Lue keskustelun säännöt.
Ma en kylla arvosta sellaista aitia joka laittaa lapsen hoitoon aivan vauvana jo. Tai oikeastaan jos laittaa alle 3-vuotiaan hoitoon..
16.10.2006 |
Itse äitinä en voi käsittää miten joku ei halua viettää aikaa lapsensa ja nähdä kehityksen lapsessaan. Tiedän että tämä on väärin ja olenkin hyvin suvaitsevainen muuten enkä tätä kertoisi kenellekkään ystävälleni mutta oikeasti ajattelen näin.
Sitten vedotaan ' en mä jaksa, mun pää räjähtää' ym ym soopaan. Sitähän se lapsen ' tekeminen' on! Siitä pitää kantaa vastuu. Kannattaisi pikkaisen harkita ennen lapsen ' tekemistä' että voiko, pystyykö ja osaako luopua vähäksi aikaa omista (ei kaikesta mutta isosta osasta) tavoista edes siksi aikaa kun lapsi on pieni ja kaikkein herkimmillään.
Eri asia tietenkin nämä jotka oikeasti sairastuvta masennukseen, sehän on ihan luokiteltu sairaudeksi ja johtuu jostakin aivojen ****= jostakin, en tiedä mistä.
Tai sitä en käsitä jos sanotaan että " ei ole varaa olla kotona" ! Ei varmasti olekkaan jos äidin pitää kulkea hienoissa vaatteissa, pitää olla rakennekynttä ja uutta tukkaa joka viikko. Tai jotain muuta turhanpäiväistä. Ei vaan kehdata myöntää muille eikä varsinkaan itselleen että ei HALUA luopua ITSE mistään.
Enkä ole kateellinen. :) Minulla on hienoja vaatteita (kirpparit ym) ja parturissakin käyn. Sekä urheilen jne jne. Ja silti olen kotiäitinä.
Nämä ovat minun ajatuksiani. Oikeita ajatuksia. Niitä joita ei ääneen sanota.
Onko muilla muita salattuja ajatuksia?
Kommentit (98)
että äitinä ja kasvatustieteiden maisterina olen ap: kanssa samaa mieltä. Ihan pahaa tekee, kun eräs tuttava perhe raahaa puolivuotiasta vauvaa hoitoon harva se yö (joskus 2-3 kertaa VIIKOSSA) ja äidillä on kiire koko ajan kaikkialle, vaan ei vauvan luo:( Vastustan suunnattomasti pienten lasten hoitoa kodin ulkopuolella, ellei hoitaja ole esim. mummo tmv. En tuomitse ihmisä, jotka näin toimivat, mutta säälin kyllä heidän lapsiaan.
Alle kaksi vuotias on ehdottomasti liian nuori hoitoon. Tämähän on fakta, jota on turha pyrkiä omantunnon puhdistamiseksi kieltämään. Osa kaksivuotiasita pärjännee hoidossa aivan mallikkaasti, kunhan päivät eivät ole kovin pitkiä. Ylipäätään alle kouluikäiselle lapselle jo kahdeksan tunnin hoitopäivä on aivan liian pitkä, mutta minkäs teet. Töitäkin on useimpien tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiviäkin kiinnostaa, mitä sinä mahdollisesti arvostat, jos suoraan sanon.
Että olen kyllästynyt näihin itsensä jumaliksi korottaneisiin " minä hoidan lapseni itse" -ämmiin.
Vierailija:
joka ei viitsi jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Miksi miehet yleensä tekevät lapsia jos eivät viitsi käyttää 50%:a vanhempianvapaasta ja kotihoidontuesta?
Ja koska äiti synnyttää ja kantaa lastaan, hänellä pitäisi olla syvempi suhde lapseen. Äidinrakkautta. Se on mielestäni hitusen vahvempaa kuin isänrakkaus. Ihan pikkiriikkisen.
Ap jonka mies rakastaa lastaan yli kaiken ja touhuaa tämän kanssa päivittäin.
Niin moni asia on tahdosta kiinni.
Monet heistä ovat apeahkoja ja yksinäisiä, kaipaavat varmaan kotiin. Seuraan erästäkin pikkuista lähes päivittäin. Äitinsä kanssa on iloinen, päivisin puistossa hoitotätiensä kanssa surullisen näköinen. Äiti ei varmaan tiedä mitään, tuskin hoitajat sitä suoraan viitsivat sanoa jos päivä muuten menee ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hyvältä vaikuta, kun samaa jankkia väännetään täällä päivästä toiseen. Et ole ap keksinyt pyörää, muutama muukin fanaatikkotantta täällä on asiasta mesonnut! Ehdotan seuraavaa: mies kotiin lapsia hoitamaan, vaimo maailmalle opiskelemaan tai tienaamaan sekä saamaan muuta ajateltavaa kuin kotiympyrät. Tekisi hyvää teidänkin perheelle ;)
Vierailija:
kiviäkin kiinnostaa, mitä sinä mahdollisesti arvostat, jos suoraan sanon.Että olen kyllästynyt näihin itsensä jumaliksi korottaneisiin " minä hoidan lapseni itse" -ämmiin.
