Hei te, joiden mies on löytänyt uuden ja jättänyt. Millainen teidän tilanne oli kun näin pääsi käymään?

Mies jätti pitkäperjantaina. Asia tuli yllättäen ja aiheutti kauhean shokin. 5 min. ilmoituksen jälkeen lähti kassi valmiiksi pakattuna h....sa luokse. Oltiin yhdessä 40 vuotta, 2 aikuista lasta. Tämä h...ra oli löytynyt nuoruuden aikaisten kaverien tapaamisissa. Muut olivat miehiä ja vain tämä yksi nainen. Mies sahasi kodin ja h...ransa väliä, oli töykeä ja ylimielinen. Olin ( ja olen) rikki ja murtunut. Alkoi lopulta auttaa muutto ym. kauppakirja asioissa. Osti osuuteni omakotitalostamme ja 1, 5 kuukauden jälkeen muutin uuteen kämppään. En voinut syödä, en nukkua, laihduin 46 kiloiseksi. En ole vieläkään päässyt mitenkään yli asiasta. Joka päivä on syvää surua, kaipausta, murhetta ja itkua. Häm vei minulta kaikki, parisuhteen, kodin, yhteisen elämän ja tulevaisuuden suunnitelmat. Olen käynyt keskustelemassa asiasta ja olen saanut paikan eroryhmään joka alkaa lokakuussa. Olen rdelleen verrslihalla enkä olisi voinut ikinä uskoa minulle käyvän näin. En ymmärrä miten kukaan nainen voi viedä toisen naisen miehen, en okinä voisi tehdä niin. Siis kaikki on vielä kesken toipumisessa, ei ole helppoa pyyhkiä 40v. yhteistä elämää pois ja jatkaa elämäänsä. Kuunnelkaa Kasevan Tyhjää, se on kuin minun elämästäni.

Eräs mies pyöritteli monia naisia samaan aikaan kunnes kohdalle sattui sopivan nuori lapseton pimatsu. Alkoivat suunnitella yhteistä elämää (vaikkakin miehellä oli samalla muita hoitoja). Suhde jatkui, ja mies olisi lopulta häipynyt pimatsun hoteisiin mutta sitten tuli yllättäen ja pyytämättä erektiohäiriöt.

Pimatsu muutti äkkiä toiselle paikkakunnalle ja mies jäi kärvistelemään.

Naisethan ei hauku toisia naisia h...riksi.

Löysi uskonnon rakastui siihen ja jätti uskonnon takia minut.Shokki,halusin kuolla.Mutta aika tekee tehtävän,onneksi unohtaa.Ainoa en usko sanan minä rakastan sinua ja itse en viljele miehelle sitä sanaa koskaan.

Itselle tuli kiloja n. 50-60 lisää vuosien saatossa. Ja olin muutenkin rupsahtanut. Mies lähti nuoren laihan ja kauniin matkaan. Itseäni saan syyttää.

Vierailija kirjoitti:

Naisethan ei hauku toisia naisia h...riksi.

On tapana puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Jouluaatto. Mies kertoi tavanneensa kavereitten kanssa laskettelureissulla ollessaan elämänsä naisen ja halusi elää sen rakkauden täysillä loppuun asti. Olimme juuri myyneet yhteisen asunnon, mies oli muuttanut 2 vko aikaisemmin uudelle paikkakunnalle ja minun oli tarkoitus lähteä perässä heti, kun saisin sieltä töitä. No en muuttanut, ostin oman kaksion ja muutin sinne.

Se rakkaus ei kestänyt vuottakaan. Minulta meni kaksi vuotta erosta toipumiseen. Olin luottanut liikaa.

Nyt 15 vuotta myöhemmin ymmärrän, että se oli parasta, mitä minulle on ikinä tapahtunut. Löysin ihan uuden, omanlaiseni elämän, sain niitä asioita, joista olin joutunut exän kanssa ollessani luopumaan. Mutta todella, vuoden verran se vei, että olin jotenkin tolpillani.

