"Kaveri" suuttui kun en suostunut korjaamaan hääpukua käytännössä ilmaiseksi
"Kaveri" siksi, että ollaan tutustuttu yhteisen kaverin kautta, eikä olla kahdestaan oikeastaan ollenkaan tekemisissä, vaikka aika usein nähdäänkin isommassa porukassa. Hän osti käytetyn hääpuvun, mitä pitäisi korjata paremmin hänelle sopivaksi. Koristeiden takia työ olisi tosi aikaa vievä, arvioin että noin 15 tuntia, ja kuulemma 500 millä sen lupasin tehdä on liian kallis. Olenko muka ahne kuten hän väittää? Tuntipalkaksi tuosta ei jää paljon mitään. Miksi oletetaan, että ompelutyö ei saa maksaa mitään? Minua ja miestäni ei ole edes kutsuttu häihin, jolloin voisin antaa osan työstä lahjaksi.
Kommentit (411)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntipalkka nettona pitkästi yli 30 euroa, joten kyllä, olet ahne. Eihän tuota toki pakko ole tehdä, mutta itse sanoisin, että sellainen 250 euroa nettona käteen olisi kaikkien kannalta järkevä summa.
Jos 250 euroa on käypä korvaus 15 h ompelutyöstä, kerrotko mikä olisi käypä korvaus edellä mainitusta hääautosta tunniksi (taksa 300 euroa minimi) tai kahdeksan tunnin valokuvaajan työstä? Maksaisiko auto 15 euroa ja valokuvaus satasen ollakseen kohtuullisia? Jos päädyt muihin summiin, perusteletko miksi. Voisit myös kertoa mielipiteesi luuletko että auto ja valokuvaus oikeasti irtoaisivat noilla summilla.
Ohis. Melko kaukainen sukulainen meni naimisiin ja maksoi minulle helmikirjailun hunnun tekemisestä omantunnon mukaan, mikä oli neljänkymmenen markan viinipullo. Veljeni tuli kolmenkymmenen kilometrin päästä autoineen muutaman kilometrin hääkuskiksi, ja sama kaukainen sukulainen maksoi hänelle 1500 markkaa. Totta kai amerikanrauta vie toistakymmentä litraa satasella, mutta oli tuo silti aika erikoinen tapaus.
Naisten työ ei ole monenkaan mielestä minkään arvoista vielä tänäkään päivänä. Kuvitellaan, että nainen suorastaan nauttii, kun saa tehdä toisille käsitöitä ilmaiseksi, eihän joutilaalla muutakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntipalkka nettona pitkästi yli 30 euroa, joten kyllä, olet ahne. Eihän tuota toki pakko ole tehdä, mutta itse sanoisin, että sellainen 250 euroa nettona käteen olisi kaikkien kannalta järkevä summa.
Jos 250 euroa on käypä korvaus 15 h ompelutyöstä, kerrotko mikä olisi käypä korvaus edellä mainitusta hääautosta tunniksi (taksa 300 euroa minimi) tai kahdeksan tunnin valokuvaajan työstä? Maksaisiko auto 15 euroa ja valokuvaus satasen ollakseen kohtuullisia? Jos päädyt muihin summiin, perusteletko miksi. Voisit myös kertoa mielipiteesi luuletko että auto ja valokuvaus oikeasti irtoaisivat noilla summilla.
Valokuvaajillahan on työtä myös kuvien käsittelyssä ja työhön menee monesti pari/kolme kertaa tuo 8h, mutta se maksaakin sitten tonnin luokkaa.. Ja hääkuviakin kohdataan monesti tutut pyytää saatesanoilla "niitä ei tarvitse käsitellä sitten mitenkään... "
Kuvien käsittely ei vie siihen hommaan tottuneelta kahta päivää. Häiden dokumenttikuvausten taksat vaihtelevat oikeasti välillä 2 000 - 6 000 euroa. Kukaan ammattitaitoinen kuvaaja ei tietenkään lähde kuvaamaan häitä satasella tai edes 250 eurolla.
Kirjoituksestasi ei saa selvää olisiko se tonni (maksaa oikeasti enemmän) mielestäsi käypä hinta, mutta sehän on jo tasan tuplaten se hinta minkä ap olisi saman ajan vaativasta ompelutyöstä ottanut.
