Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat: koetteko "päässeenne" vai "joutuneenne" eläkkeelle?

Päässyt,olen hiljalleen kuntoutumassa

Vierailija kirjoitti:

Hai, pääsin 19-vuotiaana. Ehdin olla vuoden tyhjän päällä.

Hyii oot sää vuoren töit tehny?  heimo häppee valkuaisen matkijjaaaa...

Vierailija kirjoitti:

Alussa pistin vastaan kun sitä tarjottiin vaihtoehtona.

Heti alkuun sanon että asun Norjassa joten systeemi täällä on hieman erilainen kuin Suomessa.

Oli vaihtoehtona kokeilla muissa töissä joita sain itse valita.  Omaa työtäni en voinut jatkaa pahan nievelsairauden takia,  Kokeilin paria vaihtoehtoa, mutta ei napannut. En olisi missään tapauksessa halunut pois omasta työstäni ja vieläkin, yli neljä vuotta myöhemmin kaipaan sitä niin että tekee kipeää.

Mutta kun ei voi, niin ei voi. Suostuin siis hakemaan sairauseläkkeen ja sain.

Vähän jännitti miten Keva suhtautuu koska olen aiemmin vuosia sitten ennen tänne muuttoa työskennellyt myös Suomessa, mutta eivätpä he vastaankaan voineet pistää joten saan eläkettä myös Kevalta koska olin kunnan hommissa samoin kuin täällä.

Alkuun oli masennuksenpoikastakin, mutta vähitellen sitten tähän tottui ja nyt nautin elämästä. 

Saan ihan mukavaa eläkettä joten pärjään. Elän sinkkuna kuten olen suurimman osan aikuisikääni elänyt.  

Välillä kuvittelen että voisin pystyä kyllä tekemään edes osa-aikaista työpäivää eläkkeen lisäksi, mutta järki kyllä sanoo etten pysty.  Keväät ja kesät on kyllä ihania kun pääsee kunnolla tuonne luontoon retkeilemään. Jalat on toistaiseksi aika hyvässä kunnossa joten pääsen liikkumaan ja juuri ostin uuden polkupyörän joten sillä pääsen.

Tässäkin asiassa olen monesti pistänyt käteni kyynärpäitä myöten ristiin että tänne aikanaan muutin. Suomessa en takuulla olisi eläkkeelle tälläkään sairaudella päässyt.

Hienoa että sait muutettua sinne. Olen koko aikuisikäni katunut etten muuttanut pois Suomesta. Liikaa sairautta ja huonoa tuuria. Muualla saisi vähän etäisyyttä. Mutta siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan. Vain aatoksin kauas lentää, siellä käydä saan.

Olin todella leipääntynyt töihin 8 työvuoden kuluessa, joten jäin mielelläni pois työelämästä. Nykyään haluaisin tehdä jonkin verran töitä, jotta saisin rahaa ja voisin olla hyödyksi.

Koko elämän skaalalla ajateltuna olen joutunut eläkkeelle, mutta se ajanjakso jolloin eläkepaperit sain, niin tunnen päässeeni. Se pelasti toistaiseksi ainakin elämäni.

Päässyt. Elämänlaatu on parantunut. Jäin sairaseläkkeelle 52-vuotiaana. Olen nyt 55.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotomasti pääsin. Tavoite oli päästä eläkkeelle mahdollisimman aikaisin.  Jättäydyin 25-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle ja elämä on mukavaa. Ei huolia työpaikoista tai toimeentulosta. Kohta valmistuu uuden karhea omakotitalo, jonka rakensin perheelle. Olen ja tulen edelleen pysymään virallisesti työkyvyttömän, koska niin saan 2500 € netto rahaa tilille joka kuukausi ja en halua tehdä töitä.

Kuulostaa kyllä hieman oudolta, jos olet noinkin hyvän tk-eläkkeen saanut jo nuorella iällä. Tietenkään, kun ei asiaa tarkemmin tunne, mutta hyvin outoa kyllä. Lähtökohtaisesti, jos esim koulun lopettelee 18-vuotiaana, armeija ja muut niin ei työvuosia kovin montaa ole voinut kertyä eläkettä kartuttamaan. Tietenkin, jos jonkinlainen kova vakuutus on ollut.

Työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa huomioidaan tulevan ajan ansio. Eli eläke lasketaan vähän sen mukaan mikä se olisi ollut, jos olisi voinut jatkaa töihin eläkeikään asti.

Tuttu sai määräaikaisen eläkepäätöksen 22-vuotiaana ja hänen eläkkeensä on muistaakseni noin 2300€ bruttona. Paljon pienempi kuin tuo edellä mainittu, mutta ihan kohtuullinen kuitenkin. Ja nuorille siihen tulee joku korotus myöhemmin (jos työkyvyttömyyseläke jatkuu).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hai, pääsin 19-vuotiaana. Ehdin olla vuoden tyhjän päällä.

