Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ma en kylla arvosta sellaista aitia joka laittaa lapsen hoitoon aivan vauvana jo. Tai oikeastaan jos laittaa alle 3-vuotiaan hoitoon..

Vierailija
16.10.2006 |

Itse äitinä en voi käsittää miten joku ei halua viettää aikaa lapsensa ja nähdä kehityksen lapsessaan. Tiedän että tämä on väärin ja olenkin hyvin suvaitsevainen muuten enkä tätä kertoisi kenellekkään ystävälleni mutta oikeasti ajattelen näin.



Sitten vedotaan ' en mä jaksa, mun pää räjähtää' ym ym soopaan. Sitähän se lapsen ' tekeminen' on! Siitä pitää kantaa vastuu. Kannattaisi pikkaisen harkita ennen lapsen ' tekemistä' että voiko, pystyykö ja osaako luopua vähäksi aikaa omista (ei kaikesta mutta isosta osasta) tavoista edes siksi aikaa kun lapsi on pieni ja kaikkein herkimmillään.



Eri asia tietenkin nämä jotka oikeasti sairastuvta masennukseen, sehän on ihan luokiteltu sairaudeksi ja johtuu jostakin aivojen ****= jostakin, en tiedä mistä.



Tai sitä en käsitä jos sanotaan että " ei ole varaa olla kotona" ! Ei varmasti olekkaan jos äidin pitää kulkea hienoissa vaatteissa, pitää olla rakennekynttä ja uutta tukkaa joka viikko. Tai jotain muuta turhanpäiväistä. Ei vaan kehdata myöntää muille eikä varsinkaan itselleen että ei HALUA luopua ITSE mistään.



Enkä ole kateellinen. :) Minulla on hienoja vaatteita (kirpparit ym) ja parturissakin käyn. Sekä urheilen jne jne. Ja silti olen kotiäitinä.



Nämä ovat minun ajatuksiani. Oikeita ajatuksia. Niitä joita ei ääneen sanota.



Onko muilla muita salattuja ajatuksia?

Kommentit (98)

Vierailija
61/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapseni heräsi juuri, ei ole aikaa enää kirjoitella samaa asiaa koko ajan. En ole väittänyt että olen täydellinen äiti. Kirjoitin vain etten arvosta äitejä jotka vievät lapset hoitoon pienenä ja se on minun mielipiteeni. Teidän ei tosiaankaan tarvitse siitä välittää mutta sen kuitenkin teitte.



Lukekaa ja opetelkaa ymmärtämään lukemanne, nyt täytyy lähteä lapsen kanssa!



Ap



Haukkumisella ja tekosyiden hakemisella te vain yritätte vaientaa omatuntonne.

Vierailija
62/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

MIKSI naisten työhönpaluu on itsekkyyttä mutta miesten työssäkäynti ei, kun heillä on pieniä lapsia?



en vaan pysty ymmärtämään tätä logiikkaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Mihin perustat nämä väitteesi? Kyllä äidit jäivät ennen vanhaan helpommin kotiäideiksi.

Vierailija:


Ikinä ennen Suomessa ei ole ollut mahdollista, että äidit olisivat tällä tavalla keskittyneet lastensa hoitoon ja tarpeisiin. Pari vuosikymmentä sitten lapset olivat pienestä pitäen lastentrarhoissa, sitä ennen enemmän tai vähemmän heitteillä vanhempien sisarusten (esim. vauva 5-vuotiaan) valvonnassa. Vasta viimiset 15-20 vuotta Suomessa on laajassa mittakaavassa ollut varsinaisia kotiäitejä. Voimme siis todeta, että kotiäitiys ja lasten hoitaminen kotona aiheuttaa lasten psyykkiset ongelmat, jos sinun logiikkaasi seurataan.

Vierailija
64/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:

Tästä(kin) ketjusta ilmenee jo aika helposti, kuinka aikaisin lapsensa hoitoon vieneet yrittävät selitellä valintaansa mitä kummallisimmin argumentein tai sitten puolustautuvat hyökkäämällä ap:ta kohtaan.

Mikä muu voisi olla siihen syynä kuin HUONO OMATUNTO?

Vierailija
65/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä jaksa provoilla. Tuo on jo aika väsynyttä tekstiä.

Vierailija
66/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Ikinä ennen Suomessa ei ole ollut mahdollista, että äidit olisivat tällä tavalla keskittyneet lastensa hoitoon ja tarpeisiin. Pari vuosikymmentä sitten lapset olivat pienestä pitäen lastentrarhoissa, sitä ennen enemmän tai vähemmän heitteillä vanhempien sisarusten (esim. vauva 5-vuotiaan) valvonnassa. Vasta viimiset 15-20 vuotta Suomessa on laajassa mittakaavassa ollut varsinaisia kotiäitejä. Voimme siis todeta, että kotiäitiys ja lasten hoitaminen kotona aiheuttaa lasten psyykkiset ongelmat, jos sinun logiikkaasi seurataan.

