Lue keskustelun säännöt.
Elämä ohi kolmekymppisenä
19.06.2022 |
Mitä sitä on tässä tullut tehtyä. Suoritettua turhanpäiväinen amk-insinöörin tutkinto huonosti työllistävältä alalta. Olen tehnyt erilaisia paskatöitä vuokratyöfirmojen kautta. Nekin ovat nyt ilmeisesti loppuneet, koska en nykyään siedä minuun kohdistuvaa asiatonta kielenkäyttöä enkä esimerkiksi suostu tekemään töitä ilman asianmukaisia suojaimia. Noh, eipä se oikeastaan ole iso menetys. Työttömänä parempi.
Kuntakokeilussa eli sekundatyökkärissä pitävät ilmeisesti minua niin toivottomana tapauksena, ettei edes työllistymissuunnitelmaa kannata tehdä. Minulla piti olla joku työnhakuvalmennus, mutta kuntakokeilu poisti sen jostain syystä lyhyen työpätkän aikana, eikä pyynnöistä huolimatta sitä jatka.
Mitähän sitä nyt tekisi? Ehkä pitäisi ostaa joku halpa asunto jostain taantuvasta pikkukaupungista ja muuttaa sinne eläkepäiviä ja kuolemaa odottamaan. Ottaisi ehkä jonkun pienen asuntolainan, mitä voisi lyhentää työttömyys- ja asumistuilla. Parmpi kasvattaa veronmaksajien rahoilla omaa omaisuuttaan kuin jonkun rikkaan syöttöporsaan omaisuutta.
Olen opiskeluakin jollain tasolla miettinyt. Haaveillut jatkokouluttautumisesta vaikka jonkun järkevämmän alan dippainssiksi, tai sitten esimerkiksi fysiikkaa lukemaan. En kuitenkaan luultavasti pärjäisi yliopistossa, eikä minua oikeastaan kiinnosta mikään. Lisäksi en kuitenkaan saisi mitään työpaikkaa, koska minun verkostoitumistaidot ovat niin huonot.
Olen tehnyt netissä masennustestejä, ja niiden mukaan minulla olisi vakavia masennusoireita. Ei tämä kuitenkaan tunnu samalta kuin silloin nuorena, kun minulla oli masennusta. Ei tunnu samalla tavalla pahalta. Lähinnä mitäänsanomattomalta. Ei vain kiinnosta mikään.
Kommentit (41)
No sitten ei auta, kun tehdä niitä hanttihommia, tuskin joka paikassa työturvamääräyksiä räikeästi rikotaan, niin kuin aloituksessa mainitsit.
Ehkä löytyy lopulta ala, joka tuntuu omalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verkostoitumisen taidot ovat huonot, mikä on syy? Onko sinulla as-piirteitä vai oletko vain introvertti? Sitä kannattaa miettiä seuraavaa siirtoa tehdessä, että millaiseen ympäristöön pystyt mukautumaan.
Aspergerin oireyhtymä on ihan diagnosoitu. -ap
Minun on vaikea uskoa, että Asperger yksinomaan estäisi esim. työllistymisen.
Sivusta: sinun uskollasi ei ole merkitystä. Asperger on todella suuri syy olla työllistymättä. Laitapa googleen Aspergereiden työttömyysluvut.
Tämä.
^ Aikuisilla autismikirjon ihmisten työllisyystilanne on heikko. Heistä vain 10-25 prosenttia on työelämässä. Työelämässä oleville autismikirjon ihmisille on tyypillistä, että he sijoittuvat koulutustasoaan matalammin palkattuihin, usein osa-aikaisiin työsuhteisiin.^
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verkostoitumisen taidot ovat huonot, mikä on syy? Onko sinulla as-piirteitä vai oletko vain introvertti? Sitä kannattaa miettiä seuraavaa siirtoa tehdessä, että millaiseen ympäristöön pystyt mukautumaan.
Aspergerin oireyhtymä on ihan diagnosoitu. -ap
Minun on vaikea uskoa, että Asperger yksinomaan estäisi esim. työllistymisen.
Sivusta: sinun uskollasi ei ole merkitystä. Asperger on todella suuri syy olla työllistymättä. Laitapa googleen Aspergereiden työttömyysluvut.
Tämä.
^ Aikuisilla autismikirjon ihmisten työllisyystilanne on heikko. Heistä vain 10-25 prosenttia on työelämässä. Työelämässä oleville autismikirjon ihmisille on tyypillistä, että he sijoittuvat koulutustasoaan matalammin palkattuihin, usein osa-aikaisiin työsuhteisiin.^
Tähän päälle nenttien kiusaaminen, syrjiminen, hyväksikäyttö, alistaminen ja varakaverina pitäminen -> vaikea masennus.
On sitä muitakin aloja kuin korkeakouluissa opiskeltavat. Mene amikseen ja hommaa joku hyvin työllistävä duunariammatti. Esim. metalliala, sähköala, LVI-ala, raksa-ala.
