Ei ketään ketä pyytää kummiksi
Vauva syntyy parin kuukauden sisään, eikä keksitä yhtään keitä voisimme pyytää kummeiksi. Minulla ja miehellä molemmilla pienet suvut, jossa ei sopivia kummiehdokkaita ole. Lisäksi meillä ei ole läheisiä ystäviäkään. Sellaisia kavereita on kyllä mitä nähdään välillä, mutta kehtaako sellaista pyytää kummiksi? Näillä kaikilla kavereilla kuitenkin on omat parhaat ystävänsä ja vähän tuntuu, että eivät ainakaan odota kummiksi pyyntöä :/
Onko muita ketkä olleet vastaavassa tilanteessa? Mitä olette tehneet?
Kommentit (349)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat voivat olla kummeja. Eikö teillä ole sisaruksia?
Sisaruksia ei ole kummallakaan. Eikä serkkuja :(
Isovanhemmissa mietityttää vain se, että he ovat jo vanhoja, eivätkä välttämättä kerkeä kovin pitkään lapsen elämässä olemaan.
Kaste kyllä haluttaisiin lapselle.
Ap
Kummin tehtävä on todistaa kaste, eli jos elävät kastajaisten yli, niin tehtävä on suoritettu.
Kyllähän siihen kuuluu myös lapsen kristillinen kasvatus aina siihen saakka, että lapsi käy rippikoulun.
Kummit siunaavat kummilapsen ripille päästessä. Tosin ei sen pakko ole olla kummi, siihen voi sopia jonkin toisenkin, jos kummi ei paikalle pääse. Rippikoulun isoinen voi vaikka tehdä sen tai omat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi liittää puolustuskyvytön lapsi johonkin lahkoon?
Ei siitä ole lapselle mitään haittaa. Kyllä se sieltä aikanaan pois pääsee, jos haluaa.
Sitähän se vanhempana oleminen on, että tekee puolustuskyvyttömälle lapselle kaikenlaisia asioita. Pistää sen esimerkiksi syömään perunaa, vaikka voihan lapsi olla vakaumuksellinen karppaaja. Päättää sen vaatteiden värit ym., ja jopa antaa sille nimen, ihan lupaa kysymättä, vaikka se voi inhota nimeään.
Hyvinkin voi olla kirkkoon kuulumisesta haittaa lapselle. Lahkoja on monenlaisia. Itse olen kristityksi kasvatettu, nykyisin ateisti. Lapsuuteni oli kamala, yhtenä syynä juurikin pakkouskonto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän asian sivuun, mutta itse en voisi ajatella lapsen "kummiksi" sellaista, joka ei kuulu kirkkoon, koska kummin merkitys ja tehtävä sanotaan selkeästi kastettaessa.
Miettikää oikeasti kummit, miten olette hoitaneet " kummin tehtävät kirkollisen ohjeistuksen mukaan?
Todellakin kannattaa miettiä. Siitä jokainen osaa vetää johtopäätökset.Suora sitaatti omasta kummikirjastani:
"Saat iloita hänen kanssaan, kuunnella häntä ja osoittaa hänelle rakkautta. Myös kummilapsesi on saanut tärkeän ihmisen. jonka puoleen voi halutessaan kääntyä"
Mikä tuossa on sinulle ylivoimaista?
En ole tuo jolta kysyt, mutta harmikseni olen huomannut tehtävän itselleni ylivoimaiseksi. En vain jotenkin osannut olla kummilapseni kanssa enää kun hän saavutti kouluiän, ja alkoi olla omia kavereita ym. Tiesin kyllä jo tehtävään suostuessani, että vähän vierastan lapsia, mutta ajattelin, että voisin oppia, ja ihan pikkulapsiaika vielä sujuikin.
Se kristillinen kasvatus ei siis ollut ongelma, vaan kaikki muu, mitä kummilta odotetaan. Kummilapsi on nyt kyllä jo aikuinen, eli ehkä voin ajatella että velvollisuus hoidettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat voivat olla kummeja. Eikö teillä ole sisaruksia?
Sisaruksia ei ole kummallakaan. Eikä serkkuja :(
Isovanhemmissa mietityttää vain se, että he ovat jo vanhoja, eivätkä välttämättä kerkeä kovin pitkään lapsen elämässä olemaan.
