Mielestäni pilipali-pääaineet yliopistosta voisi lopettaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teologiaa opetetaan yliopistossa?

Korjaa jos olen väärässä, mutta mielestäni se oli ensimmäinen aine jota yliopistossa opetettiin. Tehtiin luku- kirjoitus ja kielitaitoisia teologeja kirkon palvelukseen. Adam Smith (ap, sitä on sanottu taloustieteen isäksi) opetti ja tutki ainetta nimeltään "luonnonteologia", sen tarkoitus oli etsiä ja osoittaa Jumalan tarkoituksenmukaisuus luonnon ilmiöissä. Tältä pohjalta syntyi siis taloustiede, jota Kauppiksessakin opetetaan. Sitä optetaan toki myös Valtsikassa, siellä vähän pintaraapaisua syvemmältäkin. OIkeastaan kaikkien tieteiden opetus on siis lähtenyt Teologisesta, ikään kuin sivuainepohjalta. Nykyään teologisesta tiedekunnista valmistuu väkeä kirkon palvelukseen, kirkossahan ei olla vielä herätty siihen että kansasta vain 65% kuuluu kirkkoon ja niissä eläkeläiset on hurjasti yliedustettuina. Sitten kun rahat loppuu ja kirkkoja suljetaan ja seurakuntia yhdistetään niin saattaapa mennä teologisen opinnot hukkaan.   

Kuinka yliopisto määritellään? Oliko Platonin Akatemia yliopisto? Oliko Sokratesin dialektiikka yliopistokoulutusta? Entäpä vielä varhaisemmat mysteerikoulut? Kirkko luonnollisesti kovin mieluusti varastaaa tämän(kin) kunnian yliopistoista itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen DI ja luin teollisuustalouden sivuaineen. Aika kevyttä hömppää on ktm puolella.

Tämä on totta. Yhteen 6 nopan kurssiin kuuluu 4 esseetä. Kirjoitteli puolitoista tuntia puuta heinää niin kurssi läpi vitosella. Ei tarvitse älyn päätä pakottaa.

Toinen DI

Vierailija kirjoitti:

Kai tiedät, että humanistisiin aineisiin kuuluu aika paljon erilaisia aloja.

Muun muassa useimmat täällä mainitun teologian oppiaineet kuuluvat humanistisiin aineisiin. Niille on vain joissain yliopistoissa oma tiedekuntansa tai osastonsa. Noin sivumennen sanoen se toimii aika kivasti, kun tarkastellaan uskontoa/kristinuskoa tosi monen tieteenalan kannalta samassa paikassa ja kaikki opiskelevat perusopinnot kaikista teologisista aineista. Eksegetiikka, kirkkohistoria, kirkkososiologia, uskonnonfilosofia, uskontotiede, uskonnon pedagogiikka, teologinen etiikka...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai tiedät, että humanistisiin aineisiin kuuluu aika paljon erilaisia aloja.

Muun muassa useimmat täällä mainitun teologian oppiaineet kuuluvat humanistisiin aineisiin. Niille on vain joissain yliopistoissa oma tiedekuntansa tai osastonsa. Noin sivumennen sanoen se toimii aika kivasti, kun tarkastellaan uskontoa/kristinuskoa tosi monen tieteenalan kannalta samassa paikassa ja kaikki opiskelevat perusopinnot kaikista teologisista aineista. Eksegetiikka, kirkkohistoria, kirkkososiologia, uskonnonfilosofia, uskontotiede, uskonnon pedagogiikka, teologinen etiikka...

Teologian oppiaineet kuuluvat teologisiin oppiaineisiin. Eivät humanistisiin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen DI ja luin teollisuustalouden sivuaineen. Aika kevyttä hömppää on ktm puolella.

Teekkari evp. minäkin. Opiskelemaani tekniikanalaan kuului kurssi viestinnästä. Luennoitsijana oli maan kuulu Osmo A. Wiio.

Kurssin tentissä kirjoittelin diibadaabaa Marshall McLuhanista ja hänen väitteestään, että tiedotusväline on tärkeämpi kuin sen välittämä viesti (Medium is the message). Sain kiitettävän.