Minulla oli muuten melko samanlainen tilanne sillä erotuksella että oli mies ja lapset. Heidän avulla ja takiaan sain voitettua vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On sitä muitakin aloja kuin korkeakouluissa opiskeltavat. Mene amikseen ja hommaa joku hyvin työllistävä duunariammatti. Esim. metalliala, sähköala, LVI-ala, raksa-ala.
Ollaan taas ymmärryksen ytimessä 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennukselta kuulostaa.
Entä, jos häiriö on todellisuudessa? Ehkä tämä yhteiskunta on tosiaan niin syvältä, eikä tarjoa minunkaltaisille sosiaalisesti hiukan rajoittuneille ja sisäänpäinkääntyneille ihmisille mahdollisuuksia.
Ei tarjoa minullekaan. Silti vaaditaan maratonin juoksemista, vaikka jalkoja ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sitä muitakin aloja kuin korkeakouluissa opiskeltavat. Mene amikseen ja hommaa joku hyvin työllistävä duunariammatti. Esim. metalliala, sähköala, LVI-ala, raksa-ala.
Ollaan taas ymmärryksen ytimessä 🙄
Kyllä se vaan on mentävä amikseen jos töihin haluaa. Jopa assburger.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sitä muitakin aloja kuin korkeakouluissa opiskeltavat. Mene amikseen ja hommaa joku hyvin työllistävä duunariammatti. Esim. metalliala, sähköala, LVI-ala, raksa-ala.
Ollaan taas ymmärryksen ytimessä 🙄
Kyllä se vaan on mentävä amikseen jos töihin haluaa. Jopa assburger.
Minä ehdottaisin korkeakouluopiskeluun kykenevälle introvertille koodausta. Tämä ala vetää asseja hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sitä muitakin aloja kuin korkeakouluissa opiskeltavat. Mene amikseen ja hommaa joku hyvin työllistävä duunariammatti. Esim. metalliala, sähköala, LVI-ala, raksa-ala.
Ollaan taas ymmärryksen ytimessä 🙄
Kyllä se vaan on mentävä amikseen jos töihin haluaa. Jopa assburger.
Ei tarvitse. Amiksessa ovat ne, jotka eivät pärjää ylemmissä opinnoissa.
En yritä olla mikään yltiöoptimistinen kukkahattutäti, mutta jotenkin kirjoituksessasi oli myös mukavan ihmisen tuntua ja mielenkiintoisia suunnitelmia. Siksi vastaan.
Saatat olla masentunut, mutta veikkaan että myös uupunut kokemistasi pettymyksistä. MIkään ei suju niin kuin olit ehkä joskus aiemmin suunnitellut. Pidä nyt lomaa ja ole vaan. Parhaimmat ideat syntyvät tekemättä yhtään mitään. Aivot saavat levätä ja muhitella rauhassa koettua.
Kirjoitit, että pitäisi muuttaa jonnekin maalle tai ehkä hankkia lisäkoulutusta. Pelkäät riskejä, pettymyksiä, epäonnistumista, joita juuri nyt koet elämässäsi. Mutta mitäs, jos juuri niissä kärkevissä ajatuksissasi onkin jotakin mitä sinun pitääkin tehdä? Aina, kun on sekin riski, että onnistuu. Harva ottaa onnistumisen huomioon pelätessään elämän elämistä ja etenkin, jos kaikki on liian synkkää.
Voi olla, etten ole juuri nyt oikea ihminen vastaamaan sinulle ja kaipaat synkkyyteesi paljon vertaistukea lisäsykkyyttä varten. Muhi siellä aikasi, mutta muhi rauhassa. Itseään ei kannata pakottaa, mutta kun annat itsellesi luvan tuntea kaikki kurjat tunteesi kyllästyt siihen joku päivä. 30 vuotta on joillekin vaikea ikäkriisin paikka ja sekin kannattaa ottaa huomioon puntaroidessasi elämääsi,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla Asperger+ adhd ja kyllä ne elämän pilaa tehokkaasti. Varsinkin tuo add sai nuorempaa tekemään typeriä alavalintoja, ja ensikertalaiskiintiön vuoksi en voi enää vaihtaa alaa. Jonkun työkkärin "5 kuukaudessa koodariksi" -höpökurssitkin on kokeiltu. Tosin mulla se ehkä kariutui keskittymiskyvyn puutteeseen ja aspergerina en ikinä puhu ja hymyile, niin mua ei haluttu palkata. Ja sukupuoli: tuon kaltainen nainen on kauhistus, mies ei.
Diagnoosin sain aivan liian myöhään (33 v.), jo lapsena tutkittiin mutta piirteitä ei ollut tarpeeksi.