Kiinnosti kuitenkin sen verran että vaivauduit lukemaan ja vastaamaan.
Ja jos olisit lukenut, tietäisit että ap ei korota itseään mihinkään. Paljastaa vain salaiset ajatuksensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerropas kasvatustieteen tohtorille, että miten se mummous pelastaa lapsen? lapsen saa siis viedä kodin ulkopuolelle, jos hoitaja on mummo mutta muuten ei. meillä ei ole isovanhempia, jotka hoitaisivat lapsia ja sen sijaan lapset menivät 1,5-vuotiaana (toinen 2,5 v) ihanalle mummoikäiselle perhepäivähoitajalle, joka oli lapsille se läheinen vanhempi aikuinen (koska isovanhempia ei ole). häiriintyivätkö lapseni nyt, koska nainen ei ollut oikea mummo?
aivan riittävästi palstalöaisten koulutustasosta. Olen itsekin ammattikasvattaja ja täytyy kyllä todeta että se, mihin 12 viittasi kirjoituksellaan on täyttä totta: eli tutkimustulokset ja faktat halutaan kiistää, ettei vanhemmilla ole paha mieli... Pienen lapsen paikka on kotona, siis ainoa oikea paikka.
Ja kyllä, kotihoidon tuella pärjää:) Lainaa ei ole pakko luhentää hoitovapaalla juuri yhtään, se on vain neuvottelukysymys. Mutta ihmiset ovat niin itsekkäitä, etteivät koskaan todella halua miettiä tekojensa seurauksia, on niin kurjaa huomata toimineensa itsekkäällä. Ja tottahan töissä helpommalla pääsee... Sen olen itse taas autuaasti huomannut kun hoitovapaani loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys ap:lle: kun olet noin kovasti naisten työssäkäyntiä vastaan, onko itselläsi työpaikka? Minkäikäisen lapsen kanssa olet kotona?
ei tee tiukkaakaan jättää yksivuotiasta yli viikoksi hoitoon ja lähteä miehensä kanssa etelänmatkalle. En sano, että hyväksyn hänenkään ratkaisujaan täysin, mutta mikä minä olen niitä tuomitsemaankaan.
Mutta nähtävästi se kasvatustieteen opiskelu pääaineena ei takaa sitä, että yrittäisi erityisesti lapsen asemaan asettautua.
että äitinä ja kasvatustieteiden maisterina olen ap: kanssa samaa mieltä. Ihan pahaa tekee, kun eräs tuttava perhe raahaa puolivuotiasta vauvaa hoitoon harva se yö (joskus 2-3 kertaa VIIKOSSA) ja äidillä on kiire koko ajan kaikkialle, vaan ei vauvan luo:( Vastustan suunnattomasti pienten lasten hoitoa kodin ulkopuolella, ellei hoitaja ole esim. mummo tmv. En tuomitse ihmisä, jotka näin toimivat, mutta säälin kyllä heidän lapsiaan.
Alle kaksi vuotias on ehdottomasti liian nuori hoitoon. Tämähän on fakta, jota on turha pyrkiä omantunnon puhdistamiseksi kieltämään. Osa kaksivuotiasita pärjännee hoidossa aivan mallikkaasti, kunhan päivät eivät ole kovin pitkiä. Ylipäätään alle kouluikäiselle lapselle jo kahdeksan tunnin hoitopäivä on aivan liian pitkä, mutta minkäs teet. Töitäkin on useimpien tehtävä.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ei hyvältä vaikuta, kun samaa jankkia väännetään täällä päivästä toiseen. Et ole ap keksinyt pyörää, muutama muukin fanaatikkotantta täällä on asiasta mesonnut! Ehdotan seuraavaa: mies kotiin lapsia hoitamaan, vaimo maailmalle opiskelemaan tai tienaamaan sekä saamaan muuta ajateltavaa kuin kotiympyrät. Tekisi hyvää teidänkin perheelle ;)
Rakastan lastani niin paljon että olen valmis luopumaan vähäksi aikaa omista tavoistani. Olenko minä myöskään väittänyt että olen ainoa joka on tätä mieltä?
