"Eikö sheivaaminen kiinnosta"-lehtijuttu. Mielestäni aika inhorealistisia kuvia jotkut. Mitä mieltä?
Minusta tuo sääriään sheivaamaton on aika hurjan näköinen.
Kommentit (769)
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä teille naturelleille on niin vaikea asia, jos joku haluaa siistiä pehkoaan?
minusta se liittyy siihen että pitää koettaa miellyttää yhä uusia kunppaneita, jotka ovat liian paljon jo saaneita ja alkavat kitistä karvoistakin. En tiiä kuinka paljon sitten avioparit seivailevat vai osaavatko he edes ärsyyntyä toistensa mahdollisesta sheivaamattomuudesta. luulisi että jos on vain yhden kansa elämnsä niin sheivaamattomuus on asioita jotka viimeisimpänä alkavat kunppanissa ärsyttää
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä teille naturelleille on niin vaikea asia, jos joku haluaa siistiä pehkoaan? minsuta siistiminen on pesutapahtuma ja sheivailu eli karvojen pätkiminen on mekaanista hommaa
Miehet ei oo koskaan maininneet kainalokarvoistani mitään. Ainoat jotka kiusasi oli ala asteella tytöt.
En ymmärrä mikä ajaa sheivailuun, kun eiväthän tarpeeksi pitkät karvat edes tunnu oikeastaan miltään, ei niien olemassaoloa tuu mietittyä muulloin kuin vilkaistessaan niitä. Sänkihän se herättää tuntohermoissa huomiota
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei oo koskaan maininneet kainalokarvoistani mitään. Ainoat jotka kiusasi oli ala asteella tytöt.
Nainen on naiselle susi ja miehelle Suzy
Paras näky kun naama ja alapää ovat mahdollisimman eriparia ja mieluummin niin päin että naama on se huoliteltu osa. Alapään ei tarttis olla mikään tunteja laiteltu ja koristeltu näyttelypuudeli, riittäis että on vaan terve ja puhdas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä tykätään paljon selitellä, kuinka sheivaamisessa on kyse kulttuurillisesta kauneusihanteesta, mutta eihän se ainoastaan sitä ole. Miehillä kasvaa selkeästi enemmän karvoja kuin naisilla. Kintuissa kasvaa enemmän karvaa, rinnassa ja selässä voi kasvaa karvoja, parta kasvaa. Tähän tilanteeseen ei päästä tyhjästä, vaan naisten pienemmälle karvoitusasteelle on jonkinlainen evoluutioon liittyvä selitys. Biologiselta kannalta karvoitus on melko maskuliininen ominaisuus.
Toiseksi, täysin kulttuurillisissa ilmiöissä on tyypillistä se, että se vaihtelee kulttuurin mukaan. Naiset ovat kuitenkin poistavat karvoitustansa ympäri maailmaa, ja ovat tehneet sitä ympäri maailmaa historian ajan.
Ei tosiaan ole pelkästään kulttuurinen ihanne. Minä ainakin yhdistän runsaan karvoituksen korkeaan testosteronitasoon, ja se taas ei taida assosioitua feminiinisiin asioihin. Mutta nykyäänhän sukupuolierot pitää häivyttää mahdollisimman pitkälle, joten siten en tätä suuntausta ihmettele.
Mutta ne naiset niissä pitsibodyissa - Miksi yrittää näyttää kauniin ja sensuellin naiselliselta miehekkäät karvapehkot näkyvissä?
Olen ilmeisesti liian vanha nainen tajuamaan. Ja ei, en ole minkään median tai mainosten yms. uhri. Minä ihan oikeasti pidän naisellisesta ulkonäöstä naisella (ja miehekkäästä miehellä).
