YLE: Vain suomalaisäidit väsyttävät itsensä karmean näköisiksi valvomalla vauvan takia. Ranskassa vauvat nukkuvat sikeästi jo kolmen kuukauden iässä. Kannattaako suomalaismiehen ottaa ranskalainen nainen??

Vierailija kirjoitti:

Meillä vauva heräsi vastasyntyneenäkin vain kerran yössä syömään. Alkoi nukkua n. 22 ja heräsi aamuyöllä ja syömisen jälkeen vaihdoin vaipan nopeasti ja vauva jatkoi unia ysiin asti. Makkari oli hämärä eikä yöllä höpötelty. Vauva sai vastiketta pullosta koska minulla ei maito noussut ollenkaan.

3kk ikäisena vauva vaan alkoi nukkua täysiä öitä 21-09. Hän nukkui omassa pinnasängyssä meidän parivuoteen vieressä. Oli pienikokoinen mutta hyvin kasvoi omalla käyrällä. Kaikki taidot oppi etuajassa verrattuna "tavisvauvaan" ja olen varma että se johtui pitkistä yöunista. Vauva oli tosi virkeä ja hyväntuulinen päivisin.

Meillä on ollut tosi hyvin nukkuva vauva. Nyt jo yli vuoden ikäinen ja nukkuu 11 tunnin yöunet heräämättä ja vähintään yhden parin tunnin päikkärit päivällä. Synnäriltä lähtien ihmettelin, että mitä oikein teen kaikella tällä ajalla, kun vauva nukkuu niin tyytyväisenä. Fyysisiä taitoja hän on oppinut kuitenkin tosi hitaasti ja ollaan ravattu fysioterapiassa opettelemassa nousemista ja laskeutumista.

Kavereilla on saman ikäinen vauva, joka ei nuku. Hyvänä yönä on kolme kunnollista heräämistä ja huonona yönä kymmenen. Ja niitä huonoja on suurin osa öistä. Päivisin nukkuu ehkä yhden tunnin parin päiväunet. Se vauva on ollut meidän vauvaa edellä kaikessa fyysisessä toiminnassa kuukausi tolkulla. Se konttasi, kun meidän vauva ei osannut edes ryömiä.

Vauvat oppii eri tahtiin enkä usko unella olevan siihen merkittävää vaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa fiini pariisitar tukistaa & vetelee jälkikasvuaan ympäri korvia keskellä kirkasta päivää, kun penska meinaa ryysiä tien yli liian aikaisin. Nimim livenä nähnyt.

Siellä lapset osaavatkin käyttäytyä ihan eri tavalla kuin täällä Suomessa.

Varmaan ranskalainen nainen haluaakin möhömahaista ja haisevaa rupsahtanutta suomi äijää:D

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä me suomalaisnaiset ollaan sitten huonoja ja hirveitä. Sellaista asiaa ei ole olemassakaan, joka ei olisi meidän omaa syytä. Minusta on ihan sama vaikka ihan jokainen suomalaismies muuttaa ulkomaille.

Tämä! Ja samaanaikaan kuitenkin suomi miesten mielestä meillä naisilla on liikaa ylivaltaa:D

Mulla on ollut kaksi ihan erilailla nukkuvaa vauvaa, vaikka olosuhteet ovat molemmilla samat. Sen takia uskon enemmän vauvojen erilaisuuteen ja siihen, että Ranskassa ollaan vain armottomia vauvoille. Suomessa imetykseen panostaminen vie monilta yöunia.

Esikoinen nukkui vauvana niin paljon, että piti käydä välillä tarkistamassa onko hengissä. Ihmettelin että miten tämä voi olla näin helppoa. Sitten syntyi kuopus, joka oli syntymästä asti vähän nukkuva ja pätkänukkuja, jonka oli vaikea saada unenpäästä uudestaan kiinni. Eipä ollut helppoa enää..

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa fiini pariisitar tukistaa & vetelee jälkikasvuaan ympäri korvia keskellä kirkasta päivää, kun penska meinaa ryysiä tien yli liian aikaisin. Nimim livenä nähnyt.

Niin. Jossain päin maailmaa on vielä järki tallella. Ranskalaisissa kouluissa oppilaiden käytös on 100x parempaa kuin täällä meillä.