Kaste kyllä haluttaisiin lapselle.
Ap
Kummin tehtävä on todistaa kaste, eli jos elävät kastajaisten yli, niin tehtävä on suoritettu.
Kyllähän siihen kuuluu myös lapsen kristillinen kasvatus aina siihen saakka, että lapsi käy rippikoulun.
Kummit siunaavat kummilapsen ripille päästessä. Tosin ei sen pakko ole olla kummi, siihen voi sopia jonkin toisenkin, jos kummi ei paikalle pääse. Rippikoulun isoinen voi vaikka tehdä sen tai omat vanhemmat.
Väärin. Missään ei sanota, että sitä kristillistä kasvatusta pitää harjoittaa rippikouluun saakka saati, että se kasvatus olisi kummien pakollinen tehtävä. Toisekseen: Rippilapsen siunaa pappi. Kummi on siinä vain osallisena, mutta kummin ei ole pakko siihen osallistua. Siunaamiseen voi mennä kuka tahansa läheinen aikuinen. Itse olin oman siskoni siunaamassa, koska sisko ei halunnut tehtävään itselleen tuntematonta kummiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän asian sivuun, mutta itse en voisi ajatella lapsen "kummiksi" sellaista, joka ei kuulu kirkkoon, koska kummin merkitys ja tehtävä sanotaan selkeästi kastettaessa.
Miettikää oikeasti kummit, miten olette hoitaneet " kummin tehtävät kirkollisen ohjeistuksen mukaan?
Todellakin kannattaa miettiä. Siitä jokainen osaa vetää johtopäätökset.Suora sitaatti omasta kummikirjastani:
"Saat iloita hänen kanssaan, kuunnella häntä ja osoittaa hänelle rakkautta. Myös kummilapsesi on saanut tärkeän ihmisen. jonka puoleen voi halutessaan kääntyä"
Mikä tuossa on sinulle ylivoimaista?
En ole tuo jolta kysyt, mutta harmikseni olen huomannut tehtävän itselleni ylivoimaiseksi. En vain jotenkin osannut olla kummilapseni kanssa enää kun hän saavutti kouluiän, ja alkoi olla omia kavereita ym. Tiesin kyllä jo tehtävään suostuessani, että vähän vierastan lapsia, mutta ajattelin, että voisin oppia, ja ihan pikkulapsiaika vielä sujuikin.
Se kristillinen kasvatus ei siis ollut ongelma, vaan kaikki muu, mitä kummilta odotetaan. Kummilapsi on nyt kyllä jo aikuinen, eli ehkä voin ajatella että velvollisuus hoidettu.
Mitä kummilta sitten odotetaan? Minulta ei ole odotettu yhtään mitään, vaikka kummilapsia on neljä. Ihan itse olen saanut valita, miten lasten elämään osallistun ja mitään kristillistä en ole heille missään vaiheessa tuputtanut. Ihmisillä on todella kummallinen käsitys kummiudesta, joka on oikeasti vain todistajana toimimista kasteen aikana. Vai ajatteletko, että ne seurakunnan puolesta saatavilla olevat viran puolesta kummeiksi tulevat, jotenkin osallistuvat täysin tuntemattoman lapsen kasvatukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi liittää puolustuskyvytön lapsi johonkin lahkoon?
Ei siitä ole lapselle mitään haittaa. Kyllä se sieltä aikanaan pois pääsee, jos haluaa.
Sitähän se vanhempana oleminen on, että tekee puolustuskyvyttömälle lapselle kaikenlaisia asioita. Pistää sen esimerkiksi syömään perunaa, vaikka voihan lapsi olla vakaumuksellinen karppaaja. Päättää sen vaatteiden värit ym., ja jopa antaa sille nimen, ihan lupaa kysymättä, vaikka se voi inhota nimeään.
Hyvinkin voi olla kirkkoon kuulumisesta haittaa lapselle. Lahkoja on monenlaisia. Itse olen kristityksi kasvatettu, nykyisin ateisti. Lapsuuteni oli kamala, yhtenä syynä juurikin pakkouskonto.