Hyii oot sää vuoren töit tehny?  heimo häppee valkuaisen matkijjaaaa...

Hai, en mie sentää töit tehny. Mut kokonaisen vuoren väli oli ko lapsilisä loppu ja alko eläke.

Ihanaa olla tk-eläkkeellä. Minulla on useita sairauksia, kukin itsenäisenä vähäinen, mutta yhteensä sellainen kimara ettei työ oikein suju. Nyt minulla on aikaa ja voimia pitää itsestäni huolta, joten olen oikein hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Avain tähän on se, että voin liikkua luonnossa senkin ajan jonka töissä ollessa tuijotin näyttöpäätettä ja vihasin työtäni. Eläke on ok ja voin tehdä niitä juttuja joita haluan. Mitään luksuselämää en kaipaa, sillä en ole siihen tottunut töissä ollessanikaan.

Ehdottomasti jouduin. Nyt mökillä ensikertaa yli vuoteen. Alan onneksi saada myös itselleni selväksi, etten pysty töihin enää. Onneksi eläke sentään keskitason palkkaa isompi. M48

Äitini kokee päässeensä. Se oli se tavoite, kun alotti sairasloman. Ikää oli lähemmäs 60, työpaikka menossa parin vuoden sisällä alta ja edessä työttömyyttä ja vajaista työvuosista laskenut eläke. Ehdottomasti edullisempi oli päästä suoraan sairaseläkeelle. Juuri ennen sairaslomia teki paljon töitä, joten eläkelaskelmat perustui vielä pitkälti siihen. Olisi toisissa suhteissa halunnut olla töissä eläkeikään, mutta tämä vaihtoehto oli toiseksi paras.

Vuoden saikun jälkeen sai sen sairaseläkkeen.

Huomioikaa että pienen kevan työeläkkeen saaja voi pyytää sen kerta korvauksena, itse hain ja sain tuhansia euroja lapaseen. Eläketulo ei pienene kun sen osuuden korvaa lakiosuus.

Tulen pääsemään.

Ehdottomasti päässyt, elämänlaatu kyllä parantui, kun se kauhea epävarmuus loppui! Kiitollisena 🖤

Vuosi sairaslomaa 2 vuotta määräaikaista eläkettä ja ensiyrittämällä toistaiseksi voimassa olevalle eläkkeelle.

Stressi ja suorituspaine  väheni ja voi alkaa suunnittelemaan elämää eteenpäin vaikkapa verottomien sivuhommien valossa.:)

Pääsin tavoite toteutui ja nyt voi ottaa rennommin ja ei en kärsi huonosta omastatunnosta niin eivät tee myöskään päättäjät jotka jäävät pitkille sopeutumiseläkkeille.

En kaipaa oravanpyörään takaisin tosin jotain pientä kunnon korvausta vastaan voisi tehdä omiin nimiin.

Vierailija kirjoitti:

Jouduin. Vammautuminen pyörätuoliin.

Voiei mitä kävi :(?

onnellinen taas kirjoitti:

Ihanaa olla tk-eläkkeellä. Minulla on useita sairauksia, kukin itsenäisenä vähäinen, mutta yhteensä sellainen kimara ettei työ oikein suju. Nyt minulla on aikaa ja voimia pitää itsestäni huolta, joten olen oikein hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Avain tähän on se, että voin liikkua luonnossa senkin ajan jonka töissä ollessa tuijotin näyttöpäätettä ja vihasin työtäni. Eläke on ok ja voin tehdä niitä juttuja joita haluan. Mitään luksuselämää en kaipaa, sillä en ole siihen tottunut töissä ollessanikaan.

öö siis olet hyvässä kunnossa psyykkisesti että fyysisesti ja eläkkeellä tk - malliin???? Miten on mahdollista? Haluutko kertoa?

onnellinen taas kirjoitti:

Ihanaa olla tk-eläkkeellä. Minulla on useita sairauksia, kukin itsenäisenä vähäinen, mutta yhteensä sellainen kimara ettei työ oikein suju. Nyt minulla on aikaa ja voimia pitää itsestäni huolta, joten olen oikein hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Avain tähän on se, että voin liikkua luonnossa senkin ajan jonka töissä ollessa tuijotin näyttöpäätettä ja vihasin työtäni. Eläke on ok ja voin tehdä niitä juttuja joita haluan. Mitään luksuselämää en kaipaa, sillä en ole siihen tottunut töissä ollessanikaan.

Täysin samat fiilikset ja tuntemukset.

Huomasin että rahan määrä ei olekaan se tärkein asia elämässä vaan vapaus ja elämän laatu.

Nyt pienellä reilun kolmen tonnin eläkkeellä mennään ja on tuntunut riittävän ihan hyvin elämiseen (velaton katto pään päällä ja leipää pöydässä)

Jos jossain vaiheessa tulee lisärahan tarve voi aina silloin tällöin jotain tehdäkin oman mielensä mukaan.