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaisvauvojen nukkuminen johtuu paikallisesta kulttuurista. Siellä vauvat jätetään huutamaan itsensä uneen omiin huoneisiinsa. Voi kysyä, miten inhimillistä tuo on ja miksi muissa maissa toimitaan toisin.[/quo

 Ihan normaaaleja ihmisiä niistä  silti tulee Ranskassakin !

 Ei ne huuda, kun ei opeta ihan pienenä jatkuvasti kanneltavaksi ja hyysättäviksi

Itsellä 3 lasta, tein töitä  heti lasten synnyttyä ja tarvitsin  itse myös unta. Hyvin  nukkuivat heti omassa sängyssä

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on joku ihmeellinen kunnia-asia imettää vaiva tuntisotalla, myös yöllä. Tottahan sellainen väsyttää mikäli vauva on valveilla ja nukkuessa koko ajan rinnalla. Meillä vauvat on nukkuneet jo pienenä yönsä hyvin kun annoin iltaisin vastiketta. Turha puhua mistään tiheän imun kaudesta, sellainen ei voi mitenkään kestää vuotta. Jos vauva on koko ajan rintaa vailla, niin se ei tarkoita nälkää. Käyttää äitiä tuttina ja se ei palvele ketään. Syntyy kierre. Vauva itkee, nostetaan rinnalle, vauva syö, vauva tulee liian täyteen ja itkee, nostetaan rinnalle. Kierre on valmis. Älkää sanoko että vauva ei opi pullolle tai tutille. Tasan oppii. Äidin ai kannata opettaa eikä olla paikalla sillon mutta jokainen oppii. Alkakaa antaa vastuuta vauvoista myös isille, niin ei tarvia muutaman vuoden päästä itkeä kun mies ei halua olla lastensa kanssa. Ei kai ne halua kun eivät tiedä mitä ja miten niiden kanssa ollaan.

Olen niin samaa mieltä.

Meillä esikoinen yritti valvottaa, mutta neuvolassasanoivat, että kokeile eri huonetta miäli mahdollista.

Lapsi oli kuukauden ikäinen ja siirtyi eri huoneeseen ja ekana yönä nukkui 8 tuntia.

Seuraava lapsi laitettiin viikon vanhana viereiseen huoneeseen ja ovet auki.

Ekat yöt oli n 6 tuntia ja siitä pikkuhiljaa 8 tuntiin siirryttiin

Lapset olivat siis normaali painoissa ja ilalla saivatvälillä korviketta, kun maito ei tahtonut riittää ja muuloin rintaa.

Meillä,on muuten erittäin läheiset välit ja lapset ovat muten rauhallisia ja itsenäisiä.

Kitos kuuluu neuvolan neuvoille, jotka sopivat ainakin meille ja monelle lähipiirissä, koska monet tuttavat siirtyivät samaan menetelmään ja koko perhe nukkui yöt.

Ranskankielisessä kulttuurissa asuneena näytti paikalliset kasvatusmetodit välillä aika rajuilta. Ihan fiksuja ihmisiä niistä kuitenkin kasvoi. Ja todella hyväkäytöksisiä. Koululuokassa oltiin hiljaa ja teititeltiin vanhempia, avattiin ovia ym. Omille lapsille oli valtava shokki aloittaa koulunkäynti Suomessa missä ei kukaan mitään kuuntele ja opettajalle haistatellaan, jopa uhataan. No, molemmat muuttivat takaisin jatkamaan opinnot loppuun siellä.

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaiset ja venäläiset naiset osaavat lasten kasvatuksen. Nukutaan, ei riehuta tai järjestetä julkisia itkupotkuraivareita.

Kun asuin Kajaanissa, opin mitä tarkoittaa kun venäläinen lapsi kiljuu täyttä kurkkua "jahatsuu" Se tarkoittaa minä haluan.  En tiedä miten se kirjoitetaan, mutta kielten opettajatutulta kysyin tämän ja sain vastauksen.  Ei todellakaan venäläinen lapsi - eikä aikuinen - käyttäydy koko ajan hyvin. 

Meillä on vauvat nukkuneet perhepedissä, tissillä noin 12kk ja en muista valvoneeni kuin ekat 3-4viikkoa.