Saman esitelmän olisin voinut pitää opiskelijakuppilan pöydässä punaviinipäissäni ja saada taistolaiselta keskustelukumppanilta turpaani.

Vierailija kirjoitti:

Mitä piipität. Olen humanisti kuten frenditkin ja töissä he ovat mm. kustannustoimittajina, toimittajina, pelialan yrittäjinä, copywritereina yms. yms. Hyvät liksatkin meillä on!

Opettajina: kielet, historia, mutta nehän ovat turhia aineita?

Onneks ap:n mielipiteellä ei ole arvoa ees punaisen puupennin vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Norjassa sukupuolentutkimus lopetettiin jo viime vuosikymmenellä. Katsoivat, että se ei ole tiede vaan ideologiaa.

Oslon yliopistossakin on toimiva sukupuolentutkimuksen keskus. Ylihuomenna siellä alkaa pohjoismainen alan tutkimuksen konferenssikin.

https://www.stk.uio.no/english/

Yliopisto-opiskelijoiden äo:ta tutkittiin ja matematiikan opiskelijat olivat älykkäimpiä. Seuraavaksi tuli fyysikot ja sitten lääkärit ja sitten muut luonnontieteet. Tyhmimpiä olivat humanistit.

Vierailija kirjoitti:

Miksi teologiaa opetetaan yliopistossa?

Missä sitten, tieteeseen kuuluu kriittinen ote aiheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on vissi perä. Ylipäätään yliopisto-opetusta pitäisi keskittää. Tämä nyky systeemi tuhlaa voimavaroja kun ekonomejakin koulutetaan joka maakuntayliopistossa. Ennen oli kunnollista kun kauppatieteitä opetettiin vain Helsingissä ja Turussa. Humanististisiä aloja, joihin kauppatieteetkinn kuuluu, pitäsi vähentää s.e. kutakin alaa opetettaisiin vain parissa kolmessa yliopistossa. Sekä sopeuttaa aloituspaikkojen määrä työmarkkinoiden tarpeisiin.

Terv. N57, DI

Kauppatieteet eivät kuuluu humanistisiin aloihin.

Terv. N62, FT

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Lopetetaan esim. kaikkien kielten opettaminen yliopistossa!

(Ps. Tää sama tyyppi provoaa tätä samaa asiaa. Ei edes tiedä, mitä aineita humanistisessa tiedekunnassa opetetaan.)

Kyllähän on outoa, että esim Saksan filologiaa voi opiskella melkein joka yliopistossa vaikka suurin osa ylioppilaita ei ole lukenut saksaa pätkääkään. Keskitettäisiin se opetus pariin paikkaan.

Eli sinä haluaisit supistaa suomalaisten kielitaitoa. Minä en.

Sanoinko niin? Nyky tilanne on johtanut kielitaidon supistumisen. Tiesitkö muuten , että vielä 80-luvulla oli kaikkien pakko lukea lukiossa ruotsin lisäksi kahta vierasta kieltä. Omassa tuppukylän lukiossa kolmas vieraskieli oli saksa ja englanti luettiin pitkänä kielenä. Kun aloitin opinnot 1984 HYssä opiskelukavereissa oli niitä, jotka oli lukenut pitkän latinan, Ranskan tai venäjän tai Saksan.

Kielitaito jää ohueksi kun vasta yliopistossa aloitetaan kielen opiskelu. 6 vuodessa ei kieltä opi hallitsemaan verrattuna siihen , että opiskelu on aloitettu 3lla tai 5 llä luokalla.

Sanoit. Jos haluat, että kielten pääaineopetus keskitetään pariin paikkaan, se tarkoittaa entistä vähemmän kielten asiantuntijoita, eli esim. opettajia ja kääntäjiä, tai vaikkapa toimittajia, jotka osaavat jotain muutakin kieltä kuin englantia.

Useimmat kielten pääaineopiskelijat eivät aloita kyseisen kielen opintoja yliopistossa. Esim. saksaa ei kieltä osaamatta pääse opiskelemaan.

Höpö höpö. Radiosta kuulin ,että esim. Italiaa pääsee opiskelemaan pääaineena yliopistoon vaikkei ole lukenut sitä ennen ollenkaan.