Sitä ajattelin, että hyvä (itse oppinut, oma firma kuitenkin) valokuvaaja Pohjois-Suomessa pyytää suunnilleen reilun tonnin hääkuvista. Tarkkaa käsitystä ei siis ollut työhön kuluvasta ajasta ja hinnoista, mutta tämä oli muutaman vuoden takainen käsitykseni hinnoista.. Etelä-Suomessa hääkuvaukset tietysti kalliimpia ja varmasti nekin hinnat nousee koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Tuntipalkaksi ei jää paljon mitään? Jos 15 tuntia ja 500e niin tuntipalkka on silloin 33e. Joka on mun mielestä enemmän kuin hyvä.
Mutta useinhan se on niin että työstä kuin työstä ei maltettaisi maksaa, puoli-ilman pitäisi saada. Aina kun mä huomaan pitäväni jotain työtä kalliina, mietin mikä sen tuntipalkka on ja millä rahalla itse tekisin. Se auttaa hahmottamaan hyvin asioita. Mutta edelleen, yli kolmenkympin tuntipalkka on hyvä.
Ja sitten kun siitä otetaan verot pois, niin ei enää olekaan niin kovin hyvä ammattilaisen palkka.
The_Purge kirjoitti:
Olet pyytämässä liian vähän, parempipalkkaisen Suomen valtionhallinnon tuntihinta on 125 euroa eli se kertaa 15 on 1875 euroa pyydät sen tietenkin... luku on myös suhteessa mm. erilaisten konsulttien rahastamiin tuntipalkkioihin...
Ja tuo esimerkin valtionhallinnon 125 euroa tunti on tietenkin sopiva kun katsotaan saavutuksia: Suomi on nyt maailman kallein maa jonka kaikki valtion omaisuus on myyty... vähempää ei voisi maksaakaan tästä "hienosta" tuloksesta...
Huono provo, sori.
Nyt jo eläkkeellä oleva mieheni tekee välillä kansainvälisiä puhelinkonsultaatiokeikkoja entiseltä alaltaan. Istuu siis kotona tietokoneen vieressä ja joku jostakin kyselee asioita aina tietystä aiemmin sovitusta aiheesta tietokoneen välityksellä. Taksa miehelleni on 500 taalaa tunti.
Vierailija kirjoitti:
Olen korjauttanut vaatteita ompelijalla joka ei ollut mikään tutun tuttu, eikä hinta ollut kyllä niin paljon kuin 33e/h.
Kerrotko, millaisia vaatteita korjautit ja mitä niille tehtiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että voi kysyä apua sitten joltain muulta puoliksi ilmaiseksi, jos tuota tai vastaavaa korvausta ei edes osissa pysty hoitamaan. 15h ja kokemus maksaa, valitettavasti. Se on tietysti oma valinta, haluaako ammattilaisen vai ei-ammattilaisen taitoa.
Tuo 15 tuntia on ihan yläkanttiin. Siinä ajassa tekee koko mekon.
Äly hoi, tässähän oli kyse siitä että ensin puretaan ja sitten kootaan uudestaan!
Missä niin sanotaan?
Kun ryhdytään korjaamaan yhden henkilön mitoilla tehtyä vaatetta toiselle henkilölle, joka on eri kokoinen ja erimallinen, joutuu kyllä purkamaan ensin vähintään kaikki saumat mekon yläosasta koko vartalon pituudelta ja sitten mitoitetaan ja sovitellaan kaikki kangaskaistaleet uudestaan. Vartalot ovat erilaisia.
Valkoista vaatetta en muokkaisi uudestaan kuin itselleni.
Itse en ostaisi toiselle mittatilaustyönä tehtyä vaatetta jos en olisi prikulleen samanmallinen ja -mittainen kuin myyjä. Ei tarvi katsoa kuin missiehdokkaita niin näkee, että jo pelkästään hoikilla on lukuisia eri vartalotyyppejä ja kaikki ei sovi kaikille välttämättä muun kuin kokonumeron puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että voi kysyä apua sitten joltain muulta puoliksi ilmaiseksi, jos tuota tai vastaavaa korvausta ei edes osissa pysty hoitamaan. 15h ja kokemus maksaa, valitettavasti. Se on tietysti oma valinta, haluaako ammattilaisen vai ei-ammattilaisen taitoa.
