"Kaveri" suuttui kun en suostunut korjaamaan hääpukua käytännössä ilmaiseksi
"Kaveri" siksi, että ollaan tutustuttu yhteisen kaverin kautta, eikä olla kahdestaan oikeastaan ollenkaan tekemisissä, vaikka aika usein nähdäänkin isommassa porukassa. Hän osti käytetyn hääpuvun, mitä pitäisi korjata paremmin hänelle sopivaksi. Koristeiden takia työ olisi tosi aikaa vievä, arvioin että noin 15 tuntia, ja kuulemma 500 millä sen lupasin tehdä on liian kallis. Olenko muka ahne kuten hän väittää? Tuntipalkaksi tuosta ei jää paljon mitään. Miksi oletetaan, että ompelutyö ei saa maksaa mitään? Minua ja miestäni ei ole edes kutsuttu häihin, jolloin voisin antaa osan työstä lahjaksi.
Kommentit (411)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset aina unohtavat, että kaikki eivät voi olla rikkaita. Haluatteko te että kaikista ammateista maksetaan sama palkka? Että diplomi-insinöörillä ja ompelijalla olisi yhtä kovat tulot?
Ikävä kyllä maailma ei toimi niin. Palveluammatit ovat olleet huonommin palkattuja kautta historian, ja lukemalla ja opiskelemalla voi sitten päästä parempiin ansioihin.
Minusta on ihan oikein, että siivoojilla, ompelijoilla ja kaupan kassoilla jää sen verran käteen rahaa, että he pystyvät elämään hyvää elämää vuokra-asunnossaan, ja satunnaisesti käymään reissussa. Se on ihan oikea määrä rahaa työstä, joka ei vaadi opiskelua tai erityisiä lahjoja.
Lääkäreilla, insinööreillä, managereilla ym. rahaa pitää sitten tulla enemmän.
Jos matalapalkka-alojen palkkoja nostettaisiin, nostettaisiin myös muiden palkkoja hiljalleen ja sen seurauksena hinnat nousee eli ollaan taas lähtöpisteessä. En usko että tästä yhteiskuntarakenteesta päästään ikinä eroon, eikä tarvitsekaan. Kaikkien ei vaan kuulu saada yhtä hyvää palkkaa. Jos et ole tyytyväinen tuloihisi, tee asialle jotain äläkä marise kuin pieni kateellinen lapsi.
Öö... ompelijan perustutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa toisen asteen oppilaitoksessa. Jokin tehdasompelu liukuhihnalla, siis saman sauman jyystäminen, ei vaadi erityisiä lahjoja, mutta mittatilausompelu, kaavoitus jne. todellakin vaativat.
Mutta eivät todellakaan niin paljon, kuin esimerkiksi diplomi-insinöörin työ yliopiston laboratoriossa tai kirurgin työ leikkaussalissa. Tai edes niin paljon kuin tavallisen amk-tuotantoinsinöörin työ.
Joku minulle joskus sanoi, että kyllä siivoojankin työ on hankalaa. Jos on vaikka jossakin erityistä puhtautta vaativassa laboratoriossa töissä, kun pitää tietää mitä aineita käyttää millekin pinnalle. Minun mielestäni kuka tahansa heikkolahjainenkin pystyy oppimaan, mikä purkki sopii millekin pinnalle. Uskon myös, että lähes kuka tahansa pystyy oppimaan, kuinka kaavoja piirretään ompelijana. Toki siihen tarvitsee ammattikoulututkinnon, mutta ei ammattikoulututkinnolla minun mielestäni tarvitse saada työpaikkaa, jossa palkka riittää kevyesti isoon omakotitaloon ja useaan ulkomaanreissuun vuosittain. Ammattikoulututkinnolla pitää saada sen verran palkkaa, että normaali ihmisarki sujuu. Matkustaminen on etuoikeus, ei ihmisoikeus.
