Lue keskustelun säännöt.
Miksi taas ihmetellään miksi PISA-tulokset laskevat, kun vastaus on ilmiselvä.
16.06.2022 |
Suomessa tavallisuudesta on tullut pahe. Olet tavallinen niin olet luuseri. On häpeä joutua tavalliseen duunarityöhön. Eroja korostetaan, on ne eliitit ja sitten on duunarit. No, joutuuko duunarin lapsi kiusatuksi? Aivan varmasti joutuu? Kun kaikilla muilla on mopot, mopoautot ja autot niin mitä käy sille, jolla ei ole? Ja miten tämä vaikuttaa itsetuntoon ja jaksamiseen? Aivot eivät kehity pelossa ja stressissä normaalisti. Myös opettajat antavat näkyä, kuka on se luuseri ja kuka on paras.
Koko ajan vaaditaan enemmän antamalla vähemmän. Aikaa ei koulun ja läksyjen jälkeen meinaa jäädä muulle, joten seuraavaksi on valinta jättää läksyt tekemättä ja elämään nuoruutta.
Opiskelijoita pilkataan tukipelleiksi ja työttömiksi.
Koulussa tunneilla opetetaan se helpoin. Ei anneta esimerkkejä niistä vaikeimmista laskuista, koska pitäisi osata soveltaa.
Kaiken kaikkiaan ei näytetä mallia tai esimerkkiä vaan pitäisi itse osata oivaltaa ja onnistua.
Luokissa ovat kaikki häiriköt samassa isossa ryhmässä, jolloin he itse eivätkä muut pysty keskittymään.
Opettajat eivät näe itseään kasvattajina vaan vain opettajina, joiden tehtävänä ei ole puuttua nuoren ongelmiin vaan lukea kirjaa ääneen ja piirtää tautulle. Kehitys- ja oppimisvaikeuksiin ei puututa. Nuorihan on vain laiska, jos ei opi.
Jaetaan hymypatsaita kovimmille kiusaajille.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2007 lähtien koko maassa, turha etsiä syytä oppilasaineksesta. Asian on juuri niin kuin tässä ketjussa on jo todettu. Pikkuhiljaa lapsilta on alettu vaatia yhä enemmän itseohjautuvuutta ottamatta huomioon lapsen kehitystä ja kasvua. Epämiellyttävien tehtävien teko ei onnistu useilta aikuisiltakaan, mutta lasten edellytetään ponnistelevan oppimisen eteen itsenäisesti. Ei läksyjä, ei kokeita, ei rauhallista oppimisympäristöä, liian isot luokat. Ja nyt tulee joku sanomaan että oli meilläkin aikanaan 50-luvulla 50 oppilasta luokassa. Juu kyllä varmaan, mutta se jättiluokan oppimisympäristö ei muistuttanut avokonttoria, niinkuin nykyisten lasten jättiluokat. Siellä istuttiin paikallaan pulpeteissa herran ja kurin nuhteessa. Nykyään parhaimmassa tapauksessa on laitettu sen luokan tehtävää esittävän avokonttorin keskelle lasikuutio, minkä sisällä pahiten möly-ympäristöön reagoivat lapset saavat "rauhassa" opiskella. Se vaan että sen lasin läpi näkyy aika hyvin kaikki se liike mitä siellä kopin ulkopuolella tapahtuu. Ja sama toisin päin, on aika helppo irvailla niille kopissa istuville. Ja sitten ihmetellään että miksi oppimistulokset laskee. Älypuhelimista en edes aloita, ketjussa on jo hyvin kerrottu mitä ne aiheuttaa.
Kyllä, ihan varmasti on syytä myös nykyisessä koulurakentamisessa. Itse muutamissa vanhempainilloissa istuneena en ymmärrä, miten tuollaisissa lasiseinäisissä avokonttoreissa kukaan voi mihinkään keskittyä. En minä ainakaan voinut, vaikka olen aikuinen enkä omaa minkäänlaista diagnoosia keskittymishäiriöstä tai ylivilkkaudesta ja satuin vielä kuuntelemaan puhetta, joka minua kiinnosti. Joka kerta, kun sivusilmällä havaitsin liikettä, pää kääntyi automaattisesti ja ajatus katkesi. Lisäksi se taustahäly. Ei minkäänlaisia äänieristyksiä, vaan viereisen opetustilan opettajan ääni kuuluu melkein paremmin kuin sen oman, riippuen siitä, missä kohti satut istumaan. Pulpetteja ja normaaleja tuoleja ei ole, vaan lapset istuvat isoissa pöytäryhmissä, lattioilla tai seiniä vierustavilla penkeillä. Ja tämä isohkon kaupungin pari vuotta vanhassa yläkoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös miettiä miten tosissaan oppilaat tekevät näitä Pisa-kokeita. Omaa lastani tämä arpalappu ei ole suosinut, mutta luokkakavereita on testiin tänä keväänä joutunut. Kyseessä on monituntinen koe. Osa tekee tosissaan, osa ehkä sinne päin. Sama koskee näitä ns. move-testejä.
