Oletko evakon jälkeläinen?
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ikävästi haukutte evakkoja vastaanottanutta perhettä.
Aika röyhkeä asenne, että kaikkien pitäisi itsestään selvästi ilomielin vastaanottaa suuria pakenevia perheitä tuosta vaan kesken omien murheiden ja sota-ajan kotiinsa asumaan. Päin vastoin saatte olla kiitollisia heille, jotka majoittivat ja kohtelivat asiallisesti.
Osaatteko ajatella, että useimmilla vallitsi aikamoinen niukkuus ja elämä oli työlästä ja hankalaa. Ei ollut juoksevaa vettä. Lämmitys oli puilla.
Muillekin tuli tappiota sodassa kuin evakoille.
Jos ensimmäisessä majoitusta koskevassa viestissä käytettiin heti uhrikorttia, ja vasta ehkä seitsemännessä raskailijan viestissä ilmaistaan, että ottivat kuitenkin mukisematta ja ystävällisesti evakot vastaan, minkä ihmeen takia moinen katkeruus on sitten hypännyt sukupolv(i)en yli? Täällä on ihmisiä, jotka näkevät asioissa tasantarkkaan molemmat puolet, hyödyt, miinukset ja edut, mutta jos ei itse osaa kommunikoida ne värityskirjat on edelleenkin parempaa työtä.
Huom., aiemmin mainiosti vielä selitetty, että ei ne evakot toki tänne lomailemaan tulleet. Tuli vaan tuosta äskeisestä työ-sanasta mieleen.
Ei sijoittaminen ollut vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä. Viranomaiset sijoittivat ihmiset ja vastaanottaja sai siitä korvauksen.
Vierailija kirjoitti:
Ohis: Ei evakkoja olisi väkisin taloihin asumaan laitettu, jos yleisesti kaikki olisivat avosylin vastaanottaneet.
Viranomaiset sijoitti. Vastaanottajat saivat korvauksen. Ei se ollut hyväntekeväisyyttä.
Evakkojen lapsenlapsi, pakenivat kharkovasta ukrainalaisia ja kommunisteja.
Voinee ehkä joku päivä palata kun ukrainalaiset on pioistettu sieltä vallasta.
Bozhe tsarja khrani!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri sain enoni poismenon johdosta kasallisen isoäitini päiväkirjoja ja valokuvia Koiviston Karjalasta. Joka vuosi isovanhemmat sinne matkusti kesälläm rajan taakse. Mökin seinällä oli kuva tiilikasasta, ja kun sitä lapsena ihmettelin niin pappa totesi että se on hänen lapsuudenkotinsa.
Koivistolta minunkin äitini lähti parivuotiaana.
Oi, muita Koiviston jälkeläisiä! <3
Sieltä minäkin. Voidaan olla vaikka sukua.
Mulle on jäänyt mieleen se yks jakso Neljän tähden illallisista, jossa suomenruotsalainen munanvatkaaja kertoi sukunsa tarinaa esittelyvideolla: Pappa-vainaa oli åmistanut sååren Etelä-Suomessa ja sinne olisi haluttu evakkoja. Mutta pappa olikin ollut niin viisas että oli lukenut ehdoista, joissa sanottiin että tietynlaisille tiloille ei tarvi niitä päästää loisimaan, ja oli sen johdosta äkkiä istuttanut saareen hedelmätarhan. Ai että, onneksi auttamiselta vältyttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri sain enoni poismenon johdosta kasallisen isoäitini päiväkirjoja ja valokuvia Koiviston Karjalasta. Joka vuosi isovanhemmat sinne matkusti kesälläm rajan taakse. Mökin seinällä oli kuva tiilikasasta, ja kun sitä lapsena ihmettelin niin pappa totesi että se on hänen lapsuudenkotinsa.
Koivistolta minunkin äitini lähti parivuotiaana.
Oi, muita Koiviston jälkeläisiä! <3
Sieltä minäkin. Voidaan olla vaikka sukua.