Sen sijaan en usko, että kovin moni selviäisi kaikista korkeimmin palkatuiden ammattien työtehtävistä, jotka vaativat aika paljon enemmän älynlahjoja, sitoutumista ja sinnikkyyttä. Tällaisesta työstä pitää saada sellainen korvaus, joka kannustaa niitä kaikista älykkäimpiä ja motivoituneimpia opiskelemaan ja lopulta johtamaan meitä tavallisempia tallaajia.
Alapeukuttakaa vaan kuinka paljon haluatte. Tiedätte kuitenkin että olen oikeassa, mutta harmittaahan se.Missä kohtaa tässä ketjussa on mielestäsi ompelijalle vaadittu kirurgin palkkaa? On tosin välillä suorastaan huvittavaa, miten ihan aina kaikkien muiden työt ovat ihan simppeleitä verrattuna omaan työhön. Etenkin insinööreillä.
Sinun kateutesi kohteet ovat siis omakotitalot ja ulkomaanmatkat, mitä ei rahvaalle pidä missään tapauksessa suoda?
Sinulla on selvästi jäänyt yläasteelta muutama äidinkielen kurssi väliin kun et ymmärrä lukemaasi.
Tavallisen "rahvaan" ei tarvitse joka vuosi päästä reissaamaan Amerikkaan, eikä tavallisella "rahvaalla" tarvitse olla varaa isoon omakotitaloon. Tavallisella "rahvaalla" pitää olla sen verran rahaa käytettävissään, että hän voi silloin tällöin reissata, asua mukavassa vuokra-asunnossa tai pienessä omakotitalossa ja palkka riittää muutenkin ihan tavalliseen elämään. Sen ei tarvitse riittää siihen, että joka vuosi päästään monta kertaa ulkomaille ja voidaan ostaa joka viikonloppu naudan sisäfilettä ja käydä viikoittain koko perheen kanssa ravintolassa.
Tässäpä sinulle tehtävä, kerro mikä minun koulutukseni on. Asun todella isossa, täysin maksetussa omakotitalossa järven rannalla. Huoneita meillä on 8 + keittiö + muut tilat. Tontti 3 000 m2. Ravintolassa emme juurikaan käy, mutta sitä sisäfilettä tulee syötyä viikottain. Ulkomailla olemme välillä kuukausia putkeen.
Maanviljelijä, koulutusta en osaa sanoa, oletko opiskellut vai itse työssä oppinut. Asut maaseudulla, edullinen tontti. Talvisin voi matkustella. Karjaa sinulla ei ole, jos olet kuukausia pois.
Jos olet eläkkeellä, sinulla on Aurinkorannalla asunto.
Kaikki kohdat pielessä...
Kotiäideillä on usein nuo edut.
Melkoista naisvihaa! Saako se kotiäiti rahaa seinästä vai miten tuon heiton perustelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset aina unohtavat, että kaikki eivät voi olla rikkaita. Haluatteko te että kaikista ammateista maksetaan sama palkka? Että diplomi-insinöörillä ja ompelijalla olisi yhtä kovat tulot?
Ikävä kyllä maailma ei toimi niin. Palveluammatit ovat olleet huonommin palkattuja kautta historian, ja lukemalla ja opiskelemalla voi sitten päästä parempiin ansioihin.
Minusta on ihan oikein, että siivoojilla, ompelijoilla ja kaupan kassoilla jää sen verran käteen rahaa, että he pystyvät elämään hyvää elämää vuokra-asunnossaan, ja satunnaisesti käymään reissussa. Se on ihan oikea määrä rahaa työstä, joka ei vaadi opiskelua tai erityisiä lahjoja.
Lääkäreilla, insinööreillä, managereilla ym. rahaa pitää sitten tulla enemmän.
Jos matalapalkka-alojen palkkoja nostettaisiin, nostettaisiin myös muiden palkkoja hiljalleen ja sen seurauksena hinnat nousee eli ollaan taas lähtöpisteessä. En usko että tästä yhteiskuntarakenteesta päästään ikinä eroon, eikä tarvitsekaan. Kaikkien ei vaan kuulu saada yhtä hyvää palkkaa. Jos et ole tyytyväinen tuloihisi, tee asialle jotain äläkä marise kuin pieni kateellinen lapsi.