Olin kerran syömässä samaan aikaan ranskalaisperheen kanssa Suomessa. Ei osannut kyllä sen perheen lapsi käyttäytyä. Vaelteli ympäriinsä ja tuli pöytään viereen tuijottamaan, vanhemmat eivät sanoneet yhtään mitään. Tietyistä asioista tiesin heidän olevan Ranskasta, muustakin kuin kielestä.  

Minusta tärkeintä on mennä sen vauvan mukaan, silloin kaikki sujuu hyvin. Meillä esikoinen ei suostunut nukkumaan vieressä vaikka kuinka olisin halunnut, kun imetys olisi ollut helpompaa kun olisin itse voinut nukkua imettäessäni. Hän kuitenkin päätti toisin ja nukkui omassa sängyssä. Kuopus taas nukkui mielellään vieressä ja hänen kanssaan nukuttiin samassa sängyssä.

Kumpikaan ei valvottanut, kerta syötöllä mentiin molempien kanssa johonkin asti, en edes muista mihin asti. Sit nukkuivat läpi yön. Esikoinen oli neljä kun hän alkoi tulla viereen yöllä ja sit nukuttiin perhepedissä. Nyt lapset on 5 ja 8, nukkuvat omissa sängyissään.

En kokenut vauva-aikoja raskaiksi, nukuin ihan riittävästi, onko todella edes olemassa yöllä huutavia vauvoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaiset ja venäläiset naiset osaavat lasten kasvatuksen. Nukutaan, ei riehuta tai järjestetä julkisia itkupotkuraivareita.

Kun asuin Kajaanissa, opin mitä tarkoittaa kun venäläinen lapsi kiljuu täyttä kurkkua "jahatsuu" Se tarkoittaa minä haluan.  En tiedä miten se kirjoitetaan, mutta kielten opettajatutulta kysyin tämän ja sain vastauksen.  Ei todellakaan venäläinen lapsi - eikä aikuinen - käyttäydy koko ajan hyvin. 

Tuli mieleen kun se venäläinen taitoluistelija alkoi kiukutella, kun ei voittanut kultaa olympilaisissa. Käyttäytyi kuin kakara, en tarkoita Valievaa, vaan Trusovaa. 

Mun vauvat nukkuivat täysiä yöunia kolmen kuukauden ikäisistä asti. Olen täysin suomalainen nainen. Elin vauvantahdissa. Suomalaisnaiset eivät elä vauvan tahdissa vaan tyrkyttävät sitä tissiä vauvalle joka välissä kun vauva herää ja kulkevat pitkin kyliä sen vauvan kanssa. Mä olin kolme kuukautta ihan täysin vauvakuplassa kotona. Sen kolmen kuukauden aikana side vauvaan syntyy. Kun vauvalla on turvallinen olo niin se nukkuu, syö ja paskoo säännöllisesti eikä ala parkumaan joka välissä vähän väliä saadakseen huomiota. Suomalaisnaiset luulevat antavansa huomiota vauvalle vaikka todellisuudessa ovat jatkuvasti hermostuneita ja mieluummin muualla. Vauvaa pidetään sylissä ja samalla räplätään puhelinta tai tehdään muuta. Ei se ole mitään vauvantahtista ja vauvalle omistautunutta äitiyttä. Vauva on hermostunut koska äitikin on. Kyllä kolmen kuukauden ikäisen normaalin vauvan pitäisi jo aivojen kehittymisen takia nukkua täydellisiä öitä. Ja muutenkin nukkua suurimman osan ajastaan. Sen kolmen kuukauden jälkeen voi hyvin hankkia vauvavahdin siksi aikaa päivällä kun se nukkuu. Vauva nukkuu usean tunnin unia päivälläkin. Mä aloitin tuolloin koirien pitkillä ulkoilutuksilla ekan vauvan kanssa. Tokan vauvan kanssa aloin tekemään täysiä päiviä oman firman kanssa. Kolmannen kanssa sama juttu. Lapset menneet vasta sitten esikouluopetukseen. Siitäkin syystä että pystyttiin miehen ja isoanhempien kanssa hoitamaan asia niin ettei lapsia tarvinnut viedä hoitoon. Oli mulla vakkari lapsenvahti myös. Naapurin työtön täti-ihminen. Hän oli meidän perheelle hyvin rakas. Siirtynyt jo ajasta ikuisuuteen ja mun lapset ovat aikuisia. 