STM:n tutkimuksen mukaan 70% alle 3-vuotiaista lapsista hoidetaan kotona...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

elää miehensä siivellä vuosikaupalla vedoten " lasten parhaaseen" eikä viitsi mennä töihin.

Vierailija
68/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ammattikasvattaja, eli lastentarhanopettaja/luokanopettaja koulutukseltani. Ja jos aiheesta jotain tiedät, niin luullakseni tiedät myös sen, että vääjäämättä lähes jokainen aihetta käsitellyt tutkimus osoittaa faktaksi sen, ettei alle kolmivuotiaan kehitystasolle ole sopivaa olla erossa vanhemmistaan. Tutkimuksia on lukuisia.



Jos aihe sinua todella kiinnostaa, voin lisätä sinulle viitelistan (useimmat tutkimukset löytyvät myös painettuina kirjoina kirjastoista) myöhemmin palattuani kotiin. Googlettamalla löytyy aiheesta myös mukavasti tietoa, lisäksi lastenpsykiatrit kertovat useimmiten auliisti oman kantansa asiaan. Tutustuppa vaikka Jari Sinkkosen teoksiin, tai Liisa Keltinkangas-Järvinen(nimi saattoi mennä aivan metsään), mm. sieltä löytänet tutkimustuloksia ja myös ammattilaisten näkemyksiä ja tulkintoja näistä tutkimuksista. Oleppa hyvä:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Miten nämä termit liittyvät tekstiin? Pyydän myös tarkkaa selvitystä millä tavalla ne rasittavat mielestäsi yhteiskuntaa. Odotan mielenkiinnolla.







Vierailija
70/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin kuin moni muukin minun tutuistani ja ihan tasapainoisia olemme olleet läpi elämän. Se on kyllä totta, että pienen lapsen paras paikka on kotona, mutta ei hoitoon vieminen nuorena silti selitä lasten kasvavaa masentuneisuutta. Tällä logiigalla suurin osa mapallon lapsista voisi pahoin sen vuoksi, että äiti on lähtenyt töihin ja vienyt lapsensa hoitoon.

Arvostan ap:n päätöstä jäädä kotiäidiksi, mutta opettele suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta, koska kuitenkin meillä kaikilla on omat intressit tehdä päätöksiä elämässä, joskus ne ovat vääriä ja joskus oikeita toisten mielestä, mutta pääasia on, että itse kantaa vastuun tekemisistään. Luulen ap, että sinuakin olisi helppo arvostella monesta asiasta, joita teet muitten mielestä väärin, mutta koska olemme suvaitsevaisa emme puutu niihin, eikös niin. Lämpöistä syksyä kaikille!

t. puolikas kotiäiti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Älä jaksa provoilla. Tuo on jo aika väsynyttä tekstiä.

Ymmärrän, että sinun on vaikea ymmärtää sitä.

Vierailija
72/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jään odottelemaan.





-50-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotain kertoo maatilan emännän lapsenvahtimismahdollisuuksista, että esimerkiksi isäni ehti 2-vuotiaana tappaa kaksoissiskonsa kanssa useita kanoja kirveellä ennen kuin kukaan huomasi. Ja kyse ei ollut siitä, että heidän maatalon emäntä äitinsä olisi ollut välinpitämätön tai huono äiti vaan sen aikaisesta lastenhoitotilanteesta maatiloilla. Ja talossa muuten oli vielä vanha emäntä ja viisi piikaakin ja isälläni vanhempia sisaruksia. Silti lastenvahtimisen taso oli tuo. Ei todellakaan mitään nykyajan kotiäitiyttä. Kotiäitejä oli lähinnä porvarisperheissä 20-60-luvuilla, tähän yhteiskuntaluokkaan kuului kuitenkin vain muutama prosentti suomalaisista. 70-luvulla kotiäitiys väheni todella vähiin ja nyt kotiäitejä on enemmän kuin koskaan.

Vierailija:

Mihin perustat nämä väitteesi? Kyllä äidit jäivät ennen vanhaan helpommin kotiäideiksi.

Vierailija:


Ikinä ennen Suomessa ei ole ollut mahdollista, että äidit olisivat tällä tavalla keskittyneet lastensa hoitoon ja tarpeisiin. Pari vuosikymmentä sitten lapset olivat pienestä pitäen lastentrarhoissa, sitä ennen enemmän tai vähemmän heitteillä vanhempien sisarusten (esim. vauva 5-vuotiaan) valvonnassa. Vasta viimiset 15-20 vuotta Suomessa on laajassa mittakaavassa ollut varsinaisia kotiäitejä. Voimme siis todeta, että kotiäitiys ja lasten hoitaminen kotona aiheuttaa lasten psyykkiset ongelmat, jos sinun logiikkaasi seurataan.