Öö... ompelijan perustutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa toisen asteen oppilaitoksessa. Jokin tehdasompelu liukuhihnalla, siis saman sauman jyystäminen, ei vaadi erityisiä lahjoja, mutta mittatilausompelu, kaavoitus jne. todellakin vaativat.
Mutta eivät todellakaan niin paljon, kuin esimerkiksi diplomi-insinöörin työ yliopiston laboratoriossa tai kirurgin työ leikkaussalissa. Tai edes niin paljon kuin tavallisen amk-tuotantoinsinöörin työ.
Joku minulle joskus sanoi, että kyllä siivoojankin työ on hankalaa. Jos on vaikka jossakin erityistä puhtautta vaativassa laboratoriossa töissä, kun pitää tietää mitä aineita käyttää millekin pinnalle. Minun mielestäni kuka tahansa heikkolahjainenkin pystyy oppimaan, mikä purkki sopii millekin pinnalle. Uskon myös, että lähes kuka tahansa pystyy oppimaan, kuinka kaavoja piirretään ompelijana. Toki siihen tarvitsee ammattikoulututkinnon, mutta ei ammattikoulututkinnolla minun mielestäni tarvitse saada työpaikkaa, jossa palkka riittää kevyesti isoon omakotitaloon ja useaan ulkomaanreissuun vuosittain. Ammattikoulututkinnolla pitää saada sen verran palkkaa, että normaali ihmisarki sujuu. Matkustaminen on etuoikeus, ei ihmisoikeus.
Sen sijaan en usko, että kovin moni selviäisi kaikista korkeimmin palkatuiden ammattien työtehtävistä, jotka vaativat aika paljon enemmän älynlahjoja, sitoutumista ja sinnikkyyttä. Tällaisesta työstä pitää saada sellainen korvaus, joka kannustaa niitä kaikista älykkäimpiä ja motivoituneimpia opiskelemaan ja lopulta johtamaan meitä tavallisempia tallaajia.
Alapeukuttakaa vaan kuinka paljon haluatte. Tiedätte kuitenkin että olen oikeassa, mutta harmittaahan se.Missä kohtaa tässä ketjussa on mielestäsi ompelijalle vaadittu kirurgin palkkaa? On tosin välillä suorastaan huvittavaa, miten ihan aina kaikkien muiden työt ovat ihan simppeleitä verrattuna omaan työhön. Etenkin insinööreillä.
Sinun kateutesi kohteet ovat siis omakotitalot ja ulkomaanmatkat, mitä ei rahvaalle pidä missään tapauksessa suoda?
Sinulla on selvästi jäänyt yläasteelta muutama äidinkielen kurssi väliin kun et ymmärrä lukemaasi.
Tavallisen "rahvaan" ei tarvitse joka vuosi päästä reissaamaan Amerikkaan, eikä tavallisella "rahvaalla" tarvitse olla varaa isoon omakotitaloon. Tavallisella "rahvaalla" pitää olla sen verran rahaa käytettävissään, että hän voi silloin tällöin reissata, asua mukavassa vuokra-asunnossa tai pienessä omakotitalossa ja palkka riittää muutenkin ihan tavalliseen elämään. Sen ei tarvitse riittää siihen, että joka vuosi päästään monta kertaa ulkomaille ja voidaan ostaa joka viikonloppu naudan sisäfilettä ja käydä viikoittain koko perheen kanssa ravintolassa.
Tässäpä sinulle tehtävä, kerro mikä minun koulutukseni on. Asun todella isossa, täysin maksetussa omakotitalossa järven rannalla. Huoneita meillä on 8 + keittiö + muut tilat. Tontti 3 000 m2. Ravintolassa emme juurikaan käy, mutta sitä sisäfilettä tulee syötyä viikottain. Ulkomailla olemme välillä kuukausia putkeen.
