Elämä ohi kolmekymppisenä
Mitä sitä on tässä tullut tehtyä. Suoritettua turhanpäiväinen amk-insinöörin tutkinto huonosti työllistävältä alalta. Olen tehnyt erilaisia paskatöitä vuokratyöfirmojen kautta. Nekin ovat nyt ilmeisesti loppuneet, koska en nykyään siedä minuun kohdistuvaa asiatonta kielenkäyttöä enkä esimerkiksi suostu tekemään töitä ilman asianmukaisia suojaimia. Noh, eipä se oikeastaan ole iso menetys. Työttömänä parempi.
Kuntakokeilussa eli sekundatyökkärissä pitävät ilmeisesti minua niin toivottomana tapauksena, ettei edes työllistymissuunnitelmaa kannata tehdä. Minulla piti olla joku työnhakuvalmennus, mutta kuntakokeilu poisti sen jostain syystä lyhyen työpätkän aikana, eikä pyynnöistä huolimatta sitä jatka.
Mitähän sitä nyt tekisi? Ehkä pitäisi ostaa joku halpa asunto jostain taantuvasta pikkukaupungista ja muuttaa sinne eläkepäiviä ja kuolemaa odottamaan. Ottaisi ehkä jonkun pienen asuntolainan, mitä voisi lyhentää työttömyys- ja asumistuilla. Parmpi kasvattaa veronmaksajien rahoilla omaa omaisuuttaan kuin jonkun rikkaan syöttöporsaan omaisuutta.
Olen opiskeluakin jollain tasolla miettinyt. Haaveillut jatkokouluttautumisesta vaikka jonkun järkevämmän alan dippainssiksi, tai sitten esimerkiksi fysiikkaa lukemaan. En kuitenkaan luultavasti pärjäisi yliopistossa, eikä minua oikeastaan kiinnosta mikään. Lisäksi en kuitenkaan saisi mitään työpaikkaa, koska minun verkostoitumistaidot ovat niin huonot.
Olen tehnyt netissä masennustestejä, ja niiden mukaan minulla olisi vakavia masennusoireita. Ei tämä kuitenkaan tunnu samalta kuin silloin nuorena, kun minulla oli masennusta. Ei tunnu samalla tavalla pahalta. Lähinnä mitäänsanomattomalta. Ei vain kiinnosta mikään.
Kommentit (41)
Lähtisin katselemaan ulkomailta töitä. Toki eka hoidat pään kuntoon. Aloita Better Help:istä.
et saa työttömänä mitään asuntolainaa
😩
Vierailija kirjoitti:
Masennukselta kuulostaa.
Entä, jos häiriö on todellisuudessa? Ehkä tämä yhteiskunta on tosiaan niin syvältä, eikä tarjoa minunkaltaisille sosiaalisesti hiukan rajoittuneille ja sisäänpäinkääntyneille ihmisille mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin katselemaan ulkomailta töitä. Toki eka hoidat pään kuntoon. Aloita Better Help:istä.
Olisikohan se ulkomailla sen helpompaa? Sosiaalisen rajoittuneisuuden lisäksi ongelmana olisi puutteellinen kielitaito, sekä ympäristön ennakkoluulot ja jopa suoranainen rasismi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennukselta kuulostaa.
Entä, jos häiriö on todellisuudessa? Ehkä tämä yhteiskunta on tosiaan niin syvältä, eikä tarjoa minunkaltaisille sosiaalisesti hiukan rajoittuneille ja sisäänpäinkääntyneille ihmisille mahdollisuuksia.
Ketään muuta et pysty muuttamaan kuin itseäsi. Siksi itseensä kannattaa panostaa!
No mikä sua pienenä kiinnosti? Jos oletkin tyyppiä joka tykkäisi tehdä töitä luonnossa tms.
Nykyään ihmisillä on monta ammattia elämänsä aikana. Ei mikään koulutus mene hukkaan.
Masennusta. Jos olet VASTA 30v., terve ja lapseton normaaliälyinen, niin sinullahan on kaikki mahdollisuudet mukavaan ja hyvään elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin katselemaan ulkomailta töitä. Toki eka hoidat pään kuntoon. Aloita Better Help:istä.
Olisikohan se ulkomailla sen helpompaa? Sosiaalisen rajoittuneisuuden lisäksi ongelmana olisi puutteellinen kielitaito, sekä ympäristön ennakkoluulot ja jopa suoranainen rasismi.
