Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pula-ajan keittokirja
21.06.2022 |
En pysty löytämään kyseistä kirjaa antikvariaateista, koska käsittääkseni sitä on otettu vain yksi painos. Sanoilla pula-ajan reseptit löytää Suomessa sota-aikana elintarvikesäännöstelyn aikana suosittuja reseptejä.
Laitetaan tähän ketjuun asiallisesti kaikki löytämämme ajan reseptit. Niistähän on hyötyä nytkin ruoan hinnan kallistumisen vuoksi.
Kommentit (122)
Puolukkajuoma
6 kiloa puolukoita
2 litraa vettä
50 grammaa viinihappoa
(Sakariinia, nestemäistä Hermesetasta tai vastaavaa)
Huuhdotut puolukat survotaan hyvin ja niihin lisätään kylmä vesi ja kiehuvaan vesitilkkaseen lisätty viinihappo. Sekoitetaan huolellisesti.
Seos saa olla kylmässä paikassa kaksi vuorokautta. Sitä sekoitetaan välillä hyvin.
Sen jälkeen seos siivilöidään 90 asteessa pestyn vain keittiökäyttöön tarkoitetun vauvanvaippaharson läpi. Harso laitetaan ylösalaisin käännetyn jakkaran jalkoihin vahvoilla kumilenkeillä kiinni.
Jos makeutusta kaipaa tai on olemassa niin se sekoitetaan siivilän läpi välineeseen juomaan. Seos survotaan varovasti ja annetaan valua harson läpi ja pullotetaan joko uunissa tai keittäen desinfioituihin lasipulloihin.
Juomapullot säilytetään jääkaapissa tai kellarissa. Juoma on syytä juoda nopeasti pois eikä se säily kuten perinteiset mehut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, kun eräs 1921 syntynyt nainen kertoi lanttutalvesta sodan aikana. Muuta ei yleensä ollut. Hän ei sen jälkeen elämässään laittanut lanttua suuhunsa ikinä missään muodossa.
Eli kokeilkaa valmistaa lanttulaatkkoa halvimpaan mahdolliseen margariiniin (ja sitäkin hyvin vähän), laittakaa mausteeksi vain suolaa ja maustepippuria. Eikä mitään muuta raaka-ainetta. Korppujauhoja vaan päälle ja uuniin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kirja oli mulla pitkään. Totesin,
että eipä niistä ohjeista paljoa hyötyä ole.
Perusperiaate kun on että pula aikaan on aineista pula ja siitä mitä on niin sitä paistat tai keität.Kun olin useampaan kertaan kokeillut sitä pula-ajan kermavaahtoa niin luovutin.
Lumikukon resepti jäi kumminkin mieleen: jollei kukon täytteeksi oikein ole mitään, tehdään lumesta sopivan kommunen lumipallo, joka kuoritaan tavallisella kukkotaikinalla.
Paistetaan uunissa sopivalla lämmöllä, kunnes kukko on herkullinen.
Ei ehkä ihan noilla sanoilla mutta ymmärtänette herkun perusajatuksen.
Voi tietysti luoda vaihtelua, jos on ruispuuroa ollut kolme kertaa päivässä pidempään.
Sinne kukon sisään voi muuten laittaa ihan mitä tahansa mikä vähänkin vaikuttaa syötävältä. Ylipäätänsä pula-aika tarkoittaa ettei syötävää juuri ole, ja jos olisi niin syötäisiin kyllä. Pyöreät ja sileät pikkukivet sopivat muuten myös vatsantäytteeksi, tulevat yleensä ulos luonnollista tietä, ainakin voi toivossa elää että ne helpottaisi nälkäkouristuksia.
En yhtään ihmettele, ettei lisäpainoksia otettu. Oli se sen verran nerokas lahjaidea perheenemännälle, ja ei mennyt sekään raha turhuuksiin kuten ruokaan.
Eikö se kermavaahto tehty vaahdottamalla rasvatonta maitoa vispaamalla?
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun eräs 1921 syntynyt nainen kertoi lanttutalvesta sodan aikana. Muuta ei yleensä ollut. Hän ei sen jälkeen elämässään laittanut lanttua suuhunsa ikinä missään muodossa.
Eli kokeilkaa valmistaa lanttulaatkkoa halvimpaan mahdolliseen margariiniin (ja sitäkin hyvin vähän), laittakaa mausteeksi vain suolaa ja maustepippuria. Eikä mitään muuta raaka-ainetta. Korppujauhoja vaan päälle ja uuniin.
Korppujauhot olivat ylellisyystuote, koska leipä ei ehtinyt missään jäämään yli ja kuivumaan että siitä olisi voinut tehdä jauhoa. Siksi se korvattiin suurimoilla. Kakkuvuoat jauhotettiin jauholla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pula- ajan keittokirja voi olla kirjastossa. Ainakin Lahden kaupunginkirjastossa on.
Voitko lainata ja kirjoittaa sieltä tänne ajankohtaisen reseptin? Yritetään tehdä tästä ketjusta sellainen, joka auttaisi meitä kaikkia ruokakuluissa.