Maanviljelijä, koulutusta en osaa sanoa, oletko opiskellut vai itse työssä oppinut. Asut maaseudulla, edullinen tontti. Talvisin voi matkustella. Karjaa sinulla ei ole, jos olet kuukausia pois.
Jos olet eläkkeellä, sinulla on Aurinkorannalla asunto.
Kaikki kohdat pielessä...
Kotiäideillä on usein nuo edut.
Melkoista naisvihaa! Saako se kotiäiti rahaa seinästä vai miten tuon heiton perustelet?
Sanon ex-kotiäitinä, jolla vastaavat puitteet olivat todellisuutta jo silloin, kun olin kotiäitinä syystä (pienet lapset).
Jos ap on harrasteompelija, ei yrittäjä, hän saa myydä tuotteitaan/palveluitaan alv-vapaasti 15 000e asti vuodessa. Eli yhden puvun muokkauksesta ei alvia tarvitse maksaa. Tulot tulee kuitenkin ilmoittaa omassa verotuksessa, eli omasta veroprosentista riippuen niistä sitten menee veroa. Joka tapauksessa yhdestä 500e ompelutyöstä jää kyllä käteen satunnaisharrastajalle ihan mukava summa. Joten kyllä tuosta hommasta ihan hyvä tuntipalkka tuolla summalla jäisi, jos ap siis ei ole alan yrittäjä tai ompele muuten vaan maksusta tosi paljon (tällöinhän hänellä olisi toki selkeä tuntiveloitus jo tiedossa eikä tätä koko ongelmaa olisi).
Toki muuten ei todellakaan kannata ottaa tuommoisia hommia tehtäväkseen ja kaveri on törppö. Toki tuommoinen täysin ylihinnoittelu on minusta sekin jokseenkin epäkohteliasta käytöstä, vaikka tiedän monen sitä harrastavan. Tehokas keino kyllä, koska se on melko varma keino saada tyyppi suuttumaan.
Valokuvaan harrastuksena. Minua pyydetään usein johonkin koiranäyttelyyn kuvaamaan. Talkoilla pitäisi tehdä, eli palkkana ruokaa ja juomaa. Kuvat pitäisi sitten antaa ilmaiseksi niin koirakerhon omaan käyttöön kuin myös kisaan osallistuvien koiranomistajienkin käyttöön. Olen joskus suostunutkin ja myöhemmin saanut huomata, että ottamiani kuvia on pitkin nettiä eri kennelien kotisivuilla ilman vesileimaa tai edes tietoa kuvan ottajasta.
Kamerat ja muut vehkeet eivät ole ilmaisia, editointiin ja hyvien kuvien valintaan menee runsaasti aikaa ja jo itse kuvaamiseenkin menee se koko päivä. Palkaksi limu, makkara, sämpylä ja pulla...
Vierailija kirjoitti:
Tuntipalkaksi ei jää paljon mitään? Jos 15 tuntia ja 500e niin tuntipalkka on silloin 33e. Joka on mun mielestä enemmän kuin hyvä.
Mutta useinhan se on niin että työstä kuin työstä ei maltettaisi maksaa, puoli-ilman pitäisi saada. Aina kun mä huomaan pitäväni jotain työtä kalliina, mietin mikä sen tuntipalkka on ja millä rahalla itse tekisin. Se auttaa hahmottamaan hyvin asioita. Mutta edelleen, yli kolmenkympin tuntipalkka on hyvä.
jos ap maksaa verot ja muut kulut, niin puolet menee niihin. Jolloin tuntipalkka on paljon pienempi. Mutta siltikin siedettävä. Osaaminen maksaa.