Exällä on nyt 3 lasta eri naisten kanssa (minun kanssani ei onneksi ainuttakaan) ja tuttujen kautta olen kuullut, että on onneton, koska "naiset aina muuttuvat parisuhteissa komentelijoiksi". Kyynel.

Olihan se melko tyrmäys vasten kasvoja. Eleli kaksoselämää, joka oli vaikea tunnistaa kun oli paljon poissa töiden vuoksi. Kunnes kärähti muiden kautta, eikä sittenkään kertonut minulle. Yli 40v yhteiselämää, lapset ja lastenlapset eivät merkinneet enää mitään.Rikas sängynlämmittäjä meni kaiken edelle. Todella raukkamaista toimintaa, säälin häntä. Uskon, että kaiken joutuu vielä kohtaamaan! Laastaria ei kannata tuossa tilanteessa ottaa, parempi käydä asiat sisimmässään läpi, vaikka kuinka sattuis. Eroryhmää suosittelen ja rehellisyyttä ja armoa itselle!

Vihan tunne oli karsea käydä läpi. En ymmärrä voiko hän olla onnellinen tuon tekonsa kanssa!? Jumala vihaa hylkäämistä🙏

 Suostuin pitkän yhdessä asumisen jälkeen lastentekoon, mies vaikutti koko ajan normaalilta. Petti ensimmäisen kerran viikkoa ennen laskettua aikaa, ja siitä seuraavat kolme vuotta kävi vieraissa jatkuvasti, ei osallistunut kasvatukseen, kodinhoitoon tai elinkustannuksiin, esti lähtemästä kiristämällä, uhkailemalla ja lopulta fyysisesti. Kun vihdoin sain apua, vainoamista kesti vielä puoli vuotta ennen kuin senhetkinen nainen tuli raskaaksi. Sen jälkeen ei ole onneksi kuulunut ukosta mitään.

 Selvinnyt olen terapialla, mustalla huumorilla ja taloudellisella tuella. Ja sillä, että miehiä koskee vähintään 2 metrin turvaväli oli koronaa tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Mies jätti pitkäperjantaina. Asia tuli yllättäen ja aiheutti kauhean shokin. 5 min. ilmoituksen jälkeen lähti kassi valmiiksi pakattuna h....sa luokse. Oltiin yhdessä 40 vuotta, 2 aikuista lasta. Tämä h...ra oli löytynyt nuoruuden aikaisten kaverien tapaamisissa. Muut olivat miehiä ja vain tämä yksi nainen. Mies sahasi kodin ja h...ransa väliä, oli töykeä ja ylimielinen. Olin ( ja olen) rikki ja murtunut. Alkoi lopulta auttaa muutto ym. kauppakirja asioissa. Osti osuuteni omakotitalostamme ja 1, 5 kuukauden jälkeen muutin uuteen kämppään. En voinut syödä, en nukkua, laihduin 46 kiloiseksi. En ole vieläkään päässyt mitenkään yli asiasta. Joka päivä on syvää surua, kaipausta, murhetta ja itkua. Häm vei minulta kaikki, parisuhteen, kodin, yhteisen elämän ja tulevaisuuden suunnitelmat. Olen käynyt keskustelemassa asiasta ja olen saanut paikan eroryhmään joka alkaa lokakuussa. Olen rdelleen verrslihalla enkä olisi voinut ikinä uskoa minulle käyvän näin. En ymmärrä miten kukaan nainen voi viedä toisen naisen miehen, en okinä voisi tehdä niin. Siis kaikki on vielä kesken toipumisessa, ei ole helppoa pyyhkiä 40v. yhteistä elämää pois ja jatkaa elämäänsä. Kuunnelkaa Kasevan Tyhjää, se on kuin minun elämästäni.

