittänyt.
Sitten yks kolahti, mutta ei sitä kauaa kestänyt. EI olisi pitänyt...kuten olin lapsena puhunut.
Nyt olen taas ollut yksin ja asia on ok.
Niin ja ei ole mitään tekemistä minkään tapojen tai semmoisten kanssa, en vaan jaksa ihmislaumoja, sukulaisia tai juhlia yms.
Kokoukset olivat yhtä piinaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kunnon introvertti seurustele? En minä ainakaan. Otan juhannuksenkin kuin minkä päivän tahansa yksikseni kesäasunnollani ainoana seuranani sisiliskot.
Vierailija kirjoitti:
Haastavaa?
Mitä tarkoitat? Määrittele tuo sana ensin.Vaikeaa hankalaa ikävää monimutkaista
???
https://autismiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/haastemanuaali/haastava-kayttay…
Tämä on eri asia. Introvertti on kiinnostunut omista asioistaan. Kun tapaa jonkun, jo jokin keskustelunpätkä saattaa johdattaa ajatukset johonkin muuhun, katsoo jotakin ja miettii...mites toi tolleen...EI jaksa kiinnostua muitten asioista ja jutuista, siinä on haastetta kestää kasassa se tapaaminen
Ei ole haastavaa. Voihan sitä yhdessäkin viettää rauhallista aikaa, katsoa vaikka elokuvaa tai lukea kirjaa toisen vieressä.
Kannattaa valita kumppaniksi rauhallinen tyyppi ja sellainen, joka ymmärtää omissa oloissaan viihtyvää. Itse introverttinä löysin sellaisen ja hyvin sujuu yhteiselo. Ainakaan miksikään "edustusvaimoksi" ei kannata hakeutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole haastavaa. Toki puolisoksi on aiheellista valita sellainen henkilö, jonka seura ei ole kuluttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole haastavaa. Voihan sitä yhdessäkin viettää rauhallista aikaa, katsoa vaikka elokuvaa tai lukea kirjaa toisen vieressä.
Ehkä tuollainen voisi osittain olla palauttavaakin. Ettei tarvitsisi keskustella koko viikonloppua 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastavaa?
Mitä tarkoitat? Määrittele tuo sana ensin.Vaikeaa hankalaa ikävää monimutkaista
???https://autismiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/haastemanuaali/haastava-kayttay…
Tämä on eri asia. Introvertti on kiinnostunut omista asioistaan. Kun tapaa jonkun, jo jokin keskustelunpätkä saattaa johdattaa ajatukset johonkin muuhun, katsoo jotakin ja miettii...mites toi tolleen...EI jaksa kiinnostua muitten asioista ja jutuista, siinä on haastetta kestää kasassa se tapaaminen
Väärin. Introvertti ei tarkoita sosiaalisesti kyvytöntä erakkoa. Täysjärkinen introvertti pärjää seurassakin oikein hyvin, mutta se kuluttaa energiaa kun päinvastoin ekstrovertti saa tästä energiaa. Mitään sosiaalisen kanssakäymisen haasteita ei voi selittää pelkällä introverttiydellä, kyllä ne ongelmat on muualla.
Vierailija kirjoitti:
Haastavaa?
Mitä tarkoitat? Määrittele tuo sana ensin.Vaikeaa hankalaa ikävää monimutkaista
???
Aloituksessa oli ongelma avattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen hiljainen introvertti ja mies sosiaalinen ja enemmän ekstrovertti, mutta kaipaa myös päivän päätteksi rauhallista olemista eikä ole aina menossa johonkin. Miehen seura ei tunnu raskaalta ja kuluttuvalta, ja on kivaa viettää viikonloppuja yhdessä. Voi myös olla hiljaa ja keskittyä vaikka elokuvaan, eikä tarvitse miellyttää ja miettiä miten pitäisi käyttäytyä.
On. Etenkin toisten tapojen hyväksyminen. Minä haluan hiljaisuutta, hän haluaa valittaa. Minä haluan nukkumaan klo 22, hän haluaa olla hereillä klo 2 asti. Nyt on ero vireillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kunnon introvertti seurustele? En minä ainakaan. Otan juhannuksenkin kuin minkä päivän tahansa yksikseni kesäasunnollani ainoana seuranani sisiliskot.
Moni introvertti seurustelee, monella on kumppani ja lapsiakin ...
