YO-pakkoruotsin poistamisessa tehtiin virhe, koska

Suomen pitäisi vaihtaa ruotsin tilalle englanti kaksoiskieleksi. Eli suomi ja englanti. Ruotsin voisi poistaa kokonaan. Enemmän siitä olisi hyötyä maailmalla.

Kunpa media joskus kaivelisi yhtä innokkaasti näitä kielipolitiikan mädännäisyyksiä kuin esim Rydmanin tekemisiä.

Vierailija kirjoitti:

Kunpa media joskus kaivelisi yhtä innokkaasti näitä kielipolitiikan mädännäisyyksiä kuin esim Rydmanin tekemisiä.

Ihan ok kirjoittaa se Ruotsi.

Mutta ikävämpää on, että ruotsinkieli on oikotie parempiin opiskelupaikkoihin.

- peruskoulussa enemmän resursseja: tulla, rahaa/oppilas ja henkilökuntaa

- helpompi päästä lukioon mm. matalammat keskiarvorajat (esim. meidän kaupungissa suomenkieliset 7,5 ja ruotsinkieliset 7,0)

- korkeakoulupaikkoja huomattavasti enemmän tarjolla suhteessa oppilas mm. lääkikseen huomattavasti helpompaa päästä

Tällainen suosiminen on ikävää ja epäreilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pakkoruotsi poistettaisiin, tarkoittaisi se myös sitä, että ruotsinkielisiltä poistettaisiin pakkosuomi. Sen jälkeen oltaisiin todella liemessä, koska Suomessa pitää saada palvelu omalla äidinkielellään. Silloin Suomen rannikkojen suomenkielisille asukkaille tulee tukalat ajat, kun nytkin nuo ruotsinkieliset ovat kovin kovaäänisiä.

Ei mitään sellaista yleistä sääntöä ole, että pitäisi saada palvelua äidinkielellään. Mistä tällaisia keksit?

Jos ruotsinkieliset eivät osaa suomea, se on yksinomaan heidän oma ongelmansa. Olisi ollut jo yli 200 vuotta aikaa opetella suomea sen jälkeen, kun jäivät "rajan väärälle puolelle".

Ei ole sääntöä, vaan ihan laissa mainitaan.

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa on paljon muitakin pakollisia kursseja, josta ei isolle osalle "ole mitään hyötyä".

Lukiossa on kyllä muitakin pakollisia kursseja mutta ainoastaan ruotsinkieltä (, eikä esimerkiksi vaikka suomenkieltä) on Suomessa pakollista ja ohittamatonta opiskella kaikilla koulu ja opiskeluasteilla. 

Oliko yllätys että koska ruotsi on pakollinen aine, kaikki sen myös kirjoittaa. Käytännössä mikään ei juuri muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Oliko yllätys että koska ruotsi on pakollinen aine, kaikki sen myös kirjoittaa. Käytännössä mikään ei juuri muuttunut.

Ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut. Alle puolet kirjoittaa ja määrä laskee koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pakkoruotsi poistettaisiin, tarkoittaisi se myös sitä, että ruotsinkielisiltä poistettaisiin pakkosuomi. Sen jälkeen oltaisiin todella liemessä, koska Suomessa pitää saada palvelu omalla äidinkielellään. Silloin Suomen rannikkojen suomenkielisille asukkaille tulee tukalat ajat, kun nytkin nuo ruotsinkieliset ovat kovin kovaäänisiä.

Ei mitään sellaista yleistä sääntöä ole, että pitäisi saada palvelua äidinkielellään. Mistä tällaisia keksit?

Jos ruotsinkieliset eivät osaa suomea, se on yksinomaan heidän oma ongelmansa. Olisi ollut jo yli 200 vuotta aikaa opetella suomea sen jälkeen, kun jäivät "rajan väärälle puolelle".

Ei ole sääntöä, vaan ihan laissa mainitaan.

Ei ole mitään yleistä palveluvelvoitetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko yllätys että koska ruotsi on pakollinen aine, kaikki sen myös kirjoittaa. Käytännössä mikään ei juuri muuttunut.

Ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut. Alle puolet kirjoittaa ja määrä laskee koko ajan.