Voit mennä omaan kirjastoon ja tehdä siellä varauksen, se saapuu omaan kirjastoon, josta voit noutaa sen.
Ei sinne kirjastoon tarvitse mennä. Varauksen voi tehdä netissä, jos sinulla on voimassa oleva kirjastokortti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On olemassa myös Penninvenyttäjän keittokirja ja sitä saa kirjakaupoista ja kirjastoista.
Kyseisen nimistä kirjaa löytyy antikvaari.fi -sivustolta tällä hetkellä 4 kappaletta.
Halvin (ilman kansipaperia) näytti olevan 18 euroa, kallein noin 60 euroa.
Sieltä vaan Ap tilaamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuota kirja on saatavissa aika hyvin antikvariaateista, hinta vaan saattaa olla vähän korkeanpuolenen. Esim. täällä: https://www.finlandiakirja.fi/fi/marja-helaakoski-tuominen-pula-ajan-ke…;
Kannattaa googlettaa kirjan nimellä tai etsiä huuto.netistä.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun eräs 1921 syntynyt nainen kertoi lanttutalvesta sodan aikana. Muuta ei yleensä ollut. Hän ei sen jälkeen elämässään laittanut lanttua suuhunsa ikinä missään muodossa.
Eli kokeilkaa valmistaa lanttulaatkkoa halvimpaan mahdolliseen margariiniin (ja sitäkin hyvin vähän), laittakaa mausteeksi vain suolaa ja maustepippuria. Eikä mitään muuta raaka-ainetta. Korppujauhoja vaan päälle ja uuniin.
Margariini on lähinnä tarpeeton ylellisyystuote.
"Ravintorasvaa", erotukseksi esimerkiksi ase- ja saapasrasvoista. Kyllä noilla ohjeilla saa traumat syntymään pullamössöihmisillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pula-ajan reseptejä löytynee täältäkin http://www.sci.fi/~wizor/Korpisoturin%20keittokirja%20(1944).pdf
Googlaa horta reseptit, jokunen on varmaan pula-ajaltakin, mutta jos edullisuutta ajat takaa, niin ohjeita, missä voi hyödyntää ilmaisia aineksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun eräs 1921 syntynyt nainen kertoi lanttutalvesta sodan aikana. Muuta ei yleensä ollut. Hän ei sen jälkeen elämässään laittanut lanttua suuhunsa ikinä missään muodossa.
Eli kokeilkaa valmistaa lanttulaatkkoa halvimpaan mahdolliseen margariiniin (ja sitäkin hyvin vähän), laittakaa mausteeksi vain suolaa ja maustepippuria. Eikä mitään muuta raaka-ainetta. Korppujauhoja vaan päälle ja uuniin.
Höyrytettyä lanttua kuutioiksi, rasvaa pannulle, ripaus suolaa ja fariinisokeria, nam!
Toki fariinisokeri oli harvinainen ylellisyystuote sota-aikana ja silloin tehtiin varmaan Itä-Suomessa läskitöntä lanttukukkoa.
Vierailija kirjoitti:
Pula-ajan reseptejä löytynee täältäkin http://www.sci.fi/~wizor/Korpisoturin%20keittokirja%20(1944).pdf
Not found, ikävä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kirja oli mulla pitkään. Totesin,
että eipä niistä ohjeista paljoa hyötyä ole.
Perusperiaate kun on että pula aikaan on aineista pula ja siitä mitä on niin sitä paistat tai keität.Kun olin useampaan kertaan kokeillut sitä pula-ajan kermavaahtoa niin luovutin.
Lumikukon resepti jäi kumminkin mieleen: jollei kukon täytteeksi oikein ole mitään, tehdään lumesta sopivan kommunen lumipallo, joka kuoritaan tavallisella kukkotaikinalla.
Paistetaan uunissa sopivalla lämmöllä, kunnes kukko on herkullinen.
Ei ehkä ihan noilla sanoilla mutta ymmärtänette herkun perusajatuksen.
Voi tietysti luoda vaihtelua, jos on ruispuuroa ollut kolme kertaa päivässä pidempään.
Sinne kukon sisään voi muuten laittaa ihan mitä tahansa mikä vähänkin vaikuttaa syötävältä. Ylipäätänsä pula-aika tarkoittaa ettei syötävää juuri ole, ja jos olisi niin syötäisiin kyllä. Pyöreät ja sileät pikkukivet sopivat muuten myös vatsantäytteeksi, tulevat yleensä ulos luonnollista tietä, ainakin voi toivossa elää että ne helpottaisi nälkäkouristuksia.
En yhtään ihmettele, ettei lisäpainoksia otettu. Oli se sen verran nerokas lahjaidea perheenemännälle, ja ei mennyt sekään raha turhuuksiin kuten ruokaan.
Eikö se kermavaahto tehty vaahdottamalla rasvatonta maitoa vispaamalla?