On se haastavaa. On pakko päästä välillä olemaan yksin, varsinkin, jos on ollut pitkään stressiä töissäkin tms. Pitää valita puoliso, joka ymmärtää ja jolla on oma elämä ja omaa tekemistä ja joka ei roiku kokoajan vieressä. Esim tämän juhannuksen vietän osin yksin ja osin mieheni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen introvertti ja puolisoni on myös. Jossain sanottiin, että introvertti elää oman näkymättömän kuplansa sisällä ja päästää sinne vain harvat ihmiset. Jos toinen ihminen on oikeanlainen, hänen läheisyyttään voi sietää kuormittumatta samalla tavalla kuin ventovieraista. Mieheni tuntui oikealta ja "omalta ihmiseltä" heti seurustelun alusta alkaen, sellaista ei ole tapahtunut kuin pari kertaa elämässäni.
Äskettäin olin pitkän aikaa hoitamassa muistisairasta äitiäni ja rasituin siitä kovasti. (Äiti ei ole niitä ihmisiä, jotka hyväksyisin kuplani sisään, joten stressaannuin hänestä todella paljon.) Kun mieheni kävi välillä tapaamassa minua, huomasin toivovani että hän lähtisi jo pois, koska äitini oli jo uuvuttanut minut niin etten jaksanut enää ketään ihmisiä. Mutta onneksi tämä oli väliaikaista.
On haastavaa. En kestä yhtäkään ihmistä ja halauan olla vain yksin kotonani.
Ei. Puolisoni kanssa ei tarvitse olla koko ajan yhdessä, toisin kuin ystäviä tai sukulaisia tavatessa. Ollaan samassa tilassa mutta voidaan touhuta omiamme. Niin teimme jo seurusteluaikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastavaa?
Mitä tarkoitat? Määrittele tuo sana ensin.Vaikeaa hankalaa ikävää monimutkaista
???https://autismiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/haastemanuaali/haastava-kayttay…
Tämä on eri asia. Introvertti on kiinnostunut omista asioistaan. Kun tapaa jonkun, jo jokin keskustelunpätkä saattaa johdattaa ajatukset johonkin muuhun, katsoo jotakin ja miettii...mites toi tolleen...EI jaksa kiinnostua muitten asioista ja jutuista, siinä on haastetta kestää kasassa se tapaaminen
Väärin. Introvertti ei tarkoita sosiaalisesti kyvytöntä erakkoa. Täysjärkinen introvertti pärjää seurassakin oikein hyvin, mutta se kuluttaa energiaa kun päinvastoin ekstrovertti saa tästä energiaa. Mitään sosiaalisen kanssakäymisen haasteita ei voi selittää pelkällä introverttiydellä, kyllä ne ongelmat on muualla.
Just näin! Moni tuntuu kutsuvan sosiaalisten tilanteiden pelkoaan tai estynyttä/epäsosiaalista persoonallisuuttaan introverttiydeksi. Introvertti EI tarvi rahoittavia lääkkeitä että pääsee ruokakauppaan. Introvertti ON kiinnostunut muistakin kuin itsestään ja voi olla myös sosiaalisesti lahjakas.
En ole koskaan kokenut seurustelua haastavaksi. Rakastuneena on mukava olla sen oman rakkaan kanssa eikä se tunnu kuormittavalta.
Mieheni on introvertti ja lapsemme myös. Toki huomasimme yhden lapsen saatuamme, että tämä yksi riittää, ei niitä lapsia tarvitse tämän enempää olla.
En ole koskaan kokenut, että oma perhe kuormittaisi. Oman perheen kanssa pystyy kuitenkin olemaan rennosti oma itsensä ja vaikka yöpaidassa koko päivän. Ja kun kaikki olemme introverttejä, niin aika paljon ollaan kaikki myös oltu omissa oloissamme.
Nyt kun lapsi on jo aikuinen ja asunut omillaan muutaman vuoden, olen huomannut että lapsi ei tunnu enää samalla tavalla omalta perheeltä. Olen tottunut olemaan miehen kanssa kahdestaan ja vaikka lasta onkin kiva nähdä, niin olen huomannut, että jos hän kyläilee vaikka mökillä muutaman päivän, niin siinä alkaa jo vähän kaivata omaa rauhaa.
Kavereiden seura kuluttaa eri tavalla kuin puolison. Eli ei se ole haastavaa.
Haastavaa?
Mitä tarkoitat? Määrittele tuo sana ensin.
Vaikeaa hankalaa ikävää monimutkaista
???