Ateistina sinulla on vielä paljon opittavaa. Muun muassa se, mikä ero on uskonnolla ja kirkolla. Nehän ovat kaksi eri asiaa. Kirkko ei ole kuin instituutio. Siihen kuuluminen on yhtä haitallista kuin väestörekisterissä nimen pitäminen.
Isovanhemmatkin käyvät kummeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kummit pakollisia?
Jos haluaa kasteen lapselle niin on.
Haluaako lapsi kasteelle, tukeeko uskontoanne ja pystyykö antamaan siihen pätevän suostumuksensa? Jos ja kun ei, niin asia on sillä selvä.
Eiköhän se ole ihan jokaisen vanhemman oma asia miten lapsensa kasvattaa. Suomessa kun on uskonnonvapaus.
Paitsi että lapsilla ei ole uskonvapautta. Vasta 18 vuotias saa itse valita mihin seurakuntaan kuuluu tai kuuluuko mihinkään. 18 vuotiaiden kohdalla kirkosta eroaminen sitten onkin aika vilkasta, kun siihen asti on pakkopidetty uskonnossa.
Kirkkoon kuuluminen ei edellytä uskomista. Eli lapsillakin on uskonvapaus. Saa uskoa vaikka kivimöykkyihin, vaikka kuuluisikin nimellisesti evankelisluterilaiseen kirkkoon. Aika moni kirkkoon kuuluvista aikuisistakin on jäsen vain tavan vuoksi, ei uskon takia.
Aika omituisesti käännät asian päälaelleen. Sehän on mitä suurimmassa määrin toisen vakaumuksen loukkaamista että pakotetaan kuulumaan uskontokuntaan, vaikka ei usko sen oppeihin. Se on eriasia, jos joku haluaa kuulua uskontokuntaan, jonka oppeja ei usko.
Yllättävän moni yhtäkkiä on kovin uskovainen kun kyse häistä ja ristiäisistä.
Ei selvästi olla loppuun asti ajateltu asiaa, tehdään vaan niinkuin muutkin ilman syvempää ajatustyötä. Uskotteko edes Jumalaan?
Samat ihmiset yleensä noloilevat jos tulee uskosta puhe. Kummin tehtävä opettaa lasta pysymään Jumalanpelossa. Olla kristityn esikuva ja kasvattaa lasta kristittyyn elämään.
Kuitenkin elämme vuotta 2022. Kirkot pitäisi vapauttaa kansan käyttöön ja muuttaa koko konsepti pois valtiolta.
Pidän perinteistä, mutta ev lut touhu ei kuulu nykyaikaan.
Perinteet ovat eri asia ja siihen ei tarvita uskontoa. Nimiäiset pitäisi saada yhtälailla pitää kauniissa vanhassa rakennuksessa jos niin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli huonot kummit valittua (sisarus joka ei pidä yhteyttä). Isovanhemmat olisi ollut parempi vaihtoehto tai ystävät.
Ehdottomasti vain sukulaisia kummeiksi. Kaverit tulee ja menee, on erittäin todennäkiöistä että yhteys kaverikummiin katkeaa. Mutta sukulaiset on ja pysyy, niistä ei pääse eroon.
Isovanhemmat ovat parhaita.
Sisarus voi tehdä sulle ja petheellesi näkymättömät ninnit loppu elämäx. Sit ei oo lapsellasi kummia ollenkaan.
Nykyään vaan hankitaan lapsia niin myöhään että isovanhemmat ovat usein todella vanhoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kummit pakollisia?
Jos haluaa kasteen lapselle niin on.
Haluaako lapsi kasteelle, tukeeko uskontoanne ja pystyykö antamaan siihen pätevän suostumuksensa? Jos ja kun ei, niin asia on sillä selvä.
Eiköhän se ole ihan jokaisen vanhemman oma asia miten lapsensa kasvattaa. Suomessa kun on uskonnonvapaus.
Paitsi että lapsilla ei ole uskonvapautta. Vasta 18 vuotias saa itse valita mihin seurakuntaan kuuluu tai kuuluuko mihinkään. 18 vuotiaiden kohdalla kirkosta eroaminen sitten onkin aika vilkasta, kun siihen asti on pakkopidetty uskonnossa.