Itse olen omana aikanani kirjoittanut ruotsin, koska tuolloin ei ollut muita vaihtoehtoja, jos halusi päästä ylioppilaaksi. Mutta voisiko joku selittää minulle miksi jotkut haluavat jättää ruotsin kirjoittamatta. Onko kyse vain protestista, vai onko siitä jotain etua, että jättää ruotsin kirjoittamatta?

- Tai jotain erityistä haittaa? Kun käsittääkseni ruotsinkielen arvosana on yksi niitä arvosanoja, joilla on merkitystä, jos tai kun haluaa Suomessa saada korkeakoulusta/ yliopistosta opiskelupaikan.

Ja ellen olen väärin ymmärtänyt tuota arvosanaa ei voi korvata millään toisella arvosanalla, eli esimerkiksi kirjoittamalla ruotsin asemasta vaikka saksankielen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko yllätys että koska ruotsi on pakollinen aine, kaikki sen myös kirjoittaa. Käytännössä mikään ei juuri muuttunut.

Ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut. Alle puolet kirjoittaa ja määrä laskee koko ajan.

Itse olen omana aikanani kirjoittanut ruotsin, koska tuolloin ei ollut muita vaihtoehtoja, jos halusi päästä ylioppilaaksi. Mutta voisiko joku selittää minulle miksi jotkut haluavat jättää ruotsin kirjoittamatta. Onko kyse vain protestista, vai onko siitä jotain etua, että jättää ruotsin kirjoittamatta?

- Tai jotain erityistä haittaa? Kun käsittääkseni ruotsinkielen arvosana on yksi niitä arvosanoja, joilla on merkitystä, jos tai kun haluaa Suomessa saada korkeakoulusta/ yliopistosta opiskelupaikan.

Ja ellen olen väärin ymmärtänyt tuota arvosanaa ei voi korvata millään toisella arvosanalla, eli esimerkiksi kirjoittamalla ruotsin asemasta vaikka saksankielen.

Ei ruotsilla ole mitään erityisasemaa opiskelupaikkahaussa, se on yksi kieli muiden joukossa, pitkä tai lyhyt kieli, ja sen perusteella lasketaan pisteet. Ja matikastahan saa vielä enemmän pisteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko yllätys että koska ruotsi on pakollinen aine, kaikki sen myös kirjoittaa. Käytännössä mikään ei juuri muuttunut.

Ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut. Alle puolet kirjoittaa ja määrä laskee koko ajan.

Itse olen omana aikanani kirjoittanut ruotsin, koska tuolloin ei ollut muita vaihtoehtoja, jos halusi päästä ylioppilaaksi. Mutta voisiko joku selittää minulle miksi jotkut haluavat jättää ruotsin kirjoittamatta. Onko kyse vain protestista, vai onko siitä jotain etua, että jättää ruotsin kirjoittamatta?

- Tai jotain erityistä haittaa? Kun käsittääkseni ruotsinkielen arvosana on yksi niitä arvosanoja, joilla on merkitystä, jos tai kun haluaa Suomessa saada korkeakoulusta/ yliopistosta opiskelupaikan.

Ja ellen olen väärin ymmärtänyt tuota arvosanaa ei voi korvata millään toisella arvosanalla, eli esimerkiksi kirjoittamalla ruotsin asemasta vaikka saksankielen.

Kun päättää jo lukion alussa olla kirjoittamatta ruotsin, ei kursseihin tarvitse panostaa lainkaan, ja voi keskittyä hyödyllisempiin aineisiin.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja nyt yrittävät lisätä näiden turhien tuntien määrää. Ja aina kun tulee käyneeksi Ruotsissa, niin englannilla pärjää oikein hyvin. Vain ne muutama pari rantaruotsalaista Suomessa ei osaa englantia eikä suomea.

Ruotsissa pärjää paljon paremmin englannilla kuin suomenruotsilla.

Vierailija kirjoitti:

Jos pakkoruotsi poistettaisiin, tarkoittaisi se myös sitä, että ruotsinkielisiltä poistettaisiin pakkosuomi. Sen jälkeen oltaisiin todella liemessä, koska Suomessa pitää saada palvelu omalla äidinkielellään. Silloin Suomen rannikkojen suomenkielisille asukkaille tulee tukalat ajat, kun nytkin nuo ruotsinkieliset ovat kovin kovaäänisiä.