Ei Saksan pääainelukijaksikaan ole muita vaatimuksia kuin yleinen yliopisto-opiskelijakelpoisuus.

Esim. https://opintopolku.fi/konfo/fi/toteutus/1.2.246.562.17.000000000000000…

Kielitaidon kaventumisresta huolestuneiden kannattaisi kiinnittää huomio ihan sinne peruskoulu ja lukio tasolle

Vierailija kirjoitti:

Tässä on vissi perä. Ylipäätään yliopisto-opetusta pitäisi keskittää. Tämä nyky systeemi tuhlaa voimavaroja kun ekonomejakin koulutetaan joka maakuntayliopistossa. Ennen oli kunnollista kun kauppatieteitä opetettiin vain Helsingissä ja Turussa. Humanististisiä aloja, joihin kauppatieteetkinn kuuluu, pitäsi vähentää s.e. kutakin alaa opetettaisiin vain parissa kolmessa yliopistossa. Sekä sopeuttaa aloituspaikkojen määrä työmarkkinoiden tarpeisiin.

Terv. N57, DI

Akateeminen sivistys ja kulttuuri taitavat olla sinulle vieraita tai tarpeettomia henkilökohtaisesti. Surullista. Ihminen on muutakin kuin työtä ja rahaa, mutta eihän sitä DI:t ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Lopetetaan esim. kaikkien kielten opettaminen yliopistossa!

(Ps. Tää sama tyyppi provoaa tätä samaa asiaa. Ei edes tiedä, mitä aineita humanistisessa tiedekunnassa opetetaan.)

Kyllähän on outoa, että esim Saksan filologiaa voi opiskella melkein joka yliopistossa vaikka suurin osa ylioppilaita ei ole lukenut saksaa pätkääkään. Keskitettäisiin se opetus pariin paikkaan.

Eli sinä haluaisit supistaa suomalaisten kielitaitoa. Minä en.

Sanoinko niin? Nyky tilanne on johtanut kielitaidon supistumisen. Tiesitkö muuten , että vielä 80-luvulla oli kaikkien pakko lukea lukiossa ruotsin lisäksi kahta vierasta kieltä. Omassa tuppukylän lukiossa kolmas vieraskieli oli saksa ja englanti luettiin pitkänä kielenä. Kun aloitin opinnot 1984 HYssä opiskelukavereissa oli niitä, jotka oli lukenut pitkän latinan, Ranskan tai venäjän tai Saksan.

Kielitaito jää ohueksi kun vasta yliopistossa aloitetaan kielen opiskelu. 6 vuodessa ei kieltä opi hallitsemaan verrattuna siihen , että opiskelu on aloitettu 3lla tai 5 llä luokalla.

Sanoit. Jos haluat, että kielten pääaineopetus keskitetään pariin paikkaan, se tarkoittaa entistä vähemmän kielten asiantuntijoita, eli esim. opettajia ja kääntäjiä, tai vaikkapa toimittajia, jotka osaavat jotain muutakin kieltä kuin englantia.

Useimmat kielten pääaineopiskelijat eivät aloita kyseisen kielen opintoja yliopistossa. Esim. saksaa ei kieltä osaamatta pääse opiskelemaan.

Höpö höpö. Radiosta kuulin ,että esim. Italiaa pääsee opiskelemaan pääaineena yliopistoon vaikkei ole lukenut sitä ennen ollenkaan.

Ei Saksan pääainelukijaksikaan ole muita vaatimuksia kuin yleinen yliopisto-opiskelijakelpoisuus.

Esim. https://opintopolku.fi/konfo/fi/toteutus/1.2.246.562.17.000000000000000…

Kielitaidon kaventumisresta huolestuneiden kannattaisi kiinnittää huomio ihan sinne peruskoulu ja lukio tasolle

Niin, koska italiaa harvoin kouluissa opetetaan. Mutta germaaniseen filologiaan pitää olla jo kielitaito. Sitä edellytetään pääsykokeessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Lopetetaan esim. kaikkien kielten opettaminen yliopistossa!

(Ps. Tää sama tyyppi provoaa tätä samaa asiaa. Ei edes tiedä, mitä aineita humanistisessa tiedekunnassa opetetaan.)