💕😔 voi sinua. Paljon voimia sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Mies jätti pitkäperjantaina. Asia tuli yllättäen ja aiheutti kauhean shokin. 5 min. ilmoituksen jälkeen lähti kassi valmiiksi pakattuna h....sa luokse. Oltiin yhdessä 40 vuotta, 2 aikuista lasta. Tämä h...ra oli löytynyt nuoruuden aikaisten kaverien tapaamisissa. Muut olivat miehiä ja vain tämä yksi nainen. Mies sahasi kodin ja h...ransa väliä, oli töykeä ja ylimielinen. Olin ( ja olen) rikki ja murtunut. Alkoi lopulta auttaa muutto ym. kauppakirja asioissa. Osti osuuteni omakotitalostamme ja 1, 5 kuukauden jälkeen muutin uuteen kämppään. En voinut syödä, en nukkua, laihduin 46 kiloiseksi. En ole vieläkään päässyt mitenkään yli asiasta. Joka päivä on syvää surua, kaipausta, murhetta ja itkua. Häm vei minulta kaikki, parisuhteen, kodin, yhteisen elämän ja tulevaisuuden suunnitelmat. Olen käynyt keskustelemassa asiasta ja olen saanut paikan eroryhmään joka alkaa lokakuussa. Olen rdelleen verrslihalla enkä olisi voinut ikinä uskoa minulle käyvän näin. En ymmärrä miten kukaan nainen voi viedä toisen naisen miehen, en okinä voisi tehdä niin. Siis kaikki on vielä kesken toipumisessa, ei ole helppoa pyyhkiä 40v. yhteistä elämää pois ja jatkaa elämäänsä. Kuunnelkaa Kasevan Tyhjää, se on kuin minun elämästäni.

Anteeksi mutta miehesi tuossa oli se h... Eikä kukaan voi aikuista viedä, itte se mies halus leikkiin lähteä. Mutta olet varmaan vielä niin prosessin alussa että syyttelet sitä naista. Miehes ois lähteny jonkun toisen naisen matkaan jos ei olis sen naisen matkaan lähteny koska semmosia tollaset ressukka miehet on. Tsemppejä sulle sinne eroryhmään mitä sä p*skalla teet kun sulla ei vissiin oo peltoakaan? Unohda mokoma.

En edes tajunnut että asiat ovat jotenkin huonosti. Sanoi vain että eikös olisi parempi että erotaan. 

Eihän ketään voi pakottaa olemaan yhdessä ellei toinen halua, joten ero siitä tuli.

Onneksi ei ollut lapsia tämän miehen kanssa. Myöhemmin tajusin että oikeastaan tämä oli parasta mitä minulle tapahtui, koska elämäni muuttui todella paljon paremmaksi ja löysin uuden huomattavasti paremman miehen, joka ihan oikeasti halusi olla kanssani ja on sitä edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Mies jätti pitkäperjantaina. Asia tuli yllättäen ja aiheutti kauhean shokin. 5 min. ilmoituksen jälkeen lähti kassi valmiiksi pakattuna h....sa luokse. Oltiin yhdessä 40 vuotta, 2 aikuista lasta. Tämä h...ra oli löytynyt nuoruuden aikaisten kaverien tapaamisissa. Muut olivat miehiä ja vain tämä yksi nainen. Mies sahasi kodin ja h...ransa väliä, oli töykeä ja ylimielinen. Olin ( ja olen) rikki ja murtunut. Alkoi lopulta auttaa muutto ym. kauppakirja asioissa. Osti osuuteni omakotitalostamme ja 1, 5 kuukauden jälkeen muutin uuteen kämppään. En voinut syödä, en nukkua, laihduin 46 kiloiseksi. En ole vieläkään päässyt mitenkään yli asiasta. Joka päivä on syvää surua, kaipausta, murhetta ja itkua. Häm vei minulta kaikki, parisuhteen, kodin, yhteisen elämän ja tulevaisuuden suunnitelmat. Olen käynyt keskustelemassa asiasta ja olen saanut paikan eroryhmään joka alkaa lokakuussa. Olen rdelleen verrslihalla enkä olisi voinut ikinä uskoa minulle käyvän näin. En ymmärrä miten kukaan nainen voi viedä toisen naisen miehen, en okinä voisi tehdä niin. Siis kaikki on vielä kesken toipumisessa, ei ole helppoa pyyhkiä 40v. yhteistä elämää pois ja jatkaa elämäänsä. Kuunnelkaa Kasevan Tyhjää, se on kuin minun elämästäni.