Olen töissä kangaskaupassa ja asiakkaat usein kertovat vievänsä niin verhot kuin juhlapuvutkin naapurille tai ystävälle tai mummolle ommeltavaksi, kun nyt heiltä sattuu ompelukone löytymään. Kyllä eräänkin kerran olen miettinyt, että miten ihmiset oikeesti kehtaavat.. Eivät ymmärrä miten iso työ on ommella yhtään mitään. Kyllä se naapurin Ritva tämän untuvatakin vetoketjun nopsaa korjaa 😂
Vierailija kirjoitti:
Päättymätön ongelma kaikilla kädentaitojen aloilla. On kyllä käsittämätöntä, miten vähän käsityötä arvostetaan: se ei saisi maksaa mitään, ja jotkut vielä tuhahtelevat, että eivät he itse rupea mitään vaatetta "nyhräämään"-
Minä keksin vuosia sitten nerokkaan eli aina toimivan keinon kieltäytyä ompelemisesta. Kaveri halusi vuoritetun kesämekon ja jotenkin oli ajatellut, että minä sen ompelisin, koska niin tykkään ommella. Arvioin, että aikaa kuluisi (kaavoituksineen) yhden viikon illat ja yksi viikonloppu, mahdollisesti kaksikin, ja kerroin, että rahaa en ottaisi, mutta kaveri saisi istua pitämässä minulle seuraa koko projektin ajan - hän olisi koko ajan saatavilla sovitukseen ja voisi vaikka silittää saumoja auki siinä joutessaan. Ompelua ei enää mainittu sanallakaan niinä vuosina, jotka hänet vielä tunsin. Vähän kyllä vieläkin kismittää se, miten vähän hän arvosti minun taitojani ja seuraani.
Hieno ja opettavainen tarina! Jos olisin itse vailla ompelutaitoisen kaverin apua, istuisin todellakin vieressä valmiina vaikka poimimaan nuppineulat lattialta, jotta työ etenisi. Jos en jaksa auttaa, en jaksa myöskään pyytää. Ompelimot ovat sitten niitä vaatteita varten, jotka valmistuvat ilman apuani.
Vierailija kirjoitti:
Valokuvaan harrastuksena. Minua pyydetään usein johonkin koiranäyttelyyn kuvaamaan. Talkoilla pitäisi tehdä, eli palkkana ruokaa ja juomaa. Kuvat pitäisi sitten antaa ilmaiseksi niin koirakerhon omaan käyttöön kuin myös kisaan osallistuvien koiranomistajienkin käyttöön. Olen joskus suostunutkin ja myöhemmin saanut huomata, että ottamiani kuvia on pitkin nettiä eri kennelien kotisivuilla ilman vesileimaa tai edes tietoa kuvan ottajasta.
Kamerat ja muut vehkeet eivät ole ilmaisia, editointiin ja hyvien kuvien valintaan menee runsaasti aikaa ja jo itse kuvaamiseenkin menee se koko päivä. Palkaksi limu, makkara, sämpylä ja pulla...
Ymmärräy varmaan itsekin, että tuo on törkeää hyväksikäyttöä. Teet ison karhunpalveluksen kaikille ammattikuvaajille suostumalla tuohon. Työstä pitää saada palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuntipalkka nettona pitkästi yli 30 euroa, joten kyllä, olet ahne. Eihän tuota toki pakko ole tehdä, mutta itse sanoisin, että sellainen 250 euroa nettona käteen olisi kaikkien kannalta järkevä summa.
Jos 250 euroa on käypä korvaus 15 h ompelutyöstä, kerrotko mikä olisi käypä korvaus edellä mainitusta hääautosta tunniksi (taksa 300 euroa minimi) tai kahdeksan tunnin valokuvaajan työstä? Maksaisiko auto 15 euroa ja valokuvaus satasen ollakseen kohtuullisia? Jos päädyt muihin summiin, perusteletko miksi. Voisit myös kertoa mielipiteesi luuletko että auto ja valokuvaus oikeasti irtoaisivat noilla summilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päättymätön ongelma kaikilla kädentaitojen aloilla. On kyllä käsittämätöntä, miten vähän käsityötä arvostetaan: se ei saisi maksaa mitään, ja jotkut vielä tuhahtelevat, että eivät he itse rupea mitään vaatetta "nyhräämään"-
Minä keksin vuosia sitten nerokkaan eli aina toimivan keinon kieltäytyä ompelemisesta. Kaveri halusi vuoritetun kesämekon ja jotenkin oli ajatellut, että minä sen ompelisin, koska niin tykkään ommella. Arvioin, että aikaa kuluisi (kaavoituksineen) yhden viikon illat ja yksi viikonloppu, mahdollisesti kaksikin, ja kerroin, että rahaa en ottaisi, mutta kaveri saisi istua pitämässä minulle seuraa koko projektin ajan - hän olisi koko ajan saatavilla sovitukseen ja voisi vaikka silittää saumoja auki siinä joutessaan. Ompelua ei enää mainittu sanallakaan niinä vuosina, jotka hänet vielä tunsin. Vähän kyllä vieläkin kismittää se, miten vähän hän arvosti minun taitojani ja seuraani.