Runsas tumma karvoitus naisille epätyypillisillä alueilla, kuten rintakehällä ja kasvoissa voi kertoa tavallista korkeammasta testosteronipitoisuudesta. Normaali sääri-, häpy- ja kainalokarvoitus taas kertoo naisella terveydestä, normaalista hormonitoiminnasta ja sukukypsyydestä. Nykymuoti on jotenkin sekoittanut nämä kaksi asiaa, vaikka ne ovat osin toistensa vastakohtia. Häpy- ja kainalokarvojen puute ei luonnossa ole viite naisellisuudesta vaan vakavasta sairaudesta tai siitä että kyseessä on vasta esimurrosikäinen tai nuorempi lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Mun 17 v tytär ei sheivaa. Oli siinä hetken jopa minulla, äidillä, totuttelemista kun hän lähti kaupungille kesämekossa ja tuuheassa säärikarvoituksessa.
Oikeasti olen ylpeä hänestä.
Mitä ihmeen ylpeilemistä tuossa on? Olen epäsuosittu Karen, tiedän, mutta ihan tyhjänpäiväistä vouhkaamista koko karvakeskustelu. Mä oon ollut sinkku viimeiset 20 vuotta ja edellinen yhden illan juttukin oli noin 10 vuotta sitten. Silti sheivaan (talvisin epiloin) sääreni ja kainaloni. Karvat on epäesteettisiä ja epämiellyttävän tuntuisia. Toosaan en koske, sen päälle karvat kuuluu ja niillä on oikeasti biologinen tarkoitus nykyihmisellekin toisin kuin sääri- tai kainalokarvoilla.
En pidä myöskään karvaisista miehistä. Säärikarvat miehellä ok, mutta muuten miesmakuni ei ole eläimellinen.
Tästä karvaisuudesta on tehty samanlainen Me Naiset -lehden agenda kuin bikinimallien esittämisestä vain sairaalloisen ylipainoisilla malleilla. Olen itse myös reippaasti ylipainoinen ja kannatan tietysti kehopositiivisuutta siinä mielessä, että kenenkään kilot ei kuulu muille, eikä niitä tarvitse kommentoida hyvällä tai pahalla eli kehorauha kaikille painosta riippumatta. Sen sijaan kenenkään asiaa ei millään tavalla edistä se, että kesän uikkarimuodin malleista 75 % on sairaalloisen ylipainoisia eli nyt puhutaan jo 150 kg tietämillä huitelevista ameriikan misukoista.
Onneksi 5-kymppisen ei enää tarvi välittää. Saa rauhassa sheivata ja yrittää pudottaa kesäksi muutamia kiloja.
Äiti ajelee aikuisen poikansa pakarat
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/f0f34974-4bc2-499b-8e88-db3572a…
Olen sitä mieltä että tumma ja runsas karvoitus naisella näkyvissä paikoissa on epäesteettinen. Olen myös sitä mieltä että ei kuulu minulle vähääkään minkä näköinen joku haluaa olla.
(Jos haluaisin alkaa määräilemään muiden ihmisten mielipiteitä niin aloittaisin kieltämällä pop-musiikin.)
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä teille naturelleille on niin vaikea asia, jos joku haluaa siistiä pehkoaan?
Keräsit välittömästi valtavan määrän alapeukkuja koska tämä on ET-lehden lisäksi ainoa foorumi jossa eläkeikää lähestyvät ja muutenkin navetan nurkalta kotoisin olevat edustavat enemmistöä.
Ne ovat vuosi vuodelta yhä ahdistuneempia kun uudet ikäluokat alkavat joko nauraa tai yökkäillä uimahallin saunoissa mummoikää lähestyvän mamman "luonnollusille" karvapehkoille.
Antaa näiden kohtata. Seksihän alkaa muutenkin olla näiden osalta mennyttä maailmaa joten on ihan OK jos Kalevilla tai Raimolla ottaa vielä kerran eteen kun mamman kalsareista rehahtaa esiin oikein 1950-luvun hajumaailmaa hönkivä karvalakki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä tykätään paljon selitellä, kuinka sheivaamisessa on kyse kulttuurillisesta kauneusihanteesta, mutta eihän se ainoastaan sitä ole. Miehillä kasvaa selkeästi enemmän karvoja kuin naisilla. Kintuissa kasvaa enemmän karvaa, rinnassa ja selässä voi kasvaa karvoja, parta kasvaa. Tähän tilanteeseen ei päästä tyhjästä, vaan naisten pienemmälle karvoitusasteelle on jonkinlainen evoluutioon liittyvä selitys. Biologiselta kannalta karvoitus on melko maskuliininen ominaisuus.
