Lue keskustelun säännöt.
Ovatko uskovaiset yleisesti ottaen tällaisia? Eräs ystävä tuli uskoon...
12.06.2022 |
Olemme hieman päälle 30-vuotiaita naisia ja niin kävi, että hyvä ystäväni tuli uskoon. On mukava ihminen ja ei minulla ole mitään uskoa vastaan, mutta hänen nykyiset mielipiteensä vaan ihmetyttävät ja kaipaisin kokemuksia/vertaistukea.
Hän siis ajattelee nykyään, että naisella ei ole oikeutta omaan ruumiiseensa eli "ruumis on aviomiehen vallassa" eli ts nainen ei saa kieltäytyä seksistä ilman todella pakottavaa syytä joten pelkkä haluttomuus ei riitä syyksi.
Myökääns e-pillereitä ja kierukkaa ei saisi käyttää, koska ovulaatio saattaa tapahtua kuulemma niistä huolimatta ja se olisi mur ha mikäli hedelmöitynyt munasolu abortoituisi vahingossa...
Abortti ei ole sallittu, ellei odottavan äidin henki ole vaarassa
Mies on aina perheen pää ja tekee viime kädessä perhettä koskevat päätökset. Nainen ja mies eivät Raamatun mukaan voi koskaan olla tasaveroisia. Avioero ei ole sallittu, ellei puoliso ole pettänyt.
Myös esivaltaa pitää kunnioittaa siinä määrin, että täytyy alistua esivallan tahtoon, ts olla mieluummin "orja kuin vapaa" joten kapina esivaltaa vastaan ei ole sallittua, siinäkään tapauksessa että esivalta kohtelisi väärin alamaisia.
Olen hämmentynyt ja hieman järkyttynytkin näistä mielipiteistä, ennen tämä ystävä tietääkseni kannatti tasa-arvoa. Jäin miettimään, onko ystävä nykyään funda mentalisti vai onko tällainen ajatusmaailma ihan yleinen (nyky) uskovien keskuudessa?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vaimon ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen, samoin ei miehen ruumis ole hänen omassa vallassaan vaan vaimon.
T: Raamattu, 1 Kor 7:4
Nainen vaietkoon seurakunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuliko ystävästäsi lestadiolainen vai mikä? Nuo näkemykset kuulostavat aika erikoisilta.... Tunnen monta uskovaa, osa on ns. tiukempia (fundamentalisteja) ja osalle on jo kehittynyt enemmän suvaitsevaisuutta. Usein uskoontulleet ihmiset ovat alussa aika radikaaleja, ajan, opetuksen ja elämän myötä pahimmat höyryt tasoittuvat.
Toivottavasti ystävyytenne säilyy.
Ei, ystäväni ei ole missään ns lahkossa, vaan ilmeisesti samoin uskovien sukulaisten myötävaikutuksella tuli uskoon ja kaikki ovat tietääkseni ns tavallisia ihmisiä. Olen vain hieman huolissani ystävästä, koska olen miettinyt, onko nuo hänen ajatuksensa ns normaaleita vain oire jostain mt-ongelmista...
ap
Kaikki uskonnot ovat psykooseja.
Vierailija kirjoitti:
Olen uskossa ja ajattelen suurin piirtein noin kuin yllä on kuvattu.
Jo 36 vuotta Jumalan suuressa armossa ja uskossa elävänä ja 5 vuotta Raamattukouluni käyneenä uskovaisena olen sitä mieltä, ettei ole kyse epätasa-arvosta naisten ja miesten välillä, vaan eri tehtävistä.
Seksi-asiat suunnitellaan yhdessä ja lasten teot. Ehkäisyä en pidä pahana, mutta abortti on ilman muuta oman lapsen murha, sillä lapset ovat Herran lahjoja, eivätkä kaikki niitä edes saa.
Jo aviopari on onneton yhdessä, he voivat erota, mutta parempi sitten elää itsekseen, kun mennä uudelleen naimisiin.
Jumalan lait menevät aina yli jumalattomien esivaltojen yli, joten paholaismaista esivaltaa EI tule totella.
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen. Mielestäni esim. abortti on aina väärin, vaikka äidin henki olisi uhattu. Elämä alkaa hedelmöityksestä. Abortti on murha, ja murha on Jumalan tahdon vastaista. Jos saisin päättää, kieltäisin abortit kokonaan.