Kyllähän on outoa, että esim Saksan filologiaa voi opiskella melkein joka yliopistossa vaikka suurin osa ylioppilaita ei ole lukenut saksaa pätkääkään. Keskitettäisiin se opetus pariin paikkaan.

Eli sinä haluaisit supistaa suomalaisten kielitaitoa. Minä en.

Sanoinko niin? Nyky tilanne on johtanut kielitaidon supistumisen. Tiesitkö muuten , että vielä 80-luvulla oli kaikkien pakko lukea lukiossa ruotsin lisäksi kahta vierasta kieltä. Omassa tuppukylän lukiossa kolmas vieraskieli oli saksa ja englanti luettiin pitkänä kielenä. Kun aloitin opinnot 1984 HYssä opiskelukavereissa oli niitä, jotka oli lukenut pitkän latinan, Ranskan tai venäjän tai Saksan.

Kielitaito jää ohueksi kun vasta yliopistossa aloitetaan kielen opiskelu. 6 vuodessa ei kieltä opi hallitsemaan verrattuna siihen , että opiskelu on aloitettu 3lla tai 5 llä luokalla.

Jos oli pitkä matematiikka, riitti kaksi vierasta kieltä. Yliopistossa piti lukea kolmea vierasta kieltä, jos ruotsikin lasketaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi teologiaa opetetaan yliopistossa?

Se on logos eli oppi, tieteenala, jossa tehdään tutkimusta.

Mitäs pölynimurikauppias täällä märisee?

Vierailija kirjoitti:

Miksi teologiaa opetetaan yliopistossa?

Eikö uskonto ja uskonnollinen ajattelu ole keskeinen osa yhteiskuntiamme, ihmisyyttämme, historiaamme? Ja sitäkö ei pitäisi nyt tutkia ja opettaa? Aikamoista. Ihmettelee ateisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Lopetetaan esim. kaikkien kielten opettaminen yliopistossa!

(Ps. Tää sama tyyppi provoaa tätä samaa asiaa. Ei edes tiedä, mitä aineita humanistisessa tiedekunnassa opetetaan.)

Kyllähän on outoa, että esim Saksan filologiaa voi opiskella melkein joka yliopistossa vaikka suurin osa ylioppilaita ei ole lukenut saksaa pätkääkään. Keskitettäisiin se opetus pariin paikkaan.

Eli sinä haluaisit supistaa suomalaisten kielitaitoa. Minä en.

Sanoinko niin? Nyky tilanne on johtanut kielitaidon supistumisen. Tiesitkö muuten , että vielä 80-luvulla oli kaikkien pakko lukea lukiossa ruotsin lisäksi kahta vierasta kieltä. Omassa tuppukylän lukiossa kolmas vieraskieli oli saksa ja englanti luettiin pitkänä kielenä. Kun aloitin opinnot 1984 HYssä opiskelukavereissa oli niitä, jotka oli lukenut pitkän latinan, Ranskan tai venäjän tai Saksan.

Kielitaito jää ohueksi kun vasta yliopistossa aloitetaan kielen opiskelu. 6 vuodessa ei kieltä opi hallitsemaan verrattuna siihen , että opiskelu on aloitettu 3lla tai 5 llä luokalla.

Kielten opetus yliopistossa on eri asia kuin lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on vissi perä. Ylipäätään yliopisto-opetusta pitäisi keskittää. Tämä nyky systeemi tuhlaa voimavaroja kun ekonomejakin koulutetaan joka maakuntayliopistossa. Ennen oli kunnollista kun kauppatieteitä opetettiin vain Helsingissä ja Turussa. Humanististisiä aloja, joihin kauppatieteetkinn kuuluu, pitäsi vähentää s.e. kutakin alaa opetettaisiin vain parissa kolmessa yliopistossa. Sekä sopeuttaa aloituspaikkojen määrä työmarkkinoiden tarpeisiin.

Terv. N57, DI

Kauppatieteet eivät kuuluu humanistisiin aloihin.

Terv. N62, FT

Tottakai kuuluu. Ihan silkkaa huuhaata, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin mielikuvitukseen. Toisin on luonnontieteillä ja soveltavilla luonnontieteillä. Ne perustuu faktoihin ja luonnonlakeihin.