Hieno ja opettavainen tarina! Jos olisin itse vailla ompelutaitoisen kaverin apua, istuisin todellakin vieressä valmiina vaikka poimimaan nuppineulat lattialta, jotta työ etenisi. Jos en jaksa auttaa, en jaksa myöskään pyytää. Ompelimot ovat sitten niitä vaatteita varten, jotka valmistuvat ilman apuani.
Tuon keksimisestä tai paremminkin havaitsemisesta on parikymmentä vuotta, eikä ole sen koommin tarvinnut ommella vasten omaa etua. Surullista ja mielenkiintoista on se, miten lyhyen aikaa ihmiset jaksaisivat istua odottelemassa työn valmistumista. Oma aika on kalliimpaa kuin ompelijan/kaverin aika ja vaiva yhteensä, ja puolikin tuntia on ihan kauhea ajatus.
Olen luonteeltani tyhmänkiltti, ja kunnon hinnan kertomisesta ja etenkin hommasta kieltäytymisestä tulisi minulle nolo olo, ihan kuin olisin itse käyttämässä pyytäjää hyväksi. Tämä seuranpitämisehdotus kuitenkin siirtää nolon olon viipymättä pyytäjälle, jonka sietääkin kiemurrella keksiessään tekosyytä sille, ettei yhtäkkiä enää tarvitsekaan sitä ompelemisjutskaa.
Lehdissä ja somessa on niin monta kertaa käyty keskustelua siitä, miten paljon käsinneulotuista villasukista sopii pyytää tai maksaa, joten kyseleminen on vähentynyt. Olisi kyllä kiva katsella naamoja, kun sanoo, että tulepa meille viikonlopuksi turisemaan, niin keitän meille kaffet. :)
Jos vaan porukka pysähtyisi hetkeksi miettimään mitä ne "pikku ompelutyön" välineet maksaa. Hyvät kangassakset lähtee 50e ylöspäin, kunnollinen saumuri vähintään 700 e tai enemmän, ompelukone saman verran. Jos on yhtään lisälaitteita, prässiä, peitetikkisaumuria jne, voi lyödä pinkkaa pöytään. Sen lisäksi saumurin leikkuuterät kuluu, saumurin ja ompelukoneen neulat katkeaa, eri materiaaleille pitää olla lisäksi erilaisia neuloja, ompelukoneen ja saumurin langat jne. Siitä sitten "pikku ompelutyön" teettäjät ihan itse ostavat laitteet ja huollattavat ne, kun teettävät jonkun "pikkupikkutyön, jonka kuka vaan tekisi", mutta milläpä tekisitte, jos ei ole välineitä.. Sitten päälle vielä aika plus mahdollisuus siihen, että morsian on ostanut niin vääränkokoisen puvun, että siitä ei edes saa korjaamallakaan sopivaa, vaan pitäisi alkaa ostaa lisää kankaita jne ja lopuksi riski siitä, että syytetään puvun pilaamisesta ja aletaan vaatia korvauksia. En mistään hinnasta korjaisi kenenkään hääpukua, etenkin jos kyseessä on henkilö, jota en tunne kovin hyvin.