Minä jouduin tähän omana kouluaikanani ja tein sen tarkoituksella huonosti, koska ketutti. Muut pääsivät pelaamaan liikuntatunnille jalkapalloa ja itse jouduin tekemään koulutehtäviä, jotka eivät edes vaikuttaneet arvosanaan.
Tee niin kuin Ruotsi tekee, odota eri tulosta.
Vierailija kirjoitti:
Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2007 lähtien koko maassa, turha etsiä syytä oppilasaineksesta. Asian on juuri niin kuin tässä ketjussa on jo todettu. Pikkuhiljaa lapsilta on alettu vaatia yhä enemmän itseohjautuvuutta ottamatta huomioon lapsen kehitystä ja kasvua. Epämiellyttävien tehtävien teko ei onnistu useilta aikuisiltakaan, mutta lasten edellytetään ponnistelevan oppimisen eteen itsenäisesti. Ei läksyjä, ei kokeita, ei rauhallista oppimisympäristöä, liian isot luokat. Ja nyt tulee joku sanomaan että oli meilläkin aikanaan 50-luvulla 50 oppilasta luokassa. Juu kyllä varmaan, mutta se jättiluokan oppimisympäristö ei muistuttanut avokonttoria, niinkuin nykyisten lasten jättiluokat. Siellä istuttiin paikallaan pulpeteissa herran ja kurin nuhteessa. Nykyään parhaimmassa tapauksessa on laitettu sen luokan tehtävää esittävän avokonttorin keskelle lasikuutio, minkä sisällä pahiten möly-ympäristöön reagoivat lapset saavat "rauhassa" opiskella. Se vaan että sen lasin läpi näkyy aika hyvin kaikki se liike mitä siellä kopin ulkopuolella tapahtuu. Ja sama toisin päin, on aika helppo irvailla niille kopissa istuville. Ja sitten ihmetellään että miksi oppimistulokset laskee. Älypuhelimista en edes aloita, ketjussa on jo hyvin kerrottu mitä ne aiheuttaa.
Sen vain huomauttaisin että varmaan ainakin 95% kaikista käytössä olevista koulurakennuksista sisältää edelleen vain niitä ihan pierinteisiä luokkatiloja. Jossain "avokonttorissa" opiskelevia lapsia on edelleen häviävän pieni osa kaikista. En siis jaksa uskoa että se olisi vielä millään tavalla PISA-tuloksia laajasti laskeva syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2007 lähtien koko maassa, turha etsiä syytä oppilasaineksesta. Asian on juuri niin kuin tässä ketjussa on jo todettu. Pikkuhiljaa lapsilta on alettu vaatia yhä enemmän itseohjautuvuutta ottamatta huomioon lapsen kehitystä ja kasvua. Epämiellyttävien tehtävien teko ei onnistu useilta aikuisiltakaan, mutta lasten edellytetään ponnistelevan oppimisen eteen itsenäisesti. Ei läksyjä, ei kokeita, ei rauhallista oppimisympäristöä, liian isot luokat. Ja nyt tulee joku sanomaan että oli meilläkin aikanaan 50-luvulla 50 oppilasta luokassa. Juu kyllä varmaan, mutta se jättiluokan oppimisympäristö ei muistuttanut avokonttoria, niinkuin nykyisten lasten jättiluokat. Siellä istuttiin paikallaan pulpeteissa herran ja kurin nuhteessa. Nykyään parhaimmassa tapauksessa on laitettu sen luokan tehtävää esittävän avokonttorin keskelle lasikuutio, minkä sisällä pahiten möly-ympäristöön reagoivat lapset saavat "rauhassa" opiskella. Se vaan että sen lasin läpi näkyy aika hyvin kaikki se liike mitä siellä kopin ulkopuolella tapahtuu. Ja sama toisin päin, on aika helppo irvailla niille kopissa istuville. Ja sitten ihmetellään että miksi oppimistulokset laskee. Älypuhelimista en edes aloita, ketjussa on jo hyvin kerrottu mitä ne aiheuttaa.