Toivottavasti et ole tosissasi...Eli Jumalan mielestä on ok, että vaimo kuolee synnytykseen ja jo olemassaolevat lapset ja aviomies sekä muu suku kärsii ikuisesti? Hedelmöityneen munasolun, vielä syntymättömän, elämä on siis tärkeämpi kuin äidin elämä? Eikä äidillä ole oikeutta pystä hengissä?
On varmaan haastavaa saada ystävyys säilymään nykyisellään, jos toinen on täysi uskova ja toinen agnostikko/ateisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näkemyksiä on laidasta laitaan. Ystäväsi kuulostaa hurahtaneen sinne ihan äärilaitaan. Itse en yhtään jaksa olla tekemisissä tuommoisiin uskovien kanssa, jos he toitottavat sitä omaa "oikeaa" näkemystään koko ajan. Tunnen kyllä muutamia melkein noin hulluja näkemyksiä omaavia uskiksia. Ihan mukavia ihmisiä ovat, mutta en keskustele heidän kanssaan mistään uskoon liittyvästä niin kaikilla säilyy hyvä mieli.
En keskustele minäkään, riitelyksi menisi. Todellakin seksistä saa kieltäytyä! Ärsyttävintä noissa oudoissa käsityksissä on se, että yleensä tuolla tavalla ajattelevat vähättelevät naisen seksuaalisuutta ja pitävät sitä miehen seksuaalisuutta vähäisempänä, ja luulevat ettei naiselle seksi ole tärkeää. Oikeasti se on kiinni yksilöstä.
t. vapaamielisempi uskovainen
Kuulostaa unelmien naiselta.
T. Palstamies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On varmaan haastavaa saada ystävyys säilymään nykyisellään, jos toinen on täysi uskova ja toinen agnostikko/ateisti
Ei, jos molemmat kunnioittavat toisiaan.
En minäkään hyväksy aborttia heppoisin perustelin, mutta mielestäni missään kohtaa Raamattua ei sanota, että jos äiti on hengenvaarassa niin abortti ei olisi sallittu. Oikaiskaa jos muistan väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut uskovat syntyvät tuohon ja uskovat noin. Enemmän huolestuisin siitä että ystäväsi on muuttunut äkillisesti noin. Onko joku mies/nainen aivopessut, sairastunut? Jos uudet näkemykset jyrkkiä eikä suvaitse ja ymmärrä enää että muut eivät usko noin niin suurella todennäköisyydellä ystävyys tulee päättymään.
Ap. Ystäväsi on tarvinnut elämäänsä tiukat rajat ja on nyt omaksunut ne. Hän tuntee suurta epävarmuutta, jos joku horjuttaa hänen rajojaan. Minäkin olen uskovainen. En kuitenkaan lähtisi noihin rajoitteisiin mukaan. Anna olla. Ne ovat hänen ajatuksiaan. Jokainen vastaa omista tekemisistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raamatun mukaan tuolla tavoin tulisi uskoa ja normit ovat aika tiukat nyky-yhteiskunnan mukaan ja siksi monen on vaikea niitä nykyään hyväksyä. Uskova ei voi elää ns maailmassa...
Nuo mainitsemasi esimerkit kuuluvat aika monenlaisiin kategorioihin.
Esim. tuo seksistä kieltäytyminen ei nyt ole sellainen, mistä seurakunnissa puhuttaisiin ihan hirveästi, mutta raamatussa sanotaan että aviopuolisoiden vartalot ovat toistessa käytössä. Tämä ei tarkoita mielestäni mitään mielivaltaista toisen orjana kohtelua vaan sitä, että jos toista rakastaa niin täytyy muistaa myös hänen tarpeet: tämä toimii tosin molempiin suuntiin eli sen toisenkin täytyy rakastavana puolisona huomioida se, jos toinen ei halua. Eli siis tolla raamatun kohdalla tarkoitetaan sitä, ettei pidä ilkeyttään pihtailla vaan olla kohtuullinen. Kohtuullisuus koskee molempia osapuolia! Haluttomuus voi kestää pitkiä aikoja, silloin kannattaa ehkä hakea apua siihen, jotta avioliitto ei kärsi.