Minä kuulun kirkkoon ihan vain siksi, että tuleva vaimoni haluaa kirkkohäät. Jumala juttuja en uskonut edes rippikouluiässä. Rippikoulun kävin puhtaasti rahan takia niin kuin arviolta 95% nuorista nykyisin tekee. Että aivan turhaa on nyt tuo paasaamisesi pakkouskonnosta.
Jos olet käynyt rippikoulun, niin voit erota kirkosta siksi aikaa kun odottelet häiutä. Häitä ennen liityt kirkkoon ja koska rippikoulu on jo käyty, niin se onnistuu helposti. Heti häiden jälkeen voit taas erota, näin et joudu edes maksamaan yhtään kirkollisveroa, koska et ole jäsenenä vuodenvaihteessa.
Historioitsija kirjoitti:
Yllättävän moni yhtäkkiä on kovin uskovainen kun kyse häistä ja ristiäisistä.
Ei selvästi olla loppuun asti ajateltu asiaa, tehdään vaan niinkuin muutkin ilman syvempää ajatustyötä. Uskotteko edes Jumalaan?
Samat ihmiset yleensä noloilevat jos tulee uskosta puhe. Kummin tehtävä opettaa lasta pysymään Jumalanpelossa. Olla kristityn esikuva ja kasvattaa lasta kristittyyn elämään.
Kuitenkin elämme vuotta 2022. Kirkot pitäisi vapauttaa kansan käyttöön ja muuttaa koko konsepti pois valtiolta.
Pidän perinteistä, mutta ev lut touhu ei kuulu nykyaikaan.
Perinteet ovat eri asia ja siihen ei tarvita uskontoa. Nimiäiset pitäisi saada yhtälailla pitää kauniissa vanhassa rakennuksessa jos niin haluaa.
Tuollaiset väitteet ovat vain uskovien harhoja. Suurimmalle osalle ristiäiset ovat nimenantojuhla ja häät pelkkä seremoniarituaali. Hyvin harvalle näissä enää on mitään uskonnollista merkitystä.
Tiedän kaksoset, joiden kummit ovat kirkkoherra ja hänen vaimonsa, kun perhellä ei ollut ketään joita pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kummit pakollisia?
Jos haluaa kasteen lapselle niin on.
Haluaako lapsi kasteelle, tukeeko uskontoanne ja pystyykö antamaan siihen pätevän suostumuksensa? Jos ja kun ei, niin asia on sillä selvä.
Eiköhän se ole ihan jokaisen vanhemman oma asia miten lapsensa kasvattaa. Suomessa kun on uskonnonvapaus.
Paitsi että lapsilla ei ole uskonvapautta. Vasta 18 vuotias saa itse valita mihin seurakuntaan kuuluu tai kuuluuko mihinkään. 18 vuotiaiden kohdalla kirkosta eroaminen sitten onkin aika vilkasta, kun siihen asti on pakkopidetty uskonnossa.
Kirkkoon kuuluminen ei edellytä uskomista. Eli lapsillakin on uskonvapaus. Saa uskoa vaikka kivimöykkyihin, vaikka kuuluisikin nimellisesti evankelisluterilaiseen kirkkoon. Aika moni kirkkoon kuuluvista aikuisistakin on jäsen vain tavan vuoksi, ei uskon takia.
Näin. En minäkään uskonut mihinkään jumaliin missään vaiheessa, vaikka ev.lut. kirkkoon oli liitetty. Erosin toki siitä heti, kun pystyi -siihen aikaan joutui vielä menemään kirkkoherranvirastoon täyttämään paperit- eikä se mikään iso vaiva ollut, mutta kyllä minusta käytäntöä pitäisi muuttaa niin, ettei lasta liitettäisi mihinkään uskontokuntaan ennen kuin on tarpeeksi vanha itse päättämään mihin haluaa kuulua jos mihinkään.
Kirkkoon liittymistä pitäisi harkita vasta rippikoulun jälkeen.
Itse harkitsin kirkosta eroa tämän takia. Esikoisella kaksi kummia, joista avioeron myötä ei nähdä toista enää koskaan ja lapsi suree tätä. Kiva kirkko tosiaan, kun pakottaa tähän typerään kummiuteen, jolla ei enää nykyisin ole edes mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kummit pakollisia?