Jos olet mies., voisit myös käydä mittauttamassa testosteronit. Alhaiset t arvot aiheuttaa just samaa. Ei oikein kiinnosta mikään. Yleensä vähän vanhempien miesten ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ap kuin minäkin. Minäkin saan masennustesteistä isoja lukemia, mutta olen myös tavannut psykiatrin, joka sanoi ettei minulle mitään mt-ongelmia ole, ja muutoinkin olen terve päästäni.
Me vain näemme maailman sellaisena kuin se meille näyttäytyy. Yritin aikani kaikenlaista, mutta ei mistään tullut mitään, en saa töitä, en pääse/kykene opiskelemaan sellaista mitä tarjottaisiin, enkä jaksa feikkimaailmaa yhtään.
Suhtaudun realistisesti elämääni ja ympäröivään maailmaan, ja luonnosta ja muutamasta läheisestä saan sen energian ja hyvän olon ja mielekkyyden elämääni. Muu on aika lailla turhaa, ja palvelee vain muiden ihmisten tarpeita ja haluja.
Olen tullut siihen tulokseen että en jaksa enkä halua olla riistetävänä ja käytettävänä toisten onneen ja elämään, kun tätä ei ole ollut minunkaan puoleeni kuin muutama henkilö ikinä. Heille olen valmis antamaan itsestäni kaiken, muille (mukaanlukien yhteiskunta) en enää yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olet ap kuin minäkin. Minäkin saan masennustesteistä isoja lukemia, mutta olen myös tavannut psykiatrin, joka sanoi ettei minulle mitään mt-ongelmia ole, ja muutoinkin olen terve päästäni.
Me vain näemme maailman sellaisena kuin se meille näyttäytyy. Yritin aikani kaikenlaista, mutta ei mistään tullut mitään, en saa töitä, en pääse/kykene opiskelemaan sellaista mitä tarjottaisiin, enkä jaksa feikkimaailmaa yhtään.
Suhtaudun realistisesti elämääni ja ympäröivään maailmaan, ja luonnosta ja muutamasta läheisestä saan sen energian ja hyvän olon ja mielekkyyden elämääni. Muu on aika lailla turhaa, ja palvelee vain muiden ihmisten tarpeita ja haluja.
Olen tullut siihen tulokseen että en jaksa enkä halua olla riistetävänä ja käytettävänä toisten onneen ja elämään, kun tätä ei ole ollut minunkaan puoleeni kuin muutama henkilö ikinä. Heille olen valmis antamaan itsestäni kaiken, muille (mukaanlukien yhteiskunta) en enää yhtään mitään.
samassa veneessä minäkin.
Vierailija kirjoitti:
On sitä muitakin aloja kuin korkeakouluissa opiskeltavat. Mene amikseen ja hommaa joku hyvin työllistävä duunariammatti. Esim. metalliala, sähköala, LVI-ala, raksa-ala.
Nämä eivät kaikkia kiinnosta. Lisäksi kaikki eivät noissa syystä tai toisesta pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sitä muitakin aloja kuin korkeakouluissa opiskeltavat. Mene amikseen ja hommaa joku hyvin työllistävä duunariammatti. Esim. metalliala, sähköala, LVI-ala, raksa-ala.
Nämä eivät kaikkia kiinnosta. Lisäksi kaikki eivät noissa syystä tai toisesta pärjää.
Lisäksi duunariammateissa on käsittääkseni valtavasti työttömyyttä. Etenkin sähköalalla on se muna-kana-ongelma, että töitä on vaikea saada ilman urakointioikeuksia, joita puolestaan ei saa ilman riittävää työkokemusta.
Olen kärsinyt ehkä jostain vähän samantapaista eli elämän merkityksettömyydestä ja tylsyydestä. Omalla kohdalla elämän ilo ja merkityksellisyys tulivat takaisin perheen perustamisen myötä. Mikä sitten kenellekin on se paras tapa elää, riippuu luonteesta kaiketi. En osaa oikein muuta sanoa, kuin tsemppiä. Muista, että olet arvokas ja tärkeä sellaisenaan. En tiedä auttaisiko joku harrastus tai harrastelija porukka, mitä kautta pääsisi osaksi jotain yhteisöä missä saisi olla oma itsensä? Tai mitkä ovat tai ovat olleet elämäsi kiinnostuksen kohteita? Harva ihminen saa tyydytystä pelkästä työstä. Ei sillä välttämättä ole väliä oletko töissä vai et tai missä töissä olet. Toivottavasti löydät asioita, mistä saat elämääsi tyydytystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verkostoitumisen taidot ovat huonot, mikä on syy? Onko sinulla as-piirteitä vai oletko vain introvertti? Sitä kannattaa miettiä seuraavaa siirtoa tehdessä, että millaiseen ympäristöön pystyt mukautumaan.
Aspergerin oireyhtymä on ihan diagnosoitu. -ap
Mikset sanonut sitä heti? Aika oleellinen tieto.
Sivusta: sinun uskollasi ei ole merkitystä. Asperger on todella suuri syy olla työllistymättä. Laitapa googleen Aspergereiden työttömyysluvut.