Patalan kylä tuttu? Jos ei, niin voidaan olla vaikka henkisesti sukua.
Vuonna 1931 syntynyt isäni lähti evakkoon Kanneljärveltä. Isänisä oli veljessarjastaan ainoa hengissä sodasta selvinnyt, veljensä kaatuivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri sain enoni poismenon johdosta kasallisen isoäitini päiväkirjoja ja valokuvia Koiviston Karjalasta. Joka vuosi isovanhemmat sinne matkusti kesälläm rajan taakse. Mökin seinällä oli kuva tiilikasasta, ja kun sitä lapsena ihmettelin niin pappa totesi että se on hänen lapsuudenkotinsa.
Koivistolta minunkin äitini lähti parivuotiaana.
Oi, muita Koiviston jälkeläisiä! <3
Sieltä minäkin. Voidaan olla vaikka sukua.
Patalan kylä tuttu? Jos ei, niin voidaan olla vaikka henkisesti sukua.
Ei ole tuttu. Ehkä ollaan vain hieman kaukaisempaa sukua. Jos meidän mummit oli vaikka serkkuja? ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri sain enoni poismenon johdosta kasallisen isoäitini päiväkirjoja ja valokuvia Koiviston Karjalasta. Joka vuosi isovanhemmat sinne matkusti kesälläm rajan taakse. Mökin seinällä oli kuva tiilikasasta, ja kun sitä lapsena ihmettelin niin pappa totesi että se on hänen lapsuudenkotinsa.
Koivistolta minunkin äitini lähti parivuotiaana.
Oi, muita Koiviston jälkeläisiä! <3
Sieltä minäkin. Voidaan olla vaikka sukua.
Patalan kylä tuttu? Jos ei, niin voidaan olla vaikka henkisesti sukua.
Ei ole tuttu. Ehkä ollaan vain hieman kaukaisempaa sukua. Jos meidän mummit oli vaikka serkkuja? ;)
Tai vaikka pappa olis riiannu mummiasi mutta molemmat päätyneet eri tahoilla naimisiin. :D
Olen.
Isä oli syntyjään Kanneljärveltä.
En ole, juureni ovat stadista, Norjasta, Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Olen ylpeä niistä ja itsestäni.
Vierailija kirjoitti:
En ole, juureni ovat stadista, Norjasta, Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Olen ylpeä niistä ja itsestäni.
Saat olla. :)
Isovanhemmat olivat Koivistolta eli kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat olivat Koivistolta eli kyllä.
Kylläpä meitä Koivistolaisia kertyy!
Tätini aikanaan itse ompeli ja kirjaili Koivistolais-puvun. Se on mulla nyt tuolla kaapissa odottamassa hääpäivää.
Vierailija kirjoitti:
En ole. Kaikki isovanhemmat kotoisin Satakunnan ja Hämeen alueelta. Suoraan sanottuna joskus on vähän harmittanut, ettei ole yhtään karjalaista perimää - olisihan se hienoa ja isänmaallista olla evakkojen sukua, ja karjalaisia myös pidetään yleisesti ystävällisinä ja vieraanvaraisina ihmisinä verrattuna satakuntalais-hämäläisiin jörriköihin.
Hei, on Satakunnassa ja Hämeessäkin hienoa ja pitkää Suomen historiaa. Sitä ei vain enää muisteta. Vaikka toinen puoli sukua on mulla Karjalasta nykyisen rajan takaa, niin yhtä hienona pidän sitä että toiset isovanhemmat on Luvjalt ja Raumalt.
Oon siirtokarjalaisen lapsenlapsi. Viime kesänä 85-vuotiaana edesmennyt iskän puolen mummo oli alunperin kotoisin Raudusta ja tuli sieltä evakkoina perheensä kanssa muualle Suomeen ja asettui lopulta Keski-Savoon.
M28
Äitini pakeni perheineen Hämeeseen 1939. Hän oli viisivuotias.