Kyllä, ihan varmasti on syytä myös nykyisessä koulurakentamisessa. Itse muutamissa vanhempainilloissa istuneena en ymmärrä, miten tuollaisissa lasiseinäisissä avokonttoreissa kukaan voi mihinkään keskittyä. En minä ainakaan voinut, vaikka olen aikuinen enkä omaa minkäänlaista diagnoosia keskittymishäiriöstä tai ylivilkkaudesta ja satuin vielä kuuntelemaan puhetta, joka minua kiinnosti. Joka kerta, kun sivusilmällä havaitsin liikettä, pää kääntyi automaattisesti ja ajatus katkesi. Lisäksi se taustahäly. Ei minkäänlaisia äänieristyksiä, vaan viereisen opetustilan opettajan ääni kuuluu melkein paremmin kuin sen oman, riippuen siitä, missä kohti satut istumaan. Pulpetteja ja normaaleja tuoleja ei ole, vaan lapset istuvat isoissa pöytäryhmissä, lattioilla tai seiniä vierustavilla penkeillä. Ja tämä isohkon kaupungin pari vuotta vanhassa yläkoulussa.
Tuollaisia ratkaisuja on ollut ihan viimeisinä vuosina osassa uusista kouluista. Valtava enemmistö kouluista on edelleen käytännössä samanlaisia kuin koulut ovat aina olleet. Muutama viherkasvi ja sohva ehkä enemmän jossain aulassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaiset asiantuntijat on koko ajan tekemässä uudistuksia, joista ei ole kuin haittaa. Kuri ja apukoulut takaisin.
No just tämä. Olen ihmetellyt, että miksei noudateta sitä opetussuunnitelmaa, joka vielä joskus muinoin tuotti hyviä PISA-tuloksia? Miksei palata takaisin siihen opetus- ja kasvatustapaan kouluissa?
Onko syynä säästöt, joita on tehty koululaisten kustannuksella? Kaikki apukoulut, tarkkikset, erityiskoulut, koulukodit lakkautettu ja nämä sysätty Herran haltuun muiden oppilaiden sekaan.
Liikaa ma mu ja. Ja kukaan ei saa rauhaa eikä opi mitään. Ehkä opettajatkin on laiskistuneet tai laskeneet vaatimustasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikaa ma mu ja. Ja kukaan ei saa rauhaa eikä opi mitään. Ehkä opettajatkin on laiskistuneet tai laskeneet vaatimustasoa.
Näin mäkin luulen käyneen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa päätettiin kehittää opetusta vaatimalla oppilailta vähemmän, lisäämällä vapautta ja löysäilyä oppilaille ja sekoittamalla joukkoon maahantuodun perseilyn motivaation alentamiseksi. Nyt ollaan yllättyneitä kun tulokset laskee?
Unohdit mainita, että kynät ja kirjat heitettiin roskiin ja tilalle otettiin älylaitteet, jotta ei tarvitsisi enää lukea eikä kirjoittaa ja voisi keskittyä älylaitteilla leikkimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2007 lähtien koko maassa, turha etsiä syytä oppilasaineksesta. Asian on juuri niin kuin tässä ketjussa on jo todettu. Pikkuhiljaa lapsilta on alettu vaatia yhä enemmän itseohjautuvuutta ottamatta huomioon lapsen kehitystä ja kasvua. Epämiellyttävien tehtävien teko ei onnistu useilta aikuisiltakaan, mutta lasten edellytetään ponnistelevan oppimisen eteen itsenäisesti. Ei läksyjä, ei kokeita, ei rauhallista oppimisympäristöä, liian isot luokat. Ja nyt tulee joku sanomaan että oli meilläkin aikanaan 50-luvulla 50 oppilasta luokassa. Juu kyllä varmaan, mutta se jättiluokan oppimisympäristö ei muistuttanut avokonttoria, niinkuin nykyisten lasten jättiluokat. Siellä istuttiin paikallaan pulpeteissa herran ja kurin nuhteessa. Nykyään parhaimmassa tapauksessa on laitettu sen luokan tehtävää esittävän avokonttorin keskelle lasikuutio, minkä sisällä pahiten möly-ympäristöön reagoivat lapset saavat "rauhassa" opiskella. Se vaan että sen lasin läpi näkyy aika hyvin kaikki se liike mitä siellä kopin ulkopuolella tapahtuu. Ja sama toisin päin, on aika helppo irvailla niille kopissa istuville. Ja sitten ihmetellään että miksi oppimistulokset laskee. Älypuhelimista en edes aloita, ketjussa on jo hyvin kerrottu mitä ne aiheuttaa.