Jos haluaa kasteen lapselle niin on.
Haluaako lapsi kasteelle, tukeeko uskontoanne ja pystyykö antamaan siihen pätevän suostumuksensa? Jos ja kun ei, niin asia on sillä selvä.
Lapsipieni. Alaikäisen lapsen asioista päättävät hänen huoltajansa eli useimmiten vanhemmat. Lapsi voi sitten täysi-ikäisenä ilmaista oman tahtonsa ja halutessaan erota kirkosta.
Tämä on ihme sirkusta. Lapsen pitää erota jostain mihinkä se ei ole oma tahtoisesti liittynyt niin pidän tätä systeemiä järjettömänä eikä kuulu enää 2022-luvulle. Kummi touhuilla ei ole enää mitään virkaa ja jälkeen jäänyt traditio sekin. Koskahan näihin tehdään muutoksia vaan pitääkö näitä ikivanhoja noudatuttaa joillakin hessaleilla.
Siinä mitään sirkusta ole. Monta muutakin asiaa pitää tehdä kun siirtyy lapsuudesta aikuisuuteen. Järjetöntä on vain se, että meuhkaa muiden ihmisten valinnoista av:lla.
Samaa mieltä. Jokaisen oma valinta.
Sitä mietin myös, että usein ateistit kuitenkin juhlivat kristillisiä juhlia kuten joulua, juhannusta, syntymäpäiviä jne. Jos kerran olet ateisti, niin miksi juhlit näitä juhlia? Miksi ateisteille pitää maksaa pyhätyölisiä, kun ei sunnuntai heille pyhä ole. Tuli vain mieleen.
Näillä "kristillisillä" juhlilla on pakanalliset juuret. Sellaista juhlaa ei olekaan, joka olisi puhtaasti ktistillinen vaan kristityt ovat vain varastaneet aiempien uskontojen juhlat ja nimenneet ne uudelleen.
Toki sopii kysyä, miksi ateisti tosiaan viettäisii minkään uskonnon juhlia? Ja toisaalta, miksi ei? Aika harva nimellisesti kirkkoon kuuluva joulua Jeesuksen syntymäjuhlana viettää, vaan tavan vuoksi ja koska on kiva pimeän talven keskellä tämmöinen iloinen juhla.
Joulusta eivät ole edes nimeä vaihtaneet, vaan käyttävät Suomessa edelleen muinais-germaanisen kekrin nimestä johdettua sanaa joulu. Joissain maissa sentään tajuttu se Kristus laittaa tilalle.
Niin: Ja miksi te kristityt vietätte vappua? Sehän 100% maallinen juhla.
Raamatussa jumala muistaakseni lupaa yhden lepopäivän viikkoon eikä vuosilomia edes mainita. Vasemmisto on hankkinut meille viisipäisen työviikon ja vuosilomat. Kirkkoon kuuluville takaisin kuusipäivänen työviikko ja vuosilomat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kummit pakollisia?
Jos haluaa kasteen lapselle niin on.
Haluaako lapsi kasteelle, tukeeko uskontoanne ja pystyykö antamaan siihen pätevän suostumuksensa? Jos ja kun ei, niin asia on sillä selvä.
Eiköhän se ole ihan jokaisen vanhemman oma asia miten lapsensa kasvattaa. Suomessa kun on uskonnonvapaus.
Paitsi että lapsilla ei ole uskonvapautta. Vasta 18 vuotias saa itse valita mihin seurakuntaan kuuluu tai kuuluuko mihinkään. 18 vuotiaiden kohdalla kirkosta eroaminen sitten onkin aika vilkasta, kun siihen asti on pakkopidetty uskonnossa.
Kirkkoon kuuluminen ei edellytä uskomista. Eli lapsillakin on uskonvapaus. Saa uskoa vaikka kivimöykkyihin, vaikka kuuluisikin nimellisesti evankelisluterilaiseen kirkkoon. Aika moni kirkkoon kuuluvista aikuisistakin on jäsen vain tavan vuoksi, ei uskon takia.