Paitsi jos satut olemaan suomenkielisenä Ahvenanmaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko yllätys että koska ruotsi on pakollinen aine, kaikki sen myös kirjoittaa. Käytännössä mikään ei juuri muuttunut.

Ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut. Alle puolet kirjoittaa ja määrä laskee koko ajan.

Itse olen omana aikanani kirjoittanut ruotsin, koska tuolloin ei ollut muita vaihtoehtoja, jos halusi päästä ylioppilaaksi. Mutta voisiko joku selittää minulle miksi jotkut haluavat jättää ruotsin kirjoittamatta. Onko kyse vain protestista, vai onko siitä jotain etua, että jättää ruotsin kirjoittamatta?

- Tai jotain erityistä haittaa? Kun käsittääkseni ruotsinkielen arvosana on yksi niitä arvosanoja, joilla on merkitystä, jos tai kun haluaa Suomessa saada korkeakoulusta/ yliopistosta opiskelupaikan.

Ja ellen olen väärin ymmärtänyt tuota arvosanaa ei voi korvata millään toisella arvosanalla, eli esimerkiksi kirjoittamalla ruotsin asemasta vaikka saksankielen.

Ei ruotsilla ole mitään erityisasemaa opiskelupaikkahaussa, se on yksi kieli muiden joukossa, pitkä tai lyhyt kieli, ja sen perusteella lasketaan pisteet. Ja matikastahan saa vielä enemmän pisteitä.

Ok. Kiitos tiedosta. - Joo sen olen jo tajunnut, että jos olisi lukiossa nyt ja pitäsi tehdä opiskeluvalintoja tulevaisuutta silmälläpitäen, niin varminta olisi todennäköisesti keskittyä matikan hallitsemiseen, josta saadusta arvosanasta on -tai on ainakin ollut- apua halusi opiskelupaikkansa sitten vaikka esimerkkeinä lääkiksestä tai oikiksesta eli ilm. hyvinkin monenlaisilta aloilta.

Kun taas "luettavien reaaliaineden" painoarvo on huomattavasti vähäisempi. - Jos olen ymmärtänyt oikein, niin pitkästä matikan arvosanasta on saanut paremmin pisteitä jo mainitsemani oikiksen haussa kuin vaikka yhteiskuntaopista.

Huokaa nsyvään ja koen syvää helpotusta, että ei ainakaan ensimmäsitä opiskelupaikkaa tarvitse minun enää hakea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko yllätys että koska ruotsi on pakollinen aine, kaikki sen myös kirjoittaa. Käytännössä mikään ei juuri muuttunut.

Ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut. Alle puolet kirjoittaa ja määrä laskee koko ajan.

Itse olen omana aikanani kirjoittanut ruotsin, koska tuolloin ei ollut muita vaihtoehtoja, jos halusi päästä ylioppilaaksi. Mutta voisiko joku selittää minulle miksi jotkut haluavat jättää ruotsin kirjoittamatta. Onko kyse vain protestista, vai onko siitä jotain etua, että jättää ruotsin kirjoittamatta?

- Tai jotain erityistä haittaa? Kun käsittääkseni ruotsinkielen arvosana on yksi niitä arvosanoja, joilla on merkitystä, jos tai kun haluaa Suomessa saada korkeakoulusta/ yliopistosta opiskelupaikan.

Ja ellen olen väärin ymmärtänyt tuota arvosanaa ei voi korvata millään toisella arvosanalla, eli esimerkiksi kirjoittamalla ruotsin asemasta vaikka saksankielen.

Kun päättää jo lukion alussa olla kirjoittamatta ruotsin, ei kursseihin tarvitse panostaa lainkaan, ja voi keskittyä hyödyllisempiin aineisiin.

Tuo ruotsinkeieln laiminlyöminen lähes kokonaan lukiossa saattaa kostautua myöhemmin, jos haluaa Suomessa suorittaa korkeakoulu tai yliopisto -tutkinnon, koska korkeakoulu - ja yliopisto-opinnoissa on kaikkia koulutusaloja yhdistä oppiaine ja se on tämä ruotsinkieli. (- Eikä esimerkiksi suomenkieli, niinkuin vaikka minun suomenkielestä voi päätellä, että syytä olisi saattanut olla).