Kielenkäyttösi ja asenteesi on sellaiset että ymmärrän täysin miehesi ratkaisun.

Kukaan nainen ei voi viedä kenenkään miestä, mies lähtee kun haluaa kauhean naisen luota. Katso peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisethan ei hauku toisia naisia h...riksi.

On tapana puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Yleensä se on tavalla tai toisella maksettua. 

Elimme seesteistä arkea, viittäkymmentä lähestyvä pari. Lapset olivat lentäneet pesästä ja tahoillaan parisuhteissa. Mies muuttui poissaolevaksi, minkä laitoin andropaussin ja työkiireiden piikkiin. Sxxxi meidän väliltämme oli hiipunut kokonaan, mutta kumppanuus tuntui olevan parempaa kuin koskaan. Sitten se tuli kuin märkä rätti vasten kasvoja: "olen rakastunut toiseen ja tunne on semmoinen, jota en luullut olevan olemassakaan. Saat pitää talon, auton, jne. Niin hän lähti samana iltana, eikä takaisin tullut. Myöhemmin sain erään tutun kautta kuulla, että hän oli poiminut kyytiinsä eksyneen opiskelijatytön ja sitten se oli ollut menoa. Näin minulle kävi.

Vaikuttaa ikävältä mien kokemukset, mutta minkäs näille voi. Luulisi, että noissa 40 vuoden suhteissa sitä pysyisi yhdessä loppuun asti kun on niin jo ehtinyt yhteen kasvaa. Mutta ei. Sitä vaan ihmettelee sitä, mikä saa jotkut miehet pettämään näissä tapauksissa? Nuo nuoremmat suhteet, jossa mies ollut veijari ja pelimies alusta asti on ihan eri tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies jätti pitkäperjantaina. Asia tuli yllättäen ja aiheutti kauhean shokin. 5 min. ilmoituksen jälkeen lähti kassi valmiiksi pakattuna h....sa luokse. Oltiin yhdessä 40 vuotta, 2 aikuista lasta. Tämä h...ra oli löytynyt nuoruuden aikaisten kaverien tapaamisissa. Muut olivat miehiä ja vain tämä yksi nainen. Mies sahasi kodin ja h...ransa väliä, oli töykeä ja ylimielinen. Olin ( ja olen) rikki ja murtunut. Alkoi lopulta auttaa muutto ym. kauppakirja asioissa. Osti osuuteni omakotitalostamme ja 1, 5 kuukauden jälkeen muutin uuteen kämppään. En voinut syödä, en nukkua, laihduin 46 kiloiseksi. En ole vieläkään päässyt mitenkään yli asiasta. Joka päivä on syvää surua, kaipausta, murhetta ja itkua. Häm vei minulta kaikki, parisuhteen, kodin, yhteisen elämän ja tulevaisuuden suunnitelmat. Olen käynyt keskustelemassa asiasta ja olen saanut paikan eroryhmään joka alkaa lokakuussa. Olen rdelleen verrslihalla enkä olisi voinut ikinä uskoa minulle käyvän näin. En ymmärrä miten kukaan nainen voi viedä toisen naisen miehen, en okinä voisi tehdä niin. Siis kaikki on vielä kesken toipumisessa, ei ole helppoa pyyhkiä 40v. yhteistä elämää pois ja jatkaa elämäänsä. Kuunnelkaa Kasevan Tyhjää, se on kuin minun elämästäni.

Kielenkäyttösi ja asenteesi on sellaiset että ymmärrän täysin miehesi ratkaisun.

Kukaan nainen ei voi viedä kenenkään miestä, mies lähtee kun haluaa kauhean naisen luota. Katso peiliin.

 Kukaan nainen ei voi viedä kenenkään miestä, mutta kyllä se mies lähtee toisen matkaan koska on keskenkasvuinen kuspiä. Kauheasta puolisosta voi erota ilman, että katselee uuden valmiiksi. Jos ei voi niin pitää katsoa peiliin. Vääryydellä ei voi oikeuttaa toista ja ihmissuhderiippuvuus on sairaus.