Toiseksi, täysin kulttuurillisissa ilmiöissä on tyypillistä se, että se vaihtelee kulttuurin mukaan. Naiset ovat kuitenkin poistavat karvoitustansa ympäri maailmaa, ja ovat tehneet sitä ympäri maailmaa historian ajan.
Ei tosiaan ole pelkästään kulttuurinen ihanne. Minä ainakin yhdistän runsaan karvoituksen korkeaan testosteronitasoon, ja se taas ei taida assosioitua feminiinisiin asioihin. Mutta nykyäänhän sukupuolierot pitää häivyttää mahdollisimman pitkälle, joten siten en tätä suuntausta ihmettele.
Mutta ne naiset niissä pitsibodyissa - Miksi yrittää näyttää kauniin ja sensuellin naiselliselta miehekkäät karvapehkot näkyvissä?
Olen ilmeisesti liian vanha nainen tajuamaan. Ja ei, en ole minkään median tai mainosten yms. uhri. Minä ihan oikeasti pidän naisellisesta ulkonäöstä naisella (ja miehekkäästä miehellä).
Runsas tumma karvoitus naisille epätyypillisillä alueilla, kuten rintakehällä ja kasvoissa voi kertoa tavallista korkeammasta testosteronipitoisuudesta. Normaali sääri-, häpy- ja kainalokarvoitus taas kertoo naisella terveydestä, normaalista hormonitoiminnasta ja sukukypsyydestä. Nykymuoti on jotenkin sekoittanut nämä kaksi asiaa, vaikka ne ovat osin toistensa vastakohtia. Häpy- ja kainalokarvojen puute ei luonnossa ole viite naisellisuudesta vaan vakavasta sairaudesta tai siitä että kyseessä on vasta esimurrosikäinen tai nuorempi lapsi.
Kiitos tietoiskusta, ihan tarpeettomasta tosin. Tosiasia kuitenkin on myös, että miehet ovat keskimäärin karvaisempia kuin naiset. Siksi runsaampi/näkyvämpi karvoitus keholla assosioituu enemmän maskuliinisuuteen kuin feminiinisyyteen.
Ja jos (nyky)muodista puhutaan, niin minä aikakautena karvaiset naiset olisivat olleet ihanteena?
Mulla itselläkin rehottaa säärikarvat. En kehtaa laittaa mekkoa tau shortseja päälle. Ihan noin muuten olen ns perussiisti, joten koen että ajamatta jääneet sääret ovat eyesore
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä teille naturelleille on niin vaikea asia, jos joku haluaa siistiä pehkoaan?
Keräsit välittömästi valtavan määrän alapeukkuja koska tämä on ET-lehden lisäksi ainoa foorumi jossa eläkeikää lähestyvät ja muutenkin navetan nurkalta kotoisin olevat edustavat enemmistöä.
Ne ovat vuosi vuodelta yhä ahdistuneempia kun uudet ikäluokat alkavat joko nauraa tai yökkäillä uimahallin saunoissa mummoikää lähestyvän mamman "luonnollusille" karvapehkoille.
Antaa näiden kohtata. Seksihän alkaa muutenkin olla näiden osalta mennyttä maailmaa joten on ihan OK jos Kalevilla tai Raimolla ottaa vielä kerran eteen kun mamman kalsareista rehahtaa esiin oikein 1950-luvun hajumaailmaa hönkivä karvalakki.
ihan tiedoksi että mummoilla ja papoilla ei juurikaan karvoja ole. Ne häpykarvat kun vanhemmiten häviävät ihan itsekseen. Kuten myös säärikarvat. Mummoille tulee monille tilalle parta-ja viiksikarvoja.
Vanhuksilla sen sijaan monella on erittäin aktiivinen seksielämä
terkuin vanhustenhoitaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä tykätään paljon selitellä, kuinka sheivaamisessa on kyse kulttuurillisesta kauneusihanteesta, mutta eihän se ainoastaan sitä ole. Miehillä kasvaa selkeästi enemmän karvoja kuin naisilla. Kintuissa kasvaa enemmän karvaa, rinnassa ja selässä voi kasvaa karvoja, parta kasvaa. Tähän tilanteeseen ei päästä tyhjästä, vaan naisten pienemmälle karvoitusasteelle on jonkinlainen evoluutioon liittyvä selitys. Biologiselta kannalta karvoitus on melko maskuliininen ominaisuus.