Aika omituisesti käännät asian päälaelleen. Sehän on mitä suurimmassa määrin toisen vakaumuksen loukkaamista että pakotetaan kuulumaan uskontokuntaan, vaikka ei usko sen oppeihin. Se on eriasia, jos joku haluaa kuulua uskontokuntaan, jonka oppeja ei usko.
Koeta hahmottaa, että uskonto on eri asia kuin kirkko ja kirkko on eri asia kuin lahko. Se, että sinulla on traumoja jostain sekopäälahkosta ei tee ev.lut.kirkosta mitään käännytyslaitosta, jossa ihmisiä aivopestään ja pakotetaan asioihin, joita he eivät halua tehdä. Jos et halua itse, kirkko ei osallistu elämääsi mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi liittää puolustuskyvytön lapsi johonkin lahkoon?
Ei siitä ole lapselle mitään haittaa. Kyllä se sieltä aikanaan pois pääsee, jos haluaa.
Sitähän se vanhempana oleminen on, että tekee puolustuskyvyttömälle lapselle kaikenlaisia asioita. Pistää sen esimerkiksi syömään perunaa, vaikka voihan lapsi olla vakaumuksellinen karppaaja. Päättää sen vaatteiden värit ym., ja jopa antaa sille nimen, ihan lupaa kysymättä, vaikka se voi inhota nimeään.
Hyvinkin voi olla kirkkoon kuulumisesta haittaa lapselle. Lahkoja on monenlaisia. Itse olen kristityksi kasvatettu, nykyisin ateisti. Lapsuuteni oli kamala, yhtenä syynä juurikin pakkouskonto.
Ateistina sinulla on vielä paljon opittavaa. Muun muassa se, mikä ero on uskonnolla ja kirkolla. Nehän ovat kaksi eri asiaa. Kirkko ei ole kuin instituutio. Siihen kuuluminen on yhtä haitallista kuin väestörekisterissä nimen pitäminen.
Melkoista saivartelua. Yhtä hyvin kaikki voitaisiin liittää vauvoina Temmeksen Kommunisteihin, eihän siitä jäsenyydestä ole mitään haittaa.
Kirkkoon kuulumisesta ON haittaa. Se rajaa lapsen ainevalintoja koulussa, on pakko mennä oman uskontokunnon uskonnonopetukseen. Ansioistaan lapsi joutuu maksamaan kirkollisveroa.
Vierailija kirjoitti:
Historioitsija kirjoitti:
Yllättävän moni yhtäkkiä on kovin uskovainen kun kyse häistä ja ristiäisistä.
Ei selvästi olla loppuun asti ajateltu asiaa, tehdään vaan niinkuin muutkin ilman syvempää ajatustyötä. Uskotteko edes Jumalaan?
Samat ihmiset yleensä noloilevat jos tulee uskosta puhe. Kummin tehtävä opettaa lasta pysymään Jumalanpelossa. Olla kristityn esikuva ja kasvattaa lasta kristittyyn elämään.
Kuitenkin elämme vuotta 2022. Kirkot pitäisi vapauttaa kansan käyttöön ja muuttaa koko konsepti pois valtiolta.
Pidän perinteistä, mutta ev lut touhu ei kuulu nykyaikaan.
Perinteet ovat eri asia ja siihen ei tarvita uskontoa. Nimiäiset pitäisi saada yhtälailla pitää kauniissa vanhassa rakennuksessa jos niin haluaa.
Tuollaiset väitteet ovat vain uskovien harhoja. Suurimmalle osalle ristiäiset ovat nimenantojuhla ja häät pelkkä seremoniarituaali. Hyvin harvalle näissä enää on mitään uskonnollista merkitystä.
Nimenomaan. Ev lut kirkko on niin maallistunut yksikkö että ei minkäänlaista järkeä pitää verorahoja nielevää "uskontoa" valtion kyljessä. Niinkuin ei mitään muutakaan uskontoa. Se valtava omaisuus takaisin kansalle ja tilat koko kansan käyttöön.
Hämmentää että kirkkoa ei olla saatu irti valtiosta. Se on se ongelma. Pienempi siivu menisi rahaa ylläpitää hautausmaata ja vanhoja kirkkorakennuksia kuin mitä nyt menee koko instituution kirstuun.
Eikö elämässäsi oikeasti ole ketään muita aikuisia kuin kummit?