Kyllä, ihan varmasti on syytä myös nykyisessä koulurakentamisessa. Itse muutamissa vanhempainilloissa istuneena en ymmärrä, miten tuollaisissa lasiseinäisissä avokonttoreissa kukaan voi mihinkään keskittyä. En minä ainakaan voinut, vaikka olen aikuinen enkä omaa minkäänlaista diagnoosia keskittymishäiriöstä tai ylivilkkaudesta ja satuin vielä kuuntelemaan puhetta, joka minua kiinnosti. Joka kerta, kun sivusilmällä havaitsin liikettä, pää kääntyi automaattisesti ja ajatus katkesi. Lisäksi se taustahäly. Ei minkäänlaisia äänieristyksiä, vaan viereisen opetustilan opettajan ääni kuuluu melkein paremmin kuin sen oman, riippuen siitä, missä kohti satut istumaan. Pulpetteja ja normaaleja tuoleja ei ole, vaan lapset istuvat isoissa pöytäryhmissä, lattioilla tai seiniä vierustavilla penkeillä. Ja tämä isohkon kaupungin pari vuotta vanhassa yläkoulussa.
Tuollaisia ratkaisuja on ollut ihan viimeisinä vuosina osassa uusista kouluista. Valtava enemmistö kouluista on edelleen käytännössä samanlaisia kuin koulut ovat aina olleet. Muutama viherkasvi ja sohva ehkä enemmän jossain aulassa.
Luokkahuoneen koko on kuten ennenkin, mutta pulpetit on korvattu säkkituoleilla ja luokassa mekastaa kaikki ne joiden paikka olisi tarkkailuluokalla.
Koska homekoulut.
Ennen nuokin lattakattoiset tyyppirakennukset olivat vielä hyvässä kunnossa ja sisäilma OK. Nyt on säästöjen nimissä jätetty kaikki huolto minimiin ja kun rakennus on tullut tiensä päähän, sitä vähän maalataan ja paikataan ihmisten oireiluista välittämättä. Melkein joka toinen koulu on homeessa!
Miettikää, mitä se tekee näille oppilasikäluokille, jotka siirtyvät homealtistuneina työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa päätettiin kehittää opetusta vaatimalla oppilailta vähemmän, lisäämällä vapautta ja löysäilyä oppilaille ja sekoittamalla joukkoon maahantuodun perseilyn motivaation alentamiseksi. Nyt ollaan yllättyneitä kun tulokset laskee?
Unohdit mainita, että kynät ja kirjat heitettiin roskiin ja tilalle otettiin älylaitteet, jotta ei tarvitsisi enää lukea eikä kirjoittaa ja voisi keskittyä älylaitteilla leikkimiseen.
Samalla myös pulpetit vaihdettiin näihin "fatboy"-tyyppisiin makoilutuoleihin. Saa sitä sitten ihmetellä lasten ja nuorten huonoa ryhtiä ja niska- sekä selkäongelmia, kun edes koulussa ei enää istuta muutamaa tuntia normaalilla tuolilla selkä suorana.
Vierailija kirjoitti:
Koska homekoulut.
Ennen nuokin lattakattoiset tyyppirakennukset olivat vielä hyvässä kunnossa ja sisäilma OK. Nyt on säästöjen nimissä jätetty kaikki huolto minimiin ja kun rakennus on tullut tiensä päähän, sitä vähän maalataan ja paikataan ihmisten oireiluista välittämättä. Melkein joka toinen koulu on homeessa!
Miettikää, mitä se tekee näille oppilasikäluokille, jotka siirtyvät homealtistuneina työelämään.
Itseasiassa iso osa rakennuksista on saatu vasta peruskorjaamalla/saneeraamalla sisäilmaongelmaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisen koulun pelastamiseksi pitäisi ihan ensiksi heittää ikkunasta pihalle viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tehdyt kehittämiset ja uudistamiset.