Toiseksi, täysin kulttuurillisissa ilmiöissä on tyypillistä se, että se vaihtelee kulttuurin mukaan. Naiset ovat kuitenkin poistavat karvoitustansa ympäri maailmaa, ja ovat tehneet sitä ympäri maailmaa historian ajan.
Ei tosiaan ole pelkästään kulttuurinen ihanne. Minä ainakin yhdistän runsaan karvoituksen korkeaan testosteronitasoon, ja se taas ei taida assosioitua feminiinisiin asioihin. Mutta nykyäänhän sukupuolierot pitää häivyttää mahdollisimman pitkälle, joten siten en tätä suuntausta ihmettele.
Mutta ne naiset niissä pitsibodyissa - Miksi yrittää näyttää kauniin ja sensuellin naiselliselta miehekkäät karvapehkot näkyvissä?
Olen ilmeisesti liian vanha nainen tajuamaan. Ja ei, en ole minkään median tai mainosten yms. uhri. Minä ihan oikeasti pidän naisellisesta ulkonäöstä naisella (ja miehekkäästä miehellä).
Runsas tumma karvoitus naisille epätyypillisillä alueilla, kuten rintakehällä ja kasvoissa voi kertoa tavallista korkeammasta testosteronipitoisuudesta. Normaali sääri-, häpy- ja kainalokarvoitus taas kertoo naisella terveydestä, normaalista hormonitoiminnasta ja sukukypsyydestä. Nykymuoti on jotenkin sekoittanut nämä kaksi asiaa, vaikka ne ovat osin toistensa vastakohtia. Häpy- ja kainalokarvojen puute ei luonnossa ole viite naisellisuudesta vaan vakavasta sairaudesta tai siitä että kyseessä on vasta esimurrosikäinen tai nuorempi lapsi.
Kiitos tietoiskusta, ihan tarpeettomasta tosin. Tosiasia kuitenkin on myös, että miehet ovat keskimäärin karvaisempia kuin naiset. Siksi runsaampi/näkyvämpi karvoitus keholla assosioituu enemmän maskuliinisuuteen kuin feminiinisyyteen.
Ja jos (nyky)muodista puhutaan, niin minä aikakautena karvaiset naiset olisivat olleet ihanteena?
Samoin karvattomuus assosioituu lapsiin, vanhuksiin tai sairaisiin yksilöihin.
Olisiko jo aika ottaa ihanteeksi nainen naisena, kuten miehilläkin mies miehenä on se mikä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai naisille noin pitkiä karvoja jalkohin kasva!
Voisitko vaan jäädä sinne peräkammariin sivistymättömyytesi kanssa?
Karvat on jokaisen oma asia. Jos ei halua ajella karvojaan, niin sitten ei ajele. Ei siitä tarvitse jotakin numeroa tehdä ja esitelemällä esitellä karvojaan. En mäkään esittelemällä esittele ajeltuja sääriä tai kainaloita.
Itse haluan karvattomat sääret ja kainalot sekä siistityn bikinirajan. Se on mun valinta ja teen sen itseni takia enkä muiden. Mä en halua kulkea mekko päällä karvaisilla säärillä ja se on asia jonka ei pitäisi kuulua muille. Miksi karvallisuus on oma valinta, mutta karvattomuus ei? Miksi ei saisi valita sheivaamista? Mä olen sheivannut niin sinkkuna kuin parisuhteessa. Jos laiskottaa, niin en sheivaa ja pidän housuja. Jos puolisoa häiritsisi mun säärikarvat, niin se olisi voi voi. Mä sheivaan ne kun itse haluan. No onneksi puolisolle on ihan sama onko ne sääret ajeltu vai ei.
Miten ihmeessä teille naturelleille on niin vaikea asia, jos joku haluaa siistiä pehkoaan?