AP ei ole ahne pyytäessään työstä tekijän palkkaa, vaan morsian on pihi hyväksikäyttäjä, joka yrittää saada ilmaiseksi ammattityötä. Veikkaan myös, että morsian on täällä vastailemassa negatiiviseen sävyyn, sen verran henkilökohtaisilta osa kommenteista tuntuu. Tässä morsian on se itsekäs, ahne ja pihi hyväksikäyttäjä. Valitan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntipalkka nettona pitkästi yli 30 euroa, joten kyllä, olet ahne. Eihän tuota toki pakko ole tehdä, mutta itse sanoisin, että sellainen 250 euroa nettona käteen olisi kaikkien kannalta järkevä summa.
Jos 250 euroa on käypä korvaus 15 h ompelutyöstä, kerrotko mikä olisi käypä korvaus edellä mainitusta hääautosta tunniksi (taksa 300 euroa minimi) tai kahdeksan tunnin valokuvaajan työstä? Maksaisiko auto 15 euroa ja valokuvaus satasen ollakseen kohtuullisia? Jos päädyt muihin summiin, perusteletko miksi. Voisit myös kertoa mielipiteesi luuletko että auto ja valokuvaus oikeasti irtoaisivat noilla summilla.
Valokuvaajillahan on työtä myös kuvien käsittelyssä ja työhön menee monesti pari/kolme kertaa tuo 8h, mutta se maksaakin sitten tonnin luokkaa.. Ja hääkuviakin kohdataan monesti tutut pyytää saatesanoilla "niitä ei tarvitse käsitellä sitten mitenkään... "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntipalkka nettona pitkästi yli 30 euroa, joten kyllä, olet ahne. Eihän tuota toki pakko ole tehdä, mutta itse sanoisin, että sellainen 250 euroa nettona käteen olisi kaikkien kannalta järkevä summa.
Jos 250 euroa on käypä korvaus 15 h ompelutyöstä, kerrotko mikä olisi käypä korvaus edellä mainitusta hääautosta tunniksi (taksa 300 euroa minimi) tai kahdeksan tunnin valokuvaajan työstä? Maksaisiko auto 15 euroa ja valokuvaus satasen ollakseen kohtuullisia? Jos päädyt muihin summiin, perusteletko miksi. Voisit myös kertoa mielipiteesi luuletko että auto ja valokuvaus oikeasti irtoaisivat noilla summilla.
Ohis. Melko kaukainen sukulainen meni naimisiin ja maksoi minulle helmikirjailun hunnun tekemisestä omantunnon mukaan, mikä oli neljänkymmenen markan viinipullo. Veljeni tuli kolmenkymmenen kilometrin päästä autoineen muutaman kilometrin hääkuskiksi, ja sama kaukainen sukulainen maksoi hänelle 1500 markkaa. Totta kai amerikanrauta vie toistakymmentä litraa satasella, mutta oli tuo silti aika erikoinen tapaus.
Olen korjauttanut vaatteita ompelijalla joka ei ollut mikään tutun tuttu, eikä hinta ollut kyllä niin paljon kuin 33e/h.
Sama muusikoilla. Tulisitko ilmaiseksi, harjoittele tämä kappale? Luullaan, että muusikolle se on pelkkää plussaa että saa mitä tahansa keikkaa, kun saa samalla sitä esiintymiskokemusta ja näkyvyyttä. Ja muusikkohan automaattisesti rakastaa esiintymistä, kun on kyseisen uran valinnut.
Ehkä aloittavalle joo voi olla kiva juttu, mutta jos on käynyt pitkät koulutukset niin ei sitä esiintymistä varsinaisesti huvin ja harjoituksen takia viitsi ilmaiseksi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Olen korjauttanut vaatteita ompelijalla joka ei ollut mikään tutun tuttu, eikä hinta ollut kyllä niin paljon kuin 33e/h.
Sittenhän tämä morsian voi hyvin viedä ompelijalle puvun korjuakseen, vai miksihän edes kyselee kaverin kaveria tähän hommaan? Voi olla että ompelija ompelee sen halvemmalla tuntihinnalla, mutta laskee kyllä tunnit sitten pilkuntarkasti ja lisää siihen myös työn suunnittelua tms. ...