Sanotaankin, että Suomessa yleisimpiä korkeakoulussa ja tai yliopistossa opiskelleiden titteileitä ovat pakkoruotsia vaille kandi (tai jonkin alan nomi, kuten trade-nomoi tai sosio-nomi) tai gradua vaille maisteri.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko yllätys että koska ruotsi on pakollinen aine, kaikki sen myös kirjoittaa. Käytännössä mikään ei juuri muuttunut.

Ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut. Alle puolet kirjoittaa ja määrä laskee koko ajan.

Itse olen omana aikanani kirjoittanut ruotsin, koska tuolloin ei ollut muita vaihtoehtoja, jos halusi päästä ylioppilaaksi. Mutta voisiko joku selittää minulle miksi jotkut haluavat jättää ruotsin kirjoittamatta. Onko kyse vain protestista, vai onko siitä jotain etua, että jättää ruotsin kirjoittamatta?

- Tai jotain erityistä haittaa? Kun käsittääkseni ruotsinkielen arvosana on yksi niitä arvosanoja, joilla on merkitystä, jos tai kun haluaa Suomessa saada korkeakoulusta/ yliopistosta opiskelupaikan.

Ja ellen olen väärin ymmärtänyt tuota arvosanaa ei voi korvata millään toisella arvosanalla, eli esimerkiksi kirjoittamalla ruotsin asemasta vaikka saksankielen.

Kun päättää jo lukion alussa olla kirjoittamatta ruotsin, ei kursseihin tarvitse panostaa lainkaan, ja voi keskittyä hyödyllisempiin aineisiin.

Tuo ruotsinkeieln laiminlyöminen lähes kokonaan lukiossa saattaa kostautua myöhemmin, jos haluaa Suomessa suorittaa korkeakoulu tai yliopisto -tutkinnon, koska korkeakoulu - ja yliopisto-opinnoissa on kaikkia koulutusaloja yhdistä oppiaine ja se on tämä ruotsinkieli. (- Eikä esimerkiksi suomenkieli, niinkuin vaikka minun suomenkielestä voi päätellä, että syytä olisi saattanut olla).

Sanotaankin, että Suomessa yleisimpiä korkeakoulussa ja tai yliopistossa opiskelleiden titteileitä ovat pakkoruotsia vaille kandi (tai jonkin alan nomi, kuten trade-nomoi tai sosio-nomi) tai gradua vaille maisteri.   

Osassa yliopistoja päästetään ruotsista läpi, vaikka ei mitään osaisikaan, jos valmistuminen on siitä kiinni. Ei ole yliopiston etu, jos opiskelija ei valmistu, koska yliopisto saa rahaa valmistuneiden määrän mukaan. Ja koska ruotsilla ei ole mitään merkitystä varsinaisen alan osaamisen kanssa, koska se on puhtaasti poliittinen pakkoaine, siitä voidaan joustaa.

Ulk. On kiva, kun on pakkosuomi, pakkoruotsi, pakkoenglanti plus omat kieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko yllätys että koska ruotsi on pakollinen aine, kaikki sen myös kirjoittaa. Käytännössä mikään ei juuri muuttunut.

Ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut. Alle puolet kirjoittaa ja määrä laskee koko ajan.

Itse olen omana aikanani kirjoittanut ruotsin, koska tuolloin ei ollut muita vaihtoehtoja, jos halusi päästä ylioppilaaksi. Mutta voisiko joku selittää minulle miksi jotkut haluavat jättää ruotsin kirjoittamatta. Onko kyse vain protestista, vai onko siitä jotain etua, että jättää ruotsin kirjoittamatta?

- Tai jotain erityistä haittaa? Kun käsittääkseni ruotsinkielen arvosana on yksi niitä arvosanoja, joilla on merkitystä, jos tai kun haluaa Suomessa saada korkeakoulusta/ yliopistosta opiskelupaikan.

Ja ellen olen väärin ymmärtänyt tuota arvosanaa ei voi korvata millään toisella arvosanalla, eli esimerkiksi kirjoittamalla ruotsin asemasta vaikka saksankielen.