Älylaitteet jätettävä kotiin. Oikeat kirjat pöytään ja kynät ja vihkot eteen. Kaikki älyttömät itseohjautuvuudet ja ilmiöoppimiset heivattava roskiin. Tilalle vanhan liiton opettaja, jonka johdolla tunnit vedetään. Kotiläksyt takaisin. Rehtoreiksi sellaisia tyyppejä, joilla on sivistyksellistä näkemystä, ei mitään konsulttihenkisiä innovaattoreita.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa päätettiin kehittää opetusta vaatimalla oppilailta vähemmän, lisäämällä vapautta ja löysäilyä oppilaille ja sekoittamalla joukkoon maahantuodun perseilyn motivaation alentamiseksi. Nyt ollaan yllättyneitä kun tulokset laskee?
No tähän vielä lisäksi se, että vanhemmat itse lepsuilevat kasvatuksen kanssa. Lapsilta ei vaadita mitään. Kun Pekka-Pauliina ilmoittaa, ettei halua tehdä, hänen ei tarvitse tehdä.
Vanhemmat hyppäävät lapsensa mielitekojen ja tunneilmaisujen mukaan kuin sätkyukot ja pelkäävät, että normaali kurinpito, vaatimukset ja säännöt aiheuttavat tälle kullannupulle mt-ongelmia tulevaisuudessa.
Ja vielä se, että sekä lasta että vanhempaansa viihdyttää jo kehdosta saakka se älylaite tai tietokonepelit, joista ollaan selvästi riippuvaisia. Koulunkin viihteellistymiselle on syynsä. Kun koko luokka (ja vanhemmat Wilmassa) vinkuvat, että tehtäviä on liikaa, koulu on tylsää ja onks pakko, niin aletaan mennä sieltä, mistä aita on matalin.
Yleinen laiskistuminen, mukavuudenhalu ja tyhmentyminen on yhteiskuntamme vitsaus. Katsokaa itään, Kiinassa lapset tekevät vaativia matematiikantehtäviä jo päiväkodissa ja taistelevat opiskelupaikoista tosissaan. Sieltä tulee ahkeria ihmisiä, jotka sietävät kurjuutta, vaatimuksia sekä todellista työntekoa ja potkaisevat meidät tulevaisuudessa kehitysmaaksi.
Digiloikan syytä. Kirjoista oppii paremmin. Ja puhelimia ei pitäisi sallia koulussa.
Tässä muutamia syitä oppimistulosten huonenemiseen
- inkluusio > heikoimpien mukaan mennään
- avoimet oppimisympäristöt > menee helposti hengailuksi
- muualta tulleiden suuri osuus luokasta > suuria puutteita luku- ja kirjoitustaidossa sekä usein levoton käytös
- älypuhelimet >taannuttavat keskittymiskyvyn kärpäsen tasolle
Se syy, jota ei muka saa sanoa, ei koske koko maata, vaan enimmäkseen pääkaupunkiseutua ja sielläkin tiettyjä kouluja.
Yksi syy siihen, miksi jotkut maat menestyvät testissä aina niin hyvin, on tiettävästi se, että testiin valitaan vain sellaisia kouluja ja luokkia, joilla on erittäin hyvin menestyviä oppilaita. Meillä taas ollaan niin tottelevaisia, että noudatetaan ohjeita, joiden mukaan valitaan sattumanvaraisesti osallistuvat koulut ja oppilaat, eli mukana on kaikentasoisia koululaisia, ei vain huippuja.
En malta olla kääntämättä katsettani myös vanhempiin päin, en siksi, että kiittäisin heitä lastensa opettamisesta (kun koulussa ei muka opeteta), vaan siksi, että monien perheiden lapset ovat imeneet kotoa negatiivisen asenteen kouluun ja opiskeluun, puhumattakaan korkeammin koulutettuihin. Tämä asenne loisti myös aloituksessa. Olen itse ensimmäisen polven akateemisesti koulutettu duunaritaustasta. Onneksi olin syntynyt sellaiseen perheeseen ja sukuun, jossa koulutusta arvostettiin, vaikka esim. isoisä oli käynyt vain kiertokoulua. Hän oli yksi parhaista kannustajistani.