Kokemukseni mukaan ihmiset ovat ulkomailla kivoja ja suomalaisista on hyvä kuva.
https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2022/jun/08/cheap-holidays-fiv…
Jos verkostoitumisen taidot ovat huonot, mikä on syy? Onko sinulla as-piirteitä vai oletko vain introvertti? Sitä kannattaa miettiä seuraavaa siirtoa tehdessä, että millaiseen ympäristöön pystyt mukautumaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos verkostoitumisen taidot ovat huonot, mikä on syy? Onko sinulla as-piirteitä vai oletko vain introvertti? Sitä kannattaa miettiä seuraavaa siirtoa tehdessä, että millaiseen ympäristöön pystyt mukautumaan.
Aspergerin oireyhtymä on ihan diagnosoitu. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennukselta kuulostaa.
Entä, jos häiriö on todellisuudessa? Ehkä tämä yhteiskunta on tosiaan niin syvältä, eikä tarjoa minunkaltaisille sosiaalisesti hiukan rajoittuneille ja sisäänpäinkääntyneille ihmisille mahdollisuuksia.
Tee itse omat mahdollisuutesi. En minä rupea sinulle mitään tarjoamaan.
Sinulla sentään on jokin tutkinto. Itse opiskelin kahta DI-tutkintoa mutta kesken jäi. Olen ollut täysin työttömänä jo 9v putkeen joten tuskin edes vuokrafirmat ottaa listoille. Puolisoa ei ole ikinä ollut eikä ikinä tule olemaan, en kelpaa kellekään.
-toinen autismin kirjolla oleva kolmekymppinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennukselta kuulostaa.
Entä, jos häiriö on todellisuudessa? Ehkä tämä yhteiskunta on tosiaan niin syvältä, eikä tarjoa minunkaltaisille sosiaalisesti hiukan rajoittuneille ja sisäänpäinkääntyneille ihmisille mahdollisuuksia.
Ehkä todellisuus ei ole niin mustavalkoinen. Ehkä yhteiskuntamme ei tarjoa kenellekään aktiivisesti mitään, vaan ainoastaan puitteet, joiden rajoissa jokainen rakentaa elämäänsä. Joillekin se osoittautuu helpoksi, toisille vaikeammaksi. Toiset kestävät epämukavuutta paremmin, toiset eivät.
Vierailija kirjoitti:
Masennusta. Jos olet VASTA 30v., terve ja lapseton normaaliälyinen, niin sinullahan on kaikki mahdollisuudet mukavaan ja hyvään elämään.
Jumala on antanut ihmiselle elämän. Luovuta elämäsi johto jumalan/jeesuksen käsiin. Heitä hänen päällensä kaikki murheesi. Hän antaa sinulle todellisen elämisen arvoisen elämän.
Hyvän ystäväni veli opiskeli mafyke-alan tohtoriksi sinun iässäsi ja työllistyi silti, vaikka hänkään ei ole sosiaalisten parkettien partaveitsi vaan aivan päinvastainen luonne. Olet ilmiselvästi masentunut JA toivoton (enemmän ehkä jälkimmäistä) eli tee jotain asialle. Hakeudu opiskelemaan ja hommaa elämääsi uutta virtaa. Mistä tiedät ettet pärjää yliopistossa, ethän ole edes kokeillut sitä. Fysiikka esimerkiksi voi olla se juttu jossa suorastaan loistat. Älä heitä hanskoja tiskiin, ainakaan ennen kuin olet ns. kääntänyt jokaisen käännettävissä olevan kiven. Ja tiedän muuten tasan mistä puhun, en ole minäkään ollut aina se onnettaren lempilapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verkostoitumisen taidot ovat huonot, mikä on syy? Onko sinulla as-piirteitä vai oletko vain introvertti? Sitä kannattaa miettiä seuraavaa siirtoa tehdessä, että millaiseen ympäristöön pystyt mukautumaan.
Aspergerin oireyhtymä on ihan diagnosoitu. -ap
Minun on vaikea uskoa, että Asperger yksinomaan estäisi esim. työllistymisen.
Sinulla kun on tuo As-diagnoosi, oletko hakenut mitään kuntoutusta? Kela tarjoaa esimerkiksi neuropsykologista kuntoustusta, joka voi olla esimerkiksi terapialuonteista - kuntouttajalla sekä neuropsykologin että psykoterapeutin koulutus. Siellä on aika turvallinen tila purkaa omia tuntemuksia ja myös saada tukea ja ideoita oman polun hahmotukseen. Suositus tälle ja muillekin tukimuodoille.
Masennusta tuo on. Nuori olet ja elämä edessä ja nyt voisit miettiä ja suunnitella mitä vain.