Tuo ehkäisyasia jakaa mielipiteitä, abortista on enemmän yksimielisyyttä. Itse en pidä ehkäisyä syntinä, sillä sitäkin on monenlaista ja sitä käytetään myös lääkkeenä. Itse olen sinkku enkä käytä ehkäisyä muuhun kuin menkkojen hillitsemiseen. Tätä asiaa rukoilin ennen aloittamista. Luulen, että ehkäisyyn liittyy myös väärinkäsityksiä ja oikean tiedon antaminen on tärkeää. Esim. Joissakin ehkäisyesitteissä sanotaan osasta hormonaalista ehkäisyä etteivät ne ole abortoivia menetelmiä. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon asian eettisyyttä pohtiessa, että onko asiasta oikea tieto. Lisäksi itse ajattelen niin, että koska raskaus alkaa usein myös ehkäisystä huolimatta niin kyllä se raskaus jatkuu ihmisen toimista huolimatta, mikäli se todella on Jumalan Tahto. Ei ihminen voi asettua poikkiteloin Jumalan tarkoittaman Tahdon eteen omilla toimillaan. Asiaa voi myös rukoilla eli että tuommoista "abortointia" ei tapahtuisi, mikäli se pelottaa. Itse kuitenkin luottaisin siihen, että jos lääkäri sanoo ettei tämä ole abortoiva menetelmä, niin se sitten ei ole. Onhan esim. hormonikierukka täysin erilainen menetelmä kuin kuparikierukka, se perustuu lähinnä limakalvon paksunemiseen. Ja jos raskaus alkaa, kierukka voidaan poistaa ja raskaus usein jatkuu normaalisti sen poiston jälkeen vaikka pieni keskeytymisenmahdollisuus on olemassa (sekin on Jumalan kädessä lopulta). Ja onhan niitä muitakin, esim. kondomit, jotka ei ole vaaraksi. Tää on mun mielestä näitä kohdan 3) juttuja eli omantunnonkysymyksiä. Abortti onkin sitten raamatullisesti paljon vaikeampi asia, koska 10.käskyn mukaan ketään ei saa t**ppaa. Sitä on siis vaikea perustella.
Jatkuu...
T. 10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on perheen pää, mutta tämä edellyttää mieheltä kykyä kantaa vastuuta perheestään. Tää on oikeastaan velvollisuus, ei niinkään oikeus. Miehen tehtävä on rakastaa naistaan ja naisen kunnioittaa miestään. Nämä usein ymmärretään joskus yhteiskunnassamme tahalleenkin väärin ja niiden perusteella yritetään oikeuttaa omia (vääriäkin) tekoja. Hyvä perheenpää ei alista vaimoaan ja hyvä vaimo taas kunnioittaa miestään. Itse ajattelen kunniotuksen olevan avain siihen, että mies pystyy olemaan kunniallinen mies. Toistaalta mies joka rakastaa vaimoaan, kokee todennäköisemmin kunnioitusta vaimoltaan. Itse ajattelen niin, että jos yritän pitää miestä arvossa enkä nolaa häntä tahallani vaikkapa haukkumalla julkisesti, hänellä on potentiaalia kehittyä miehenä mihin tehtävään tahansa. Jos taas lannistan hänet, se on haitaksi koko perheelle jollakin tapaa. Eli siis rakkaus ja kunniotus ovat avioliitissa tärkeitä eikä kukaan ole toista parempi. Raamatussa ei käsittääkseni pidetä miestä jotenkin arvokkaampana kuin naiset vaan kaikki me olemme Jumalan edessä tasaveroisina ja Jumala rakastaa meitä kaikkia ihan yhtä paljon.
Avioero kuuluu niihin käsityksiin joissa on eroja sekä kirkkokuntien (2) että yksityisten ihmisten (3) välillä. Esim. katolisessa kirkossa avioeroa ei käsittääkseni hyväksytä ylipäätään. Raamatussa toki sanotaan selvästi, ettei Jumala haluaisi ihmisten eroavan, mutta toisaalta Uudessa Testamentissa todetaan että jos ei-uskova haluaa erota uskovaisesta, niin uskovainen on tällöin vapaa. Jumala on kutsunut meidät elämään rauhassa. Toisaalta mikäli ei-uskova haluaa jatkaa yhdessä, tulisi uskovankin jatkaa hänen kanssaan.