Kaikki neljä lastani nukkuivat vieressäni vauvavuoden, yöimetin heitä puoliunessa ja jatkoin unia saman tien, niin lapsikin.

Esikoisen kanssa yritin erillään nukuttamista ja nousin imettämään, pari kuukautta jaksoin, sitten olin aivan lopussa. Sitten vauva kerran jäi viereeni imetyksen jälkeen, nukuttiin molemmat makeasti, ja siitä se lähti.  Ei heräilyä, tai jos lapsi meinasi herätä, kosketus riitti: vauva ei ehtinyt kunnolla herätäkään vaan nukahti saman tien kun oli lähellä äidin lämpöä ja hengitystä.

Äidin fyysinen läheisyys on vauvalle tärkeää niin kuin mille tahansa nisäkkäälle, enkä käsitä, miksi vauva pitäisi koulia lajilleen epätyypilliseen käytökseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on joku ihmeellinen kunnia-asia imettää vaiva tuntisotalla, myös yöllä. Tottahan sellainen väsyttää mikäli vauva on valveilla ja nukkuessa koko ajan rinnalla. Meillä vauvat on nukkuneet jo pienenä yönsä hyvin kun annoin iltaisin vastiketta. Turha puhua mistään tiheän imun kaudesta, sellainen ei voi mitenkään kestää vuotta. Jos vauva on koko ajan rintaa vailla, niin se ei tarkoita nälkää. Käyttää äitiä tuttina ja se ei palvele ketään. Syntyy kierre. Vauva itkee, nostetaan rinnalle, vauva syö, vauva tulee liian täyteen ja itkee, nostetaan rinnalle. Kierre on valmis. Älkää sanoko että vauva ei opi pullolle tai tutille. Tasan oppii. Äidin ai kannata opettaa eikä olla paikalla sillon mutta jokainen oppii. Alkakaa antaa vastuuta vauvoista myös isille, niin ei tarvia muutaman vuoden päästä itkeä kun mies ei halua olla lastensa kanssa. Ei kai ne halua kun eivät tiedä mitä ja miten niiden kanssa ollaan.

Olen niin samaa mieltä.

Meillä esikoinen yritti valvottaa, mutta neuvolassasanoivat, että kokeile eri huonetta miäli mahdollista.

Lapsi oli kuukauden ikäinen ja siirtyi eri huoneeseen ja ekana yönä nukkui 8 tuntia.

Seuraava lapsi laitettiin viikon vanhana viereiseen huoneeseen ja ovet auki.

Ekat yöt oli n 6 tuntia ja siitä pikkuhiljaa 8 tuntiin siirryttiin

Lapset olivat siis normaali painoissa ja ilalla saivatvälillä korviketta, kun maito ei tahtonut riittää ja muuloin rintaa.

Meillä,on muuten erittäin läheiset välit ja lapset ovat muten rauhallisia ja itsenäisiä.

Kitos kuuluu neuvolan neuvoille, jotka sopivat ainakin meille ja monelle lähipiirissä, koska monet tuttavat siirtyivät samaan menetelmään ja koko perhe nukkui yöt.[/quote

Eri perheillä on eri läheisyys-perinteet. Itse kokisin menettäneeni paljon, jos olisin nukkunut erillään vauvoistani. Minusta vauvan läheisyys oli ihanaa!

Esimerkkisi osoittaa, että mitä aikaisemmin  jokin tapa lapselle opetetaan, sitä helpompaa se on saada läpi, kun lapsi ei muusta tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaisvauvojen nukkuminen johtuu paikallisesta kulttuurista. Siellä vauvat jätetään huutamaan itsensä uneen omiin huoneisiinsa. Voi kysyä, miten inhimillistä tuo on ja miksi muissa maissa toimitaan toisin.

Suomessa vauvoja ja lapsia paapotaan ja perheet elää "lasten ehdoilla", miten se sitten näkyy? Lasten- ja nuorisopsykiatrian alati kasvavina jonoina.

