Lue keskustelun säännöt.
Liian helppo parisuhde?
16.06.2022 |
Ongelmani on siis otsikon mukainen. Epäilen jatkuvasti omia tunteitani kun kaikki tuntuu menevän hyvin nykyisen kumppanin kanssa. Aiemmat parisuhteeni ovat olleet todella työläitä ja edestakasin soutamista huopaamista, jatkuvaa ahdistusta ja riitelyä. Näissä suhteissa tunteet kuitenkin tuntuneett suurilta, mietin onko tämä johtunut vaan siitä kun olen ollut nuorempi ja epävarmempi, tehnyt kaikkeni kumppanin eteen omankin hyvinvoinnin kustannuksella ja joutunut "taistelemaan" suhteen eteen. Nyt kun olen löytänyt kumppanin kenen kanssa arki rullaa, viihdymme yhdessä ja mies on kaikinpuolin sitä mitä aiemmilta kumppaneilta toivoin niin tuntuu etten tunne enää yhtä voimakkaasti. Olenkohan tullut kyyniseksi vai voiko johtua siitä, että olen ollut niin epänormaaleissa suhteissa, että nyt tämä kaikinpuolin hyvä suhde tuntuukin oudolta? Osaako kukaan samaistua?
Kommentit (63)
Olet tylsistynyt mieheen, vaikka kaikki on hyvin. Hän ei ole oikea sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap jatkaa.. Entisissä suhteissani huomasin kadottavani itseni täysin. Olin valmis tekemään mitä vaan, että puolisoni olisi onnellinen. En tiennyt omista haluista/tarpeista vaan elin jatkuvasti toisten kautta, tuntui kun olisin ollut omassa elämässä sivuroolissa ja pääroolissa aina kumppani kenen tahdon mukaan mentiin. En syytä tästä siis entisiä miehiäni vaan mietin mistä tällanen oma uhriutuminen johtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei siinä ole muuta kuin se, että kiinnostunut mies osoittaa toiminnallaan olevansa alemmalla tasolla kuin ne jännikset joita ei voisi vähempää kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Henkistä väkivaltaa entiset kumppanini ovat kohdistaneet minuun, sen olen vasta jälkikäteen tajunnut. Isäni ei ole alkoholisti, mutta minulla on jostain syystä suuri tarve koittaa "korjata" ihmisiä, joilla ongelmia ja uuvun tässä toki itse.
-Ap
Mene terapiaan. Puhun kokemuksesta. Käytä rahaa, että saat vaikka yksityiseltä Kelan tarvitseman lausunnon. Kävin itse pari vuotta tuen kanssa ja muutaman kokonaan omalla kustannuksella. Paras sijoitus ikinä.
- henkistä väkivaltaa kokenut ja samaan korjaamistarpeeseen haksahtanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se vuoristorata koukuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmän. Rakkauden sijaan kyse on eräänlaisesta riippuvuudesta, joka syntyy vain kun palkinto on riittävän ennakoimaton. Kuten riippuvuuksissa yleensä, hintakin on kova.
Guuglaile ajan kanssa vaikka intermittant reinforcement relationships. Voit miettiä sitten haluaako riippuvuutta ylläpitää vai pyristellä irti.
Ehdottomasti haluaisin tämän suhteen onnistuvan! Haaveissa oli perheenlisäyskin, mutta ei tässä kunnossa olevana kannata lisääntyä.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
?
Mihin tämä ? Perheenlisäykseenkö? En koe tällä hetkellä olevani tasapainoinen kun tällasia mietin.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin sen kuuluu juuri ollakin, ettei tarvi yrittää korjata ja vääntää.
Ilmeisesti haluat ongelmia vaikka ei ole ongelmia. Pitäiskö sinun käydä terapeutilla, kun tällaisestakin asiasta ongelman kehität?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi käydä terapeutilla. Ilmeisesti olen niin tottunut elämään ongelmissa, että tämä ei ongelmallinen suhde on minulle liian outoa.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistus ja draama on sulle normaalia ja siksi tuttua ja turvallista. Vierastat sen takia tasaista hyvää suhdetta. Lue kiintymysmalleista.
Tämä voi tosiaan olla taustalla. Olen tottunut siihen, että parisuhteessa on pääasiassa huono olla, hyvät hetket tuntuvat sitten erityisen hyvältä. Nyt ei tule tuota vuoristorataa kun suhteessa on pääosin hyvä olla.
Hienoa, että pohdit asioita. Olisi tosi harmi, jos draamahakuisuudella pilaisit nykyisen suhteen. Opettele nauttimaan tasapainoisesta elämästä. Se tuo onnen.
Tämän päivän parisuhde ongelma.
Terve ja normaali parisuhde ei tunnu miltään ja halutaan vain järisyttäviä ja uusia kokemuksia, jokainen päivä. Niin hyvässä kuin pahassa.
Tavallinen arki tuntuu liian raastavalta ja tekee olon epävarmaksi? Kuin maksalaatikkoa söisi jokainen päivä.
Aamen.
Minä olen varsin tasainen luonne, parisuhdemateriaalia. Uusi miesystäväni sanoi, että hänestä tuntuu, etten välitä, koska en saa mustasukkaisuuskohtauksia, hauku ja huuda, kuten exänsä teki. Minä en edes pysty sellaiseen. Kai se liittyy jotenkin aivojen palkitsemisjärjestelmään, kuten joku tuossa kirjoittikin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen varsin tasainen luonne, parisuhdemateriaalia. Uusi miesystäväni sanoi, että hänestä tuntuu, etten välitä, koska en saa mustasukkaisuuskohtauksia, hauku ja huuda, kuten exänsä teki. Minä en edes pysty sellaiseen. Kai se liittyy jotenkin aivojen palkitsemisjärjestelmään, kuten joku tuossa kirjoittikin.
Minullekin on nykyinen kumppani sanonut, että tuntuu etten välitä kun toimin noin. En siis saa enää mitään kohtauksia, mutta tämä johtuu siitä etten tunne oloani mitenkään uhatuksi ja luotan häneen 100% tai oletan näin. Ajattelen, että välitän, mutta välillä mietin mistä johtuu etten enää käyttäydy noin, ehkä se on sitä aikuistumista? Ymmärrän ettei ketään voi omistaa ja kaikki riehuminen turhaa.
-ap
Elin onnellisen lapsuuden, kotona ei ollut koskaan turvaton olo. Vanhempani ovat edelleen onnellisesti avioliitossa ja heiltä saanut mallin "normaalista hyvästä suhteesta" siksi ihmettelen kuinka olen ajautunut aina ongelmallisiin suhteisiin ja koittanut kaikin keinoin saada niitä onnistumaan, vaikka olen tiennyt olen aivan vääränlaisen kumppanin kanssa, ikäänkuin olisi pakko kun kerran suhteeseen on ryhtynyt.
-Ap