Kun päättää jo lukion alussa olla kirjoittamatta ruotsin, ei kursseihin tarvitse panostaa lainkaan, ja voi keskittyä hyödyllisempiin aineisiin.

Tuo ruotsinkeieln laiminlyöminen lähes kokonaan lukiossa saattaa kostautua myöhemmin, jos haluaa Suomessa suorittaa korkeakoulu tai yliopisto -tutkinnon, koska korkeakoulu - ja yliopisto-opinnoissa on kaikkia koulutusaloja yhdistä oppiaine ja se on tämä ruotsinkieli. (- Eikä esimerkiksi suomenkieli, niinkuin vaikka minun suomenkielestä voi päätellä, että syytä olisi saattanut olla).

Sanotaankin, että Suomessa yleisimpiä korkeakoulussa ja tai yliopistossa opiskelleiden titteileitä ovat pakkoruotsia vaille kandi (tai jonkin alan nomi, kuten trade-nomoi tai sosio-nomi) tai gradua vaille maisteri.   

Osassa yliopistoja päästetään ruotsista läpi, vaikka ei mitään osaisikaan, jos valmistuminen on siitä kiinni. Ei ole yliopiston etu, jos opiskelija ei valmistu, koska yliopisto saa rahaa valmistuneiden määrän mukaan. Ja koska ruotsilla ei ole mitään merkitystä varsinaisen alan osaamisen kanssa, koska se on puhtaasti poliittinen pakkoaine, siitä voidaan joustaa.

Muistan omana aikanani, että osa kävi yrittämässä ruotsinkurssin ainakin puolentusinaa kertaa. - Mutta tämä oli aikana jolloin yliopistojen rahoitusmalli ei ollut yhtä typerä kuin nyt. - Nythän yliopistoja painostetaan ottamaan opiskelijoita mahdollsimman paljon ja tunkemaan opiskelijat mahdollsimman ahtaaseen opintoputkeen. - Välillä tuntuu, että suurin huoli on, että kunhan vain moni opiskelupaikan saanut saisi mahdollsimman pian vain joskus aikanaan tavoitetlemsien arvosielta vaikuttaneen "oppiarvoon" viittaavan tittelin, joka joksus muinoin tarkoitti myös merkkiä hankitusta ja saavutetusta, työtäkin vaatineesta osaamispotentiaalista.

Enkä nyt tarkoita, että yliopistossa pitäsi saada haahuila ja seikkailla loppuikänsä. Mutta vähän harmittaa se, että Suomessa korkeakoulutus ja yliopisto-opiskelu on käytännössä lähes inflatoitu kun opiskelupaikkoja on lähes yhtä paljon kuin on ikäluokassa potentiaalisia hakijoita; korkeakouluihin ja yliopistoihin ei ole enää vuosiin päässsyt vain harvojen ja valittujen joukko

. Ei sentään vielä ihan jokaiselle anneta tarjottimella oikeutta opiskella "omaa juttuaan" ja mahd. karsinta tapahtusi vasta opintojen edetessä. - Tällaistäkin viimeksi mainitsemaan mallia aina tosinaan kuulee esitettävän. 

Mutta palatakseni alkuperäiseen aiheeseen ja keskusteluun "pakkorutsin" tarpeellisuudesta (tai tarpeettomuudesta), niin asiasta tekee ehkä surullisimman kun ajattelee miten paljon siihen käytetään vuodesta toiseen, aina välillä taas huomaten kuinka yksi monesta vuosikymmenestä on taas takana ja kuinka huimia taloudellsia panostuksia käytetään ja on käytetty tämän yhden ainoan oppiaineen vaalimsieen ja säilyttämiseen verrattuna siihen mitä sille on saatu tai voidaan odottaa saatavan vastineeksi. 

Tavallaan yo-kokeiden pakkoruotsin poistaminen oli aika ovela veto. Se romuttaa koko järjestelmän sisältäpäin, koska yo-koe oli suurimmalle osalle ainoa motivaatio opiskella tarpeetonta kieltä. Nyt tilanne on se, että kurssit vedetään vitosilla läpi ja ketään ei voisi vähempää kiinnostaa. Pakkoruotsinopettajat on hermoromahduksen partaalla ja osaamisen taso lähentelee nollaa.