Minä olen tuosta kyllä eri mieltä. Suomessa saa olla just sellainen (äiti) kuin on eikä elämä pyöri vain lasten ehdoilla. Saksassa rankempaa:

-mitäh, menetkö jo takaisin töihin vaikka nuorin on vasta 5??

-lasten on saatava ainakin 12 h unta joten illalla ei ole mihinkään menemistä kello 18 jälkeen

-päiväkodissa 2-vuotiasta totutellaan hoitoon viikkotolkulla, tunti pari päivässä. Äidin tai isän on siis aneltava tuoksi ajaksi lomaa tms.

-tenaville ei anneta lähestulkoon mitään elektronista laitetta, ei edes pitkän automatkan ajaksi, muuten olet huono vanhempi jne

Vierailija kirjoitti:

Mun vauvat nukkuivat täysiä yöunia kolmen kuukauden ikäisistä asti. Olen täysin suomalainen nainen. Elin vauvantahdissa. Suomalaisnaiset eivät elä vauvan tahdissa vaan tyrkyttävät sitä tissiä vauvalle joka välissä kun vauva herää ja kulkevat pitkin kyliä sen vauvan kanssa. Mä olin kolme kuukautta ihan täysin vauvakuplassa kotona. Sen kolmen kuukauden aikana side vauvaan syntyy. Kun vauvalla on turvallinen olo niin se nukkuu, syö ja paskoo säännöllisesti eikä ala parkumaan joka välissä vähän väliä saadakseen huomiota. Suomalaisnaiset luulevat antavansa huomiota vauvalle vaikka todellisuudessa ovat jatkuvasti hermostuneita ja mieluummin muualla. Vauvaa pidetään sylissä ja samalla räplätään puhelinta tai tehdään muuta. Ei se ole mitään vauvantahtista ja vauvalle omistautunutta äitiyttä. Vauva on hermostunut koska äitikin on. Kyllä kolmen kuukauden ikäisen normaalin vauvan pitäisi jo aivojen kehittymisen takia nukkua täydellisiä öitä. Ja muutenkin nukkua suurimman osan ajastaan. Sen kolmen kuukauden jälkeen voi hyvin hankkia vauvavahdin siksi aikaa päivällä kun se nukkuu. Vauva nukkuu usean tunnin unia päivälläkin. Mä aloitin tuolloin koirien pitkillä ulkoilutuksilla ekan vauvan kanssa. Tokan vauvan kanssa aloin tekemään täysiä päiviä oman firman kanssa. Kolmannen kanssa sama juttu. Lapset menneet vasta sitten esikouluopetukseen. Siitäkin syystä että pystyttiin miehen ja isoanhempien kanssa hoitamaan asia niin ettei lapsia tarvinnut viedä hoitoon. Oli mulla vakkari lapsenvahti myös. Naapurin työtön täti-ihminen. Hän oli meidän perheelle hyvin rakas. Siirtynyt jo ajasta ikuisuuteen ja mun lapset ovat aikuisia. 

Vauvojen aivojen kehityksen kannalta sillä ei ole väliä onko se riittävä uni yöllä yhtäjaksoista vai syökö he välillä. Se on totta, että vauva oppii heräämään syömään, mutta alle yksi vuotiaan vaivan on täysin normaalia herätä yölläkin syömään sen kerran, jotkut kaksi.

Eikä sen vauvan tarvitse istua neljän seinän sisällä kuplassa äitinsä kanssa, pääasia on, että saa olla sylissä ja vuorovaikutuksessa riittävästi, vaikka sitten puistonpenkillä. Kuten itsekin sanoit, vauvat nukkuu paljon, miksi vanhempi ei saisi silloin olla vaikka kahvilla ystävänsä kanssa? Tai vaikka sillä puhelimella? Suomen malli on parempi kuin Ranskan, vanhemman itsekkyyttä on itsensä vuoksi herättää vauva päiväunilta ja pakko-opettaa nukkumaan öisin syömättä.

Puhut kauniisti lapsentahtisuudesta, mutta sitten puhut vain omasta mallistasi.

Suomalaisäidit?! Entäs isät sitten? Vai eikö lasten yöt kuulu isille millään tavalla? Onpa jälleen kerran sukupuolittunutta meininkiä.