Siinä olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä, että ei ole hyvä, että kaikki erityistä tukea kaipaavat lapsetkin sijoitetaan normaaliin kouluun, inkluusiomenetelmä siis. Ihmettelen, että opettajat ovat jaksaneet edes jollakin tavalla ohjailla tällaista "sekametelisoppaa". Ei se ole näille tukea tarvitseville tasa-arvoista opiskelua, kun aina jää vaille onnistumisen elämyksiä, eikä tavallisillekaan oppilaille, jotka ovat ns. Mopen osalla isossa luokassa, kun heihin ei ehditä kiinnittää huomiota. Monissa kouluissa tuki- ja erityisopetuskin on kortilla eli luokanopettajaa revitään kaikkialle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2007 lähtien koko maassa, turha etsiä syytä oppilasaineksesta. Asian on juuri niin kuin tässä ketjussa on jo todettu. Pikkuhiljaa lapsilta on alettu vaatia yhä enemmän itseohjautuvuutta ottamatta huomioon lapsen kehitystä ja kasvua. Epämiellyttävien tehtävien teko ei onnistu useilta aikuisiltakaan, mutta lasten edellytetään ponnistelevan oppimisen eteen itsenäisesti. Ei läksyjä, ei kokeita, ei rauhallista oppimisympäristöä, liian isot luokat. Ja nyt tulee joku sanomaan että oli meilläkin aikanaan 50-luvulla 50 oppilasta luokassa. Juu kyllä varmaan, mutta se jättiluokan oppimisympäristö ei muistuttanut avokonttoria, niinkuin nykyisten lasten jättiluokat. Siellä istuttiin paikallaan pulpeteissa herran ja kurin nuhteessa. Nykyään parhaimmassa tapauksessa on laitettu sen luokan tehtävää esittävän avokonttorin keskelle lasikuutio, minkä sisällä pahiten möly-ympäristöön reagoivat lapset saavat "rauhassa" opiskella. Se vaan että sen lasin läpi näkyy aika hyvin kaikki se liike mitä siellä kopin ulkopuolella tapahtuu. Ja sama toisin päin, on aika helppo irvailla niille kopissa istuville. Ja sitten ihmetellään että miksi oppimistulokset laskee. Älypuhelimista en edes aloita, ketjussa on jo hyvin kerrottu mitä ne aiheuttaa.
Kyllä, ihan varmasti on syytä myös nykyisessä koulurakentamisessa. Itse muutamissa vanhempainilloissa istuneena en ymmärrä, miten tuollaisissa lasiseinäisissä avokonttoreissa kukaan voi mihinkään keskittyä. En minä ainakaan voinut, vaikka olen aikuinen enkä omaa minkäänlaista diagnoosia keskittymishäiriöstä tai ylivilkkaudesta ja satuin vielä kuuntelemaan puhetta, joka minua kiinnosti. Joka kerta, kun sivusilmällä havaitsin liikettä, pää kääntyi automaattisesti ja ajatus katkesi. Lisäksi se taustahäly. Ei minkäänlaisia äänieristyksiä, vaan viereisen opetustilan opettajan ääni kuuluu melkein paremmin kuin sen oman, riippuen siitä, missä kohti satut istumaan. Pulpetteja ja normaaleja tuoleja ei ole, vaan lapset istuvat isoissa pöytäryhmissä, lattioilla tai seiniä vierustavilla penkeillä. Ja tämä isohkon kaupungin pari vuotta vanhassa yläkoulussa.
Tuollaisia ratkaisuja on ollut ihan viimeisinä vuosina osassa uusista kouluista. Valtava enemmistö kouluista on edelleen käytännössä samanlaisia kuin koulut ovat aina olleet. Muutama viherkasvi ja sohva ehkä enemmän jossain aulassa.
Luokkahuoneen koko on kuten ennenkin, mutta pulpetit on korvattu säkkituoleilla ja luokassa mekastaa kaikki ne joiden paikka olisi tarkkailuluokalla.
Enpä ole omien lasteni luokissa yhtään säkkituolia nähnyt. Ihan on ollut normaalit pulpetit ja luokat.
Kannattaa myös miettiä miten tosissaan oppilaat tekevät näitä Pisa-kokeita. Omaa lastani tämä arpalappu ei ole suosinut, mutta luokkakavereita on testiin tänä keväänä joutunut. Kyseessä on monituntinen koe. Osa tekee tosissaan, osa ehkä sinne päin. Sama koskee näitä ns. move-testejä.