En muista tarkalleen. Monta kertaa kyllä yritin onnistumatta. Mulla oli siis useamman vuoden ajan tuo kirja. Ilahduin kovasti kun sain sen, ja sitten kun olin muutaman vuoden aikana kokeillut niitä reseptejä, niin totesin että olisi ehkä syytä aikuistua ja olla uskomatta ihan kaikkeen. Hyvin saivat varmasti myytyä kirjaa, varmaan jokaiseen kirjastoon ja ehkä joku onneton perheenemäntäkin sen on saanut lahjaksi. Aikuistumispisteitä tuon kirjan resepteillä kyllä kerää, että onhan sillä jotain käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Googlaa horta reseptit, jokunen on varmaan pula-ajaltakin, mutta jos edullisuutta ajat takaa, niin ohjeita, missä voi hyödyntää ilmaisia aineksia
Puuttenperän reseptitkin voivat olla vielä netissä. Kauratoscapulla oli ehdoton hitti aikoinaan sukujuhlissa, koska oli monta manteleille ja pähkinöille allergista. Vaihtoi yksinkertaisesti mantelilastut kaurahiutaleisiin.
Hyötykasviyhdistys myi ennen lipstikan siemeniä. Lipstikan avulla voi vähentää suolaa ruoasta ja osa korvasi sillä liemikuutiotkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun eräs 1921 syntynyt nainen kertoi lanttutalvesta sodan aikana. Muuta ei yleensä ollut. Hän ei sen jälkeen elämässään laittanut lanttua suuhunsa ikinä missään muodossa.
Eli kokeilkaa valmistaa lanttulaatkkoa halvimpaan mahdolliseen margariiniin (ja sitäkin hyvin vähän), laittakaa mausteeksi vain suolaa ja maustepippuria. Eikä mitään muuta raaka-ainetta. Korppujauhoja vaan päälle ja uuniin.
Höyrytettyä lanttua kuutioiksi, rasvaa pannulle, ripaus suolaa ja fariinisokeria, nam!
Toki fariinisokeri oli harvinainen ylellisyystuote sota-aikana ja silloin tehtiin varmaan Itä-Suomessa läskitöntä lanttukukkoa.
Siihen on syy miksi lanttulaatikkoa syödään pääsääntöisesti vain kerran vuodessa. Siitä kun jättää muun kuin suolan pois niin kyllä on herkku riittoisaa muutaman viikon kun syö. Toisaalta jollei lanttuja ole, niin alkaa pikkuhiljaa ne naatitkin maittamaan. Niissä on runsaasti terveellistä kuitua, niin sopivat laihduttajallekin. Muistuttaa vaan perhettä että juovat runsaasti raikasta vettä. Eivät taida kaivata mäkkäriin, mitäs luulisimme?
Vierailija kirjoitti:
Hyötykasviyhdistys myi ennen lipstikan siemeniä. Lipstikan avulla voi vähentää suolaa ruoasta ja osa korvasi sillä liemikuutiotkin.
Niitä löytyy ihan Tokmannin siemenhyllystäkin.
Herkullinen puolukkahillo
Kilo puolukoita
200 grammaa sokeria
(Sakariinia)
2-3 desilitraa vettä
Keitä ainekset pehmeiksi kunnes sokeri on liennut kokonaan. Purkita uunissa steriloituihin metallikantisiin lasipurkkeihin. Anna jäähtyä ja säilytä viileässä (jääkaapissa) kellarissa. Puolukan luontainen bentsoehappo on hyvä säilöntäaine. Halutessa puolukkahillon säilyvyyttä voi lisätä lisäämällä ohjeeseen ruokalusikallisen verran sitruunahappoa.
Herkullinen puolukkahillo maistuu kaalilaatikon ja vaikkapa ruisleivästä paistettujen köyhien ritarien kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Tuo kirja oli mulla pitkään. Totesin,
että eipä niistä ohjeista paljoa hyötyä ole.
Perusperiaate kun on että pula aikaan on aineista pula ja siitä mitä on niin sitä paistat tai keität.
Kun olin useampaan kertaan kokeillut sitä pula-ajan kermavaahtoa niin luovutin.
Lumikukon resepti jäi kumminkin mieleen: jollei kukon täytteeksi oikein ole mitään, tehdään lumesta sopivan kommunen lumipallo, joka kuoritaan tavallisella kukkotaikinalla.
Paistetaan uunissa sopivalla lämmöllä, kunnes kukko on herkullinen.
Ei ehkä ihan noilla sanoilla mutta ymmärtänette herkun perusajatuksen.
Voi tietysti luoda vaihtelua, jos on ruispuuroa ollut kolme kertaa päivässä pidempään.
Sinne kukon sisään voi muuten laittaa ihan mitä tahansa mikä vähänkin vaikuttaa syötävältä. Ylipäätänsä pula-aika tarkoittaa ettei syötävää juuri ole, ja jos olisi niin syötäisiin kyllä. Pyöreät ja sileät pikkukivet sopivat muuten myös vatsantäytteeksi, tulevat yleensä ulos luonnollista tietä, ainakin voi toivossa elää että ne helpottaisi nälkäkouristuksia.
En yhtään ihmettele, ettei lisäpainoksia otettu. Oli se sen verran nerokas lahjaidea perheenemännälle, ja ei mennyt sekään raha turhuuksiin kuten ruokaan.