Vierailija
74/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen itse lastentarhanopettaja joten mulla varmaan on kiinnostus kaikkein vähäisin viedä omaa lastani alle 3-vuotiaana hoitoon ja mennä hoitamaan muiden kakaroita! Kuitenkin tilanne näyttää siltä että on mentävä. Opintolainoja maksetaan jo 400 euroo kuussa ja vaikka maksamme asuntolainasta vain korot silti maksuerä yhtiövastikkeen kanssa on jo 800 euroa. Sitten vielä muut tavanomaiset laskut niin ei vain rahat riitä! Viimeksi jäi laskujen jälkeen 90 euroo tilille!



Ja joku joka kommentoi ettei perhepäivähoitaja voi olla lapselle läheinen aikuinen on kyllä täyttä sooppaa! Monesti hoitajat (päiväkodin tai muun) ovat juurikin niitä lapsille hyvin läheisiä ihmisiä jolle kerrotaan sellaisetkin murheet joita vanhemmille ei uskalleta. Hoitajaa näkee monet lapset ennemmän kuin vanhempiaan saatikka sitten mummoja.



Kyllä moni hoitotyössä oleva tekee työtään täydestä sydämestä. Ei kai näillä palkoilla kukaan huvikseen tätä tee?!



Mutta toki pienen lapsen paras paikka olisi kotona. Niin kauan kun se mitä lapsi tarvitsee on hoiva, rakaus ja syli. Mutta älkää sanoko että kaikilla on tähän mahdollisuus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Meidän perheessä mies tienaa tällä hetkellä perheelle elannon, minä olen hoitovapaalla. Töissä ollessa tienasin yhtä paljon kuin mies.



Meillä -ja toivottavasti joka perheessä- lapset ovat yhteinen " projekti" eli jos äiti hoitaa lapsia kotona, ei silloin " elellä toisen siivellä" vaan puhalletaan yhteen hiileen. Eri asia olisi, jos ei olisi lapsia ja toinen vain makaisi kotona toisen tienatessa elantoa.



Ja itse kyllä varmasti nauttisin taas töihin paluusta mutta sen ehdin tekemään sitten kun lapsi on tarpeeksi vanha olemaan vieraiden ihmisten hoidossa.







Vierailija
76/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en missään nimessä allekirjoita väitettä siitä, että lasten pahoinvoinnin selittäisi hoitoon vieminen... Olisi aika naiivia olettaa näin. Mutta pahoinvoinnin takana voi kyllä piillä aiheeseen liittyvä seikka, nimittäin aikuiset kiire. Kiire kasvaa koko ajan kilpailuyhteiskunnassamme ja se vaikuttaa vääjäämättä lapsiin. Sen vuoksi olisikin ihanaa, että tuomitsematta, jokainen keskittyisi omiin lapsiinsa ja hoitaisi hiedät siten, että rehellisesti voisivat sanoa ajatelleensa ensin lasten etua. Eiköhän näin myös aikuisten onnellisuus kasvaisi yhdessä lasten onnen kanssa:)



terv:12

Vierailija
77/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Minä taas en arvosta sellaista naista, joka

elää miehensä siivellä vuosikaupalla vedoten " lasten parhaaseen" eikä viitsi mennä töihin."



Itse olen sitä mieltä, että suuri(n) osa täällä jeesustelevista äideistä on kotona lapsen kanssa pidempään ainoastaan siksi, ettei saa töitä tai viitsi lähteä töihin.



Omatunto kolkuttaa ja siksi pitää yrittää keksiä jotain perusteluita kotona ololle.

Vierailija
78/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

t. viiden lapsen äiti, jonka perhe asuu omistusasunnossa ahtaasti, mutta tällä akateemisella koulutuksella ei ole varaa asua vuokrallakaan

Vierailija
79/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja että parivuotias yksi lapsi kuluttaa samanverran kuin pari teini-ikäistä nuorta miestä.

Vierailija
80/98 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika iso osa Suomen työikäisestä väestöstä olisi useita vuosia pois töistä. Varsinkin naisvaltaisilla aloilla olisivat työnantajat ihmeissään. Ajatellaan vaikka sairaalaa, jossa suurin osa työntekijöistä naisia. Kun hoitovapaalaisen sijainen ja vielä sijaisen sijainenkin ehtisivät äitiysloman ja hoitovapaan aikana jäädä kotiin omien lastensa kanssa niin miten ihmeessä homma toimisi? Mikä olisi yhteiskunnallinen vaikutus jos kaikki äidit olisivat vähintään kolme vuotta kotona? Kuka enää palkkaisi " lapsentekoiässä" olevaa naista? Mitä, hä?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi neljä