Olet pyytämässä liian vähän, parempipalkkaisen Suomen valtionhallinnon tuntihinta on 125 euroa eli se kertaa 15 on 1875 euroa pyydät sen tietenkin... luku on myös suhteessa mm. erilaisten konsulttien rahastamiin tuntipalkkioihin...
Ja tuo esimerkin valtionhallinnon 125 euroa tunti on tietenkin sopiva kun katsotaan saavutuksia: Suomi on nyt maailman kallein maa jonka kaikki valtion omaisuus on myyty... vähempää ei voisi maksaakaan tästä "hienosta" tuloksesta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntipalkka nettona pitkästi yli 30 euroa, joten kyllä, olet ahne. Eihän tuota toki pakko ole tehdä, mutta itse sanoisin, että sellainen 250 euroa nettona käteen olisi kaikkien kannalta järkevä summa.
Jos 250 euroa on käypä korvaus 15 h ompelutyöstä, kerrotko mikä olisi käypä korvaus edellä mainitusta hääautosta tunniksi (taksa 300 euroa minimi) tai kahdeksan tunnin valokuvaajan työstä? Maksaisiko auto 15 euroa ja valokuvaus satasen ollakseen kohtuullisia? Jos päädyt muihin summiin, perusteletko miksi. Voisit myös kertoa mielipiteesi luuletko että auto ja valokuvaus oikeasti irtoaisivat noilla summilla.
Valokuvaajillahan on työtä myös kuvien käsittelyssä ja työhön menee monesti pari/kolme kertaa tuo 8h, mutta se maksaakin sitten tonnin luokkaa.. Ja hääkuviakin kohdataan monesti tutut pyytää saatesanoilla "niitä ei tarvitse käsitellä sitten mitenkään... "
Kuvien käsittely ei vie siihen hommaan tottuneelta kahta päivää. Häiden dokumenttikuvausten taksat vaihtelevat oikeasti välillä 2 000 - 6 000 euroa. Kukaan ammattitaitoinen kuvaaja ei tietenkään lähde kuvaamaan häitä satasella tai edes 250 eurolla.
Kirjoituksestasi ei saa selvää olisiko se tonni (maksaa oikeasti enemmän) mielestäsi käypä hinta, mutta sehän on jo tasan tuplaten se hinta minkä ap olisi saman ajan vaativasta ompelutyöstä ottanut.
Vierailija kirjoitti:
Mä luen tarotkortteja ja lähestulkoon kaikki olettavat, että luen ilmaiseksi. Ihan yhtälailla siihen mun aikaa kuluu kun mihin tahansa muuhun työhön. Joillekin tosi läheisille olen lukenut ilmaiseksi, mutta aina löytää näitä kaverinkaverinkaverinkaverita, jotka jostain syystä uskovat, että näitä pitäisi saada ilmaiseksi.
Miten sinuun saa yhteyden? Kaipaisin tarot-luentaa.
Luulo ei ole tiedon väärti. Olen maisteri siltä yhdeltä vaikeimmalta alalta sekä käsityöläinen. Osa opiskelukavereista oli myös maistereita/amk koulutettuja, mutta eivät oppineet kaavojen piirtämistä ja osa oppi. Rautalankamallit oppii varmasti monetkin, mutta sitten kun lähdetään monimutkaisiin malleihin ja hienosäätöön, jossa huomioidaan vartalotyypit, anatomia ja materiaalien ominaisuudet, materiaalien viemät tilat eri rakenteissa, niin edellyttää silmää ja materiaalituntemusta aivan eri tavalla. Siinä täytyy olla sekä teoreetikko että luova. Tietysti eri ammateista maksetaan eri palkka, mutta sen olen elämässäni oppinut, etten koskaan väheksy toisen ihmisen ammatin edellyttämiä taitoja, varsinkaan jos itselläni ei ole siitä hyvää kokemusta.