Ja kuule, jos näkisit minut et pitäisi minua tanttana ja jos joku täällä olisi kateellinen niin se olisit kyllä sinä. ;)
Soitanpa tästä heti lastensuojeluun, että hakevat lapset pois. En ole kelvollinen äidiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ymmärrä sitä, että " imetys ei onnistunut. Maitoa ei tullut" -fraasia. Enkä sitä, että odotusaikaan ollaan tupakoimatta, mutta sillä hetkellä, kun vauva plumssahtaa maailmaan on kymmenen röökiä suupielessä käryämässä. En ymmärrä sitä, että äidin pitäisi olla se kaikkivoipa perheessä. Että kaikki lapseen kohdistuvat uhraukset pitäisi tulla äidin persuuksista - esim. juuri tuo, että ÄITI laittaa lapsen hoitoon. Eikö se isäkin ole siinä mukana?
Onhan noita äitiyteen liittyviä asioita useita, joita ajattelee omalla tavallaan, omassa pikkupäässänsa, eikä tuo niitä koskaan esille julkisesti.
itse olen fm, ylempi toimihenkilö kunnalla ja palkka 2900 eur, lapset laitan päiväkotiin 1,5 vuoden ikäisinä
Eikä hallitse sisälukutaitoa? Joopa joo. Tarkoitin mummo kommentillani sitä, että lasta voi hoitaa mielestäni (huom: MIELESTÄNI!!) myös, jos siis muuta vaihtoehtoa ei ole, joku muu lapsen elämässä tärkeä ja pysyvä aikuinen. Usein tällaisia ovat juuri isovanhempien lisäksi esim. tädit ja sedät.
Ja ei, tietenkään perhepäivähoitaja ei ole sama asia! Tuskin tapailette perhepäivähoitajaanne vapaa-ajallanne, saati sitten vaikkapa viikonloppuisin kun hoitoajat ovat ohi. Ei perhepäivähoitajaa, joka siis työkseen hoitaa lapsia, voi verrata lapsen elämässä pysyviin aikuisiin.
En missään vaiheessa maininnut sanallakaan traumoja tai että hoito jotenkin traumatisoisi lapsia. Kuitenkin lukuisat tutkimustulokset kiistatta paljastavat totuudeksi sen, että pieni lapsi kokee ikään kuin lukuisia pieniä kuolemia, kun hänet säännöllisesti erotetaan vanhemmistaan. Pieni lapsi ei kykene kannattelemaan muistoa vanhemmistaan useita tunteja, vaan kokee tulleensa hylätyksi. Mutta tämänhän sinä kasvatustieteiden tohtorina varmasti jo tiesitkin:)
terv: 12
Onko päivähoito haitallista ja tuhoisaa nimenomaan suomalaislapsille vai myös esim. brittiläisille, ranskalaisille ja usalaisille lapsille? Jos niille myös, niin miten nämäkin kansat ovat kehittyneet näinkään pitkälle näinkään selväjärkisenä, kun otetaan huomioon, miten suuri osa lapsista joutuu hoitoon muutaman kuukauden ikäisinä?
Vierailija:
Kysymys ap:lle: kun olet noin kovasti naisten työssäkäyntiä vastaan, onko itselläsi työpaikka? Minkäikäisen lapsen kanssa olet kotona?
Vaan että jos niitä lapsia ' tehdään' , niistä pitäisi myös ottaa se vastuu. Ja siihen vastuuseen kuuluu hoitaa lapsi kotona. Jokainen voi itse miettiä onko valmis siihen (esim. jättämään työt muutamaksi vuodeksi) ennen kuin harkitsee lasta. Jos ei ole, niin jättää lapset siltä erää ' tekemättä' . Karua mutta todistetusti totta.
Kyllä, minulla on työpaikka. Lapseni on kahden vuoden ja toinen on tulossa. :)
Milloin ajattelit muuten ap mennä itse takaisin töihin, vai onko koulut kesken?
Vierailija:
Vierailija:
Kysymys ap:lle: kun olet noin kovasti naisten työssäkäyntiä vastaan, onko itselläsi työpaikka? Minkäikäisen lapsen kanssa olet kotona?Vaan että jos niitä lapsia ' tehdään' , niistä pitäisi myös ottaa se vastuu. Ja siihen vastuuseen kuuluu hoitaa lapsi kotona. Jokainen voi itse miettiä onko valmis siihen (esim. jättämään työt muutamaksi vuodeksi) ennen kuin harkitsee lasta. Jos ei ole, niin jättää lapset siltä erää ' tekemättä' . Karua mutta todistetusti totta.
Kyllä, minulla on työpaikka. Lapseni on kahden vuoden ja toinen on tulossa. :)
joka ei viitsi jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Miksi miehet yleensä tekevät lapsia jos eivät viitsi käyttää 50%:a vanhempianvapaasta ja kotihoidontuesta?