Mutta siis itse ajattelen niin että vaikka pyrinkin noudattamaan ja kunnioittamaan Jumalan Sanaa, niin toisaalta ymmärrän, mikäli joku haluaa pelastaa perheensä (ja lapsensa) vaikkapa väkivaltaiselta puolisolta. Onhan Jumala kutsunut meidät elämään rauhassa ja joskus välimatka voi olla tervehdyttävin vaihtoehto mille tahansa suhteelle, mikäli suhde on päässyt kriisiytymään pahasti.
Raamattu käskee kyllä kunnioittamaan esivaltaa, mutta ennen kaikkea Jumalaa. Täten ei voi sanoa että esivallan ratkaisut olisi aina se paras vaihtoehto, mikäli ne ovat Jeesuksen seuraamisen este. Kehoittaahan raamattu jättämään jopa oman perheensä taakse, mikäli se on este Jeesuksen seuraamiselle. On useita maita, joissa ihmisen täytyy vielä nykypäivänäkin tehdä näin, koska uskoa ei voi harjoittaa vapaasti. Esim. Kiina ja muut maat, joissa kristittynä eläminen on tehty melko mahdottomaksi.
T. 10
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun joku ilmoittaa "tulleensa uskoon" on syytä nostaa kytkintä. Nämä uskoon tulemiset ovat pääsääntöisesti silkkaa teatteria. Rikolliset ja muut väärintekijäthän tulevat juuri usein "uskoon".
Näinhän se on.
Suosittelen, että keskustelet tästä asiasta suoraan ystäväsi kanssa. Keskustelussa asetat hänelle rajat sen suhteen, että näistä uskonasioista ette enää tulevaisuudessa keskustele tai jos keskutelette niin tietyin rajauksin. Ja sanot hänelle, että et enää halua kuulla tuollaista paasausta ja käännyttämistä hänen suunnaltaan ja että sen loppuminen on ystävyyssuhteen jatkumisen ehto.
Usein uskoontulleilla on juurikin tuollainen ympäristöä rasittava alkuinnostusvaihe, joka mennee sitten kyllä ajan kanssa ohi. Itsekin olen tähän virheeseen sortunut, nykyään en näistä asioista juurikaan kenenkään kanssa keskustele.
Mitä ihmeen esivaltaa vastaan? Harva ihmisistä on mitään anarkisteja.
Eri pääuskonoista:Jokaisella lahkolla ja ala-lahkolla on omat opit.Minun mies jätti minut ja poikansa,kun Ruotsissa oli tullut uskoon. Koska en aikoinan kastautunnut Tukholma helluntalaiserakunnan jäseneksi. Vei minut kertomatta minulle minne menemme. Vastassa oli Suomea puhuva nainen,jonka piti tulkata koko rituaali. Hän itse jäi poikamme kanssa seurakunnan kahvion ,jossa muita miehiä.Oli shokissa kun valkeni homman nimi. Nainen kirosi minua ymm.Kun kieltäydyin kaste ja sanoi olen saatanan riivaamaa.Lähdin salista pois shokissa. Kahvio otin isältä pojan pois,ovesta ulos että saan happea.Hänen rakkaus meihin loppu siihen.Julmaa kovaa.Piti minut 2-3 päivä kotinsa.En suostunut syömään ,en juomaan.Oli pakko laskea minut Helsinkiin poikamme kanssa..Hän meni naimisin kyseisen naisen kanssa,joka haukui minua saatanan riivaamaksi ymm ja he saivat 3 lasta. Joskus erosivat.piste,
Ei kukaan ole niin tyhmä että käyttää pölvästipillereitä ehkäisyyn. Niiden pieniä yhdisteitä ei saada juomavedestä puhdistettua, aikaistavat tyttöjen murrosikää, tekevät miehistä naismaisempia, pilaavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja nielijälleen.
Ystäväni on nykyään uskossa ja vaikka olisikin joku syy mikä hyväksyttävä avioeroon niin olisi synti mennä naimisiin niin kauan kuin entinen puoliso elossa. Hänelle ei todellakaan mies ja nainen tasa-arvoisia vaan nainen on lähinnä miehen palvelija niin avioliitossa kuin seurakunnassakin. Ei-uskovat (eli ei samassa uskossa kuin hän) ovat alempaa kastia ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöt jo kivitettäviä käytännössä. Löysi siis kunnon hörhöilyn.