Vierailija kirjoitti:

Elimme seesteistä arkea, viittäkymmentä lähestyvä pari. Lapset olivat lentäneet pesästä ja tahoillaan parisuhteissa. Mies muuttui poissaolevaksi, minkä laitoin andropaussin ja työkiireiden piikkiin. Sxxxi meidän väliltämme oli hiipunut kokonaan, mutta kumppanuus tuntui olevan parempaa kuin koskaan. Sitten se tuli kuin märkä rätti vasten kasvoja: "olen rakastunut toiseen ja tunne on semmoinen, jota en luullut olevan olemassakaan. Saat pitää talon, auton, jne. Niin hän lähti samana iltana, eikä takaisin tullut. Myöhemmin sain erään tutun kautta kuulla, että hän oli poiminut kyytiinsä eksyneen opiskelijatytön ja sitten se oli ollut menoa. Näin minulle kävi.

Naimisiin menivät heti kun ero oli selvä. Kamalalta se tuntui. Melkeinpä yhtä kamalalta, kun he sattuivat kävelemään kaupungilla vastaan äskettäin. Miehen käsivarsi oli kiedottuna tämän nuoren naisen ympärille. Itkin loppumatkan kotiin.

Mielestäni kaikki oli hyvin, mutta mies oli sitämieltä että vaadin häneltä liikaa ja pidin häntä itsestäänselvyytenä. Kai sitä töissä oli sen verran raskasta ja stressaavaa että en enää jaksanut illalla olla hirveästi läsnä. Sivusuhde paljastui kun kaveri paljasti nähneensä nämä monesti yhdessä. Myönti sitten ja ero tuli. Suutuin kyllä kaverillekkin kun oli pantannut tietoa kuukausia. Talossa on remontti käynnissä jota mies enimmäkseen hoiti, mutta nyt sekin jäi kesken ja keittio on ihan alkutekijöissään, enkä tiedä ketään joka sen tekisi valmiiksi? Pesutilat ja taloudenhoitohuone on sentään valmis.

Noh.. asioilla on tapana järjestyä.

Vierailija kirjoitti:

Mies jätti pitkäperjantaina. Asia tuli yllättäen ja aiheutti kauhean shokin. 5 min. ilmoituksen jälkeen lähti kassi valmiiksi pakattuna h....sa luokse. Oltiin yhdessä 40 vuotta, 2 aikuista lasta. Tämä h...ra oli löytynyt nuoruuden aikaisten kaverien tapaamisissa. Muut olivat miehiä ja vain tämä yksi nainen. Mies sahasi kodin ja h...ransa väliä, oli töykeä ja ylimielinen. Olin ( ja olen) rikki ja murtunut. Alkoi lopulta auttaa muutto ym. kauppakirja asioissa. Osti osuuteni omakotitalostamme ja 1, 5 kuukauden jälkeen muutin uuteen kämppään. En voinut syödä, en nukkua, laihduin 46 kiloiseksi. En ole vieläkään päässyt mitenkään yli asiasta. Joka päivä on syvää surua, kaipausta, murhetta ja itkua. Häm vei minulta kaikki, parisuhteen, kodin, yhteisen elämän ja tulevaisuuden suunnitelmat. Olen käynyt keskustelemassa asiasta ja olen saanut paikan eroryhmään joka alkaa lokakuussa. Olen rdelleen verrslihalla enkä olisi voinut ikinä uskoa minulle käyvän näin. En ymmärrä miten kukaan nainen voi viedä toisen naisen miehen, en okinä voisi tehdä niin. Siis kaikki on vielä kesken toipumisessa, ei ole helppoa pyyhkiä 40v. yhteistä elämää pois ja jatkaa elämäänsä. Kuunnelkaa Kasevan Tyhjää, se on kuin minun elämästäni.

Kyllä se miehesi kuule lähti ihan itse, ei toinen nainen häntä vienyt. Ymmärrän tuskan mutta kohdista syy sinne missä se on eli entiseen mieheesi ja käsittele se jotta pääset eteenpäin.