Tuo 15 tuntia on ihan yläkanttiin. Siinä ajassa tekee koko mekon.
Äly hoi, tässähän oli kyse siitä että ensin puretaan ja sitten kootaan uudestaan!
Missä niin sanotaan?
Kun ryhdytään korjaamaan yhden henkilön mitoilla tehtyä vaatetta toiselle henkilölle, joka on eri kokoinen ja erimallinen, joutuu kyllä purkamaan ensin vähintään kaikki saumat mekon yläosasta koko vartalon pituudelta ja sitten mitoitetaan ja sovitellaan kaikki kangaskaistaleet uudestaan. Vartalot ovat erilaisia.
Valkoista vaatetta en muokkaisi uudestaan kuin itselleni.
Itse en ostaisi toiselle mittatilaustyönä tehtyä vaatetta jos en olisi prikulleen samanmallinen ja -mittainen kuin myyjä. Ei tarvi katsoa kuin missiehdokkaita niin näkee, että jo pelkästään hoikilla on lukuisia eri vartalotyyppejä ja kaikki ei sovi kaikille välttämättä muun kuin kokonumeron puolesta.
Sama. Eli vikaan mentiin jo siinä, kun ostettiin jonkun muun vanha hääkolttu. Miksei voi ostaa tai teettää itselleen sopivaa heti alun alkaen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että voi kysyä apua sitten joltain muulta puoliksi ilmaiseksi, jos tuota tai vastaavaa korvausta ei edes osissa pysty hoitamaan. 15h ja kokemus maksaa, valitettavasti. Se on tietysti oma valinta, haluaako ammattilaisen vai ei-ammattilaisen taitoa.
Tuo 15 tuntia on ihan yläkanttiin. Siinä ajassa tekee koko mekon.
Äly hoi, tässähän oli kyse siitä että ensin puretaan ja sitten kootaan uudestaan!
Missä niin sanotaan?
Kun ryhdytään korjaamaan yhden henkilön mitoilla tehtyä vaatetta toiselle henkilölle, joka on eri kokoinen ja erimallinen, joutuu kyllä purkamaan ensin vähintään kaikki saumat mekon yläosasta koko vartalon pituudelta ja sitten mitoitetaan ja sovitellaan kaikki kangaskaistaleet uudestaan. Vartalot ovat erilaisia.
Valkoista vaatetta en muokkaisi uudestaan kuin itselleni.
Itse en ostaisi toiselle mittatilaustyönä tehtyä vaatetta jos en olisi prikulleen samanmallinen ja -mittainen kuin myyjä. Ei tarvi katsoa kuin missiehdokkaita niin näkee, että jo pelkästään hoikilla on lukuisia eri vartalotyyppejä ja kaikki ei sovi kaikille välttämättä muun kuin kokonumeron puolesta.
Sama. Eli vikaan mentiin jo siinä, kun ostettiin jonkun muun vanha hääkolttu. Miksei voi ostaa tai teettää itselleen sopivaa heti alun alkaen?
Nuukuus
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä hinnasta suuttujia.
Itse etsisin halvemman vaihtoehdon jos on liian kallis
Juuri näin! Täällä joku tuntuu loukkaantuvan verisesti jos ompelija kehtaa pyytää työstään enemmän mitä itse saa palkkaa. Ajat muuttuu. Osaavia käsityöläisiä alkaa olla harvassa, ja ainakin itse maksan mielelläni laadukkaasta työn jäljestä jos saan juuri sellaista mitä ei kaupasta löydy ja mitä en itse osaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä hinnasta suuttujia.
Itse etsisin halvemman vaihtoehdon jos on liian kallisJuuri näin! Täällä joku tuntuu loukkaantuvan verisesti jos ompelija kehtaa pyytää työstään enemmän mitä itse saa palkkaa. Ajat muuttuu. Osaavia käsityöläisiä alkaa olla harvassa, ja ainakin itse maksan mielelläni laadukkaasta työn jäljestä jos saan juuri sellaista mitä ei kaupasta löydy ja mitä en itse osaa tehdä.
Vuosia sitten teetin itselleni villakangastakin todella hyvällä ompelijalla. Tulos oli upea ja takki on edelleenkin kuosissa ja käyttökunnossa. Paljon käsitöitä elämässään tehnyt äitini kommentoi takkia uutena, että se on melkein kuin kaupasta ostettu. Olin ihan pöyristynyt. Miten edes käsityöihminen ei osaa arvostaa kunnollista käsityötä. Takki oli tietenkin paljon parempi kuin kaupasta ostettu, ensinnäkin koska se oli mittojeni mukaan tehty ja toiseksi koska se oli tehty paljon huolellisemmin kuin kaupan takit.
Mitäs ylipäänsä lupasit.
15 tunnin ompeluhomma on hankala ja s
sisältää käsinompelua - ei siihen muuten niin paljon kuluisi aikaa.
Hääpuvun pitää näyttää hyvältä. Virheitä ei siinä kaivata. Ts. vastuu on melkoinen. Sekin nostaa hintaa.
Ihmiset jotka eivät ompele itse eivät tätä käsitä. Mutta sinä mogasit siinä kun suostuit ahneuksissasi ottamaan liian vaativan työn. Ja pimeenä tietenkin.
PS. Mitä helkkarin väliä on jos tuntematon ihminen "suuttuu"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset aina unohtavat, että kaikki eivät voi olla rikkaita. Haluatteko te että kaikista ammateista maksetaan sama palkka? Että diplomi-insinöörillä ja ompelijalla olisi yhtä kovat tulot?
Ikävä kyllä maailma ei toimi niin. Palveluammatit ovat olleet huonommin palkattuja kautta historian, ja lukemalla ja opiskelemalla voi sitten päästä parempiin ansioihin.
Minusta on ihan oikein, että siivoojilla, ompelijoilla ja kaupan kassoilla jää sen verran käteen rahaa, että he pystyvät elämään hyvää elämää vuokra-asunnossaan, ja satunnaisesti käymään reissussa. Se on ihan oikea määrä rahaa työstä, joka ei vaadi opiskelua tai erityisiä lahjoja.
Lääkäreilla, insinööreillä, managereilla ym. rahaa pitää sitten tulla enemmän.
Jos matalapalkka-alojen palkkoja nostettaisiin, nostettaisiin myös muiden palkkoja hiljalleen ja sen seurauksena hinnat nousee eli ollaan taas lähtöpisteessä. En usko että tästä yhteiskuntarakenteesta päästään ikinä eroon, eikä tarvitsekaan. Kaikkien ei vaan kuulu saada yhtä hyvää palkkaa. Jos et ole tyytyväinen tuloihisi, tee asialle jotain äläkä marise kuin pieni kateellinen lapsi.
Luulo ei ole tiedon väärti. Olen maisteri siltä yhdeltä vaikeimmalta alalta sekä käsityöläinen. Osa opiskelukavereista oli myös maistereita/amk koulutettuja, mutta eivät oppineet kaavojen piirtämistä ja osa oppi. Rautalankamallit oppii varmasti monetkin, mutta sitten kun lähdetään monimutkaisiin malleihin ja hienosäätöön, jossa huomioidaan vartalotyypit, anatomia ja materiaalien ominaisuudet, materiaalien viemät tilat eri rakenteissa, niin edellyttää silmää ja materiaalituntemusta aivan eri tavalla. Siinä täytyy olla sekä teoreetikko että luova. Tietysti eri ammateista maksetaan eri palkka, mutta sen olen elämässäni oppinut, etten koskaan väheksy toisen ihmisen ammatin edellyttämiä taitoja, varsinkaan jos itselläni ei ole siitä hyvää kokemusta.
Kaavoittaminen ei tosiaan ole yhtä yksinkertaista kuin legopalikoilla rakenteleminen. Jos ompeleminen ylipäätään olisi niin helppoa (ja nopeaa) kuin yleisesti kuvitellaan, melkein joka kodissa olisi ompelukone, saumuri, ompeluvälinepakki ja niiden käyttäjä. Ja kangaskauppoja olisi joka niemessä ja notkossa kuten 80-luvulla vielä oli.
Melkein jokainen oppii lyhentämään housunlahkeet, mutta vain osa heistä tekee siistiä jälkeä. Ja vain osa siistiä jälkeä tekevistä osaisi ommella kokonaisen vaatteen. Ja ani harva näistä sen ompelisi ilman valmista kaava-arkkia.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on kyllä hurja tuntipalkka!
En tiedä yhtään ammatti ompelijaa, joka velottaisi noin paljon.
Höpöhöpö.
Hääpuvuissa on roima häälisä. Et selvästi tiedä mitään.
Toisekseen moni ompelija ei korjaa eikä ompele hääpukuja ollenkaan.
Itsekin etsin aikanani stadista ompelijaa. Moni sanoi suoraan ei. Yksi alkoi luetetella mitä kaikkea ei ompele: helmiä, silkkiä, pitsiä...😶.
Päädyin ostamaan käytetyn puvun.
Siihen tarvittiin pieni korjaus, minkä onniatumisen ja hinnan varmistin ennen ostoa. Puvusta tuli hyvä.
Nopea googlaus toi tulokseksi pääkaupunkiseudulla 49€/tunti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjausompelusta: housuihini vaihdettiin vetoketju. Maksoi 37€, arvioni on, että työhön meni n. 30 min.
No jopas oli hintaa. Mun housuihin ompelija on vaihtanut vetskarin kympillä.
Kympillä? Veitkö ite uuden ketjun ja olitko ratkonut vanhan jo irti? Silloin tuo hinta olis ymmärrettävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset aina unohtavat, että kaikki eivät voi olla rikkaita. Haluatteko te että kaikista ammateista maksetaan sama palkka? Että diplomi-insinöörillä ja ompelijalla olisi yhtä kovat tulot?
Ikävä kyllä maailma ei toimi niin. Palveluammatit ovat olleet huonommin palkattuja kautta historian, ja lukemalla ja opiskelemalla voi sitten päästä parempiin ansioihin.
Minusta on ihan oikein, että siivoojilla, ompelijoilla ja kaupan kassoilla jää sen verran käteen rahaa, että he pystyvät elämään hyvää elämää vuokra-asunnossaan, ja satunnaisesti käymään reissussa. Se on ihan oikea määrä rahaa työstä, joka ei vaadi opiskelua tai erityisiä lahjoja.
Lääkäreilla, insinööreillä, managereilla ym. rahaa pitää sitten tulla enemmän.
Jos matalapalkka-alojen palkkoja nostettaisiin, nostettaisiin myös muiden palkkoja hiljalleen ja sen seurauksena hinnat nousee eli ollaan taas lähtöpisteessä. En usko että tästä yhteiskuntarakenteesta päästään ikinä eroon, eikä tarvitsekaan. Kaikkien ei vaan kuulu saada yhtä hyvää palkkaa. Jos et ole tyytyväinen tuloihisi, tee asialle jotain äläkä marise kuin pieni kateellinen lapsi.
Öö... ompelijan perustutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa toisen asteen oppilaitoksessa. Jokin tehdasompelu liukuhihnalla, siis saman sauman jyystäminen, ei vaadi erityisiä lahjoja, mutta mittatilausompelu, kaavoitus jne. todellakin vaativat.
Mutta eivät todellakaan niin paljon, kuin esimerkiksi diplomi-insinöörin työ yliopiston laboratoriossa tai kirurgin työ leikkaussalissa. Tai edes niin paljon kuin tavallisen amk-tuotantoinsinöörin työ.
Joku minulle joskus sanoi, että kyllä siivoojankin työ on hankalaa. Jos on vaikka jossakin erityistä puhtautta vaativassa laboratoriossa töissä, kun pitää tietää mitä aineita käyttää millekin pinnalle. Minun mielestäni kuka tahansa heikkolahjainenkin pystyy oppimaan, mikä purkki sopii millekin pinnalle. Uskon myös, että lähes kuka tahansa pystyy oppimaan, kuinka kaavoja piirretään ompelijana. Toki siihen tarvitsee ammattikoulututkinnon, mutta ei ammattikoulututkinnolla minun mielestäni tarvitse saada työpaikkaa, jossa palkka riittää kevyesti isoon omakotitaloon ja useaan ulkomaanreissuun vuosittain. Ammattikoulututkinnolla pitää saada sen verran palkkaa, että normaali ihmisarki sujuu. Matkustaminen on etuoikeus, ei ihmisoikeus.
Sen sijaan en usko, että kovin moni selviäisi kaikista korkeimmin palkatuiden ammattien työtehtävistä, jotka vaativat aika paljon enemmän älynlahjoja, sitoutumista ja sinnikkyyttä. Tällaisesta työstä pitää saada sellainen korvaus, joka kannustaa niitä kaikista älykkäimpiä ja motivoituneimpia opiskelemaan ja lopulta johtamaan meitä tavallisempia tallaajia.
Alapeukuttakaa vaan kuinka paljon haluatte. Tiedätte kuitenkin että olen oikeassa, mutta harmittaahan se.Missä kohtaa tässä ketjussa on mielestäsi ompelijalle vaadittu kirurgin palkkaa? On tosin välillä suorastaan huvittavaa, miten ihan aina kaikkien muiden työt ovat ihan simppeleitä verrattuna omaan työhön. Etenkin insinööreillä.
Sinun kateutesi kohteet ovat siis omakotitalot ja ulkomaanmatkat, mitä ei rahvaalle pidä missään tapauksessa suoda?
En ota kantaa muuhun, mutta minä olen kirurgi ja minun tuntipalkkani on 34 euroa. Ei edes alin erikoislääkärin palkka, vaan sieltä keskivaiheilta taulukkoa. Joten kyllä tässä ketjussa nimenomaan on vaadittu kirurgin palkkaa.
-eri
Kirurgikoulussa ei kerrota, että se, mitä yrittäjä laskuttaa, EI ole yhtään sama kuin mitä se nostaa palkkaa?
Minä olen kirjanpitäjä, ja laskutan 75e/h. Jopa pihasuunnittelijakaverini, toisen asteen tutkinnon suorittanut puutarhuri, laskuttaa saman verran.
Kumpikaan ei kuitenkaan nosta tuon vertaa pelkkaa. Jokainen täysjärkinen yrittäjä itse asiassa nostaa palkkaa niin vähän kuin mahdollista.
Silloin kun minä teetin itselleni hääpuvun, ompelija teki lakanakankaasta sovituspuvun, ennen kuin alkoi edes leikata varsinaista kangasta. Puvun malli oli hyvin yksinkertainen, mutta minulla on erittäin notko selkä, ja kävi ilmi että sellainen näennäisen yksinkertainen malli vaatiikin leikkaukselta aika tavalla.
No, ompelija oli ammattilainen ja se sovituspukukin istui täydellisesti. En edes tiennyt voivani näyttää niin upealta. Taitava ompelija kun osaa katsoa vyötärön paikan ja helman pituuden sentin päälle, mikä saa sinut näyttämään yhtäkkiä huippumallilta. Ainakin melkein. Se on uskomatonta, miten suuri merkitys "senttipelillä" on tuossa vaatehommassa.
Tätähän valtaosa ei tajua, ja siksi kaikki näyttävät nykyään niin hirveiltä niissä valmiina ostetuissa ja "korjatuissa" hääpuvuissaan.
15 vuotta sitten tuollaisen yksinkertaisen puvun teettäminen maksoi 350 e -sukulaisalennuksella. Ja ko. ompelija sanoi että inhoaa ihmisiä jotka tuovat jotain kirpparilta ostamiaan rääsyjä korjattavaksi, koska "mieluummin hän uutta ompelee ja siinä on niin paljon pienempi vaiva".
Vierailija kirjoitti:
Kysy paljonko hän olisi valmis maksamaan, ja "korjaa" hääpuku sen hintaisen näköiseksi. Sitä saa mitä on valmis maksamaan.
Ihan kuin firmojen alihintaiset siivoukset,luullaan että halvimmalla saa parasta jälkeä.
Vierailija kirjoitti:
Lainaus aloituksesta:
"Minua ja miestäni ei ole edes kutsuttu häihin, jolloin voisin antaa osan työstä lahjaksi."
Miksi ihmeessä pitäisi antaa mitään lahjaksi jos ei ole kutsuttu häihinkään ja kun kyse on vain "kaverista" jonka kanssa ei olla edes tekemisissä?
Et ole turhan välkky...Yritäs lukea se uudestaan.
Eipä voi selvempää esimerkkiä naisten ja